IRC-Galleria

Part I
Ruupertti syntyi 12 miljoonaa vuotta sitten vedenalaisten maanjäristysten seurauksena. Ruupertti on Plasmodium-suvun alkueläinten kehittämä kuumetauti joka tykkää kovasti viherminttuöljystä. Hän söi vanhempansa 10 vuotiaana ja joutui Navajo-intiaanien orjaksi alhaisen painoindeksinsä takia. Hän pääsi vapaaksi 40 vuotiaana, jonka jälkeen hän teki väitöskirjan Kanarian saarten muurahaislajeista. Hän meni naimisiin pokemonin kanssa ja alkoi tehdä työtä pähkinänsärkijänä. Nykyään hän on maailman kuuluisin rattikelkkailija. Suomessa hän on käynyt kerran vuonna 1789, jolloin hän otti osaa jääkaapin suomenmestaruus kisoihin. Vuoden 1950 italian formulakisojen aikaan hän söi kaikkien ihmisten hermosolut ja matkusti yhteensä 3 valovuotta silitysrautansa perässä. Sittemmin Ruupertti meni töihin talonmieheksi Tylypahkan koulun tuulikaappiin, jossa hänestä tuli vallabi. Sen pituinen se.

Part II
Vuoden 2007 Nobelin palkinto myönnetään Ruupertille, joka on kehittänyt erinomaisen haastajan perinteiselle maanviljelylle ja jopa geeniviljelylle: Karvaviljelyn. Hän kasvattaa mm. Erinomaisia perunoita tuuheiden perskarvojensa joukossa. Sato kerätään kahdesti vuodessa, elokuussa ja helmikuussa. Lisäksi karvaviljellyt perunat tuottavat yli kymmenkertaisen sadon suhteessa viljelyyn käytetyihin perunoihin. Laadusta huolehtiminen on tarkkaa puuhaa: Vain noin 90% perunoista pääsee markkinoille. 3% sadosta hylätään ja 1% yleensä katoaa viljelijän perskarvojen syövereihin. Irlantilaiset menninkäiset ja myyrät varastavat noin 6% sadosta. Ruupertti on laajentanut karvaviljelyn myös kulmakarvoihin, joissa esim. persilja ja teelehdet kasvavat erinomaisesti. Perskarvansa Ruupertti putsaa kerran vuodessa elokuun sadonkorjuun jälkeen huolellisesti tärpätillä.

Loput on jossain hukassa. O.o

Järee biisi. Käykää tsekkaamassa! :D

http://smouch.net/lol/

Taivas lyijynä hohkaa
Kurjuus vain päiviä syö
Hylkynä raatosi makaa
Kunnes koittaa sydänyö

Tämä on polkuni
Muut siltä eksyvi
On vain pohjaton koski ilman siltaa
Kun kahlaat läpi kivien virtaa
Kun ikävän pelko iskee suoneen
Ja säälin koirat hiljaa kuolee

Nyt uhri tuokaa
Siitä verta juokaa
Ja kun juot oman veresi
Voin haistaa pelkosi
Käänny tieltäni
Täältä et palaisi

On vain pohjaton koski ilmaan siltaa
Kun kahlaat läpi kivien virtaa
Kun ikävän pelko iskee suoneen
Ja säälin koirat hiljaa kuolee

Ajattaraa! Tulkaa jo takaisin keikkarintamalle... o.o

A space-traveling demon donkey punches a fat man in a castle.

Catoues caletoi
Urit namantas anrimius
Ro- te isarnilin -urextont,
Au glannabi rhenus
Ad ardus alpon,
Tou' magisa matua
Tou' brigas iuerilonas

Budinas bardon
Clouos canenti
Anuanon anmaruon,
Cauaron colliton,
Adio- biuotutas -robirtont
Uolin cridili
Are rilotuten atrilas

A ulati, mon atron,
A brogi'm cumbrogon!
Exs tou' uradiu uorrobirt
Cenetlon clouision
Cauaron caleton

A blatu blande bitos biuon!
A ‚m' atriia, a ‚ma helvetia!

Tou' mnas et genetas,
Tigernias, tecas,
Tou' uiroi uertamoi
In sose cantle cingeton
In- gutoues -beronti.
Cante cladibu in lame
Exsrextos canumi

Syön teiltä kaikilta pään!! ^^

A morning breeze through my window
Some sun rays gone strange
There is one on my pillow
Waiting for someone to wake
Waiting for someone to break

Makes me feel just like a leaf

Like a leaf in the breeze
In the morning but still asleep
Slowly falling to the ground Without a sound

Morning breaks in the shadows
And mist from the near lying lake
Making shapes of the willows
Outside my window they wait
waiting for someone to take

Makes me feel just like a leaf

Like a leaf in the breeze
In the morning but still asleep
Slowly falling to the ground Without a sound

I say please, please believe me
If I would stay
just for the day
I would always be around

Slowly falling to the ground
Without a sound

Mursunviikset

Hyvin kauan sitten, kauan ennen pyörän keksimistä oli vain Muhveli ja mursunviikset. Muhveli loi kaiken sen, minkä me tänä päivänä tunnemme maailmankaukkeutena, jo ennen Elviksen syntymää. Ensimmäisenä päivänä hän otti yhden mursunviiksikarvan, teki siitä maan ja totesi, että näin oli hyvä. Kivi-paperi-sakset leikin innoittamana Muhveli päätti tehdä maan päälle ihmisiä ja kiviä. Ihmiset hän leikkasi saksilla paperista ja sijoitti heidät ympäri maailmaa. Mutta Afrikan tähden pelaajat, ensimmäiset viisaat maan päällä, vastustivat voimakkaasti kivien luomista, sillä he olivat sitä mieltä, että kivet turmelevat kansan ja altistavat heidät lankeemukselle. Pian tulikin voimaan kieltolaki, joka teki kivet laittomiksi. Siitä alkoi armoton prosessi, jonka tarkoituksena oli hävittää kivet kokonaan maan päältä. Kivet osoittautuivat kuitenkin melko vaikeiksi vastustajiksi, sillä niihin ei pystynyt yksikään miekka tai kirves, eikä yksikään vasama pystynyt niitä lävistämään. Huomatessaan voittamattoman asemansa, alkoi kymmenen vuotta kestävä kivien voittokulkue, jonka aikana kivet marssivat yli metsien ja peltojen, surmaten kaikki hajalleen joutuneet ihmiset. Sitten nousi ihmisten joukosta yksi, joka käänsi tämän kauhean teurastuksen voitoksi. Hänet tunnettiin myöhemmissä historiankirjoissa nimellä Siegfried Kivensurma. Hänen ratkaisunsa ei sikäli ollut kovin mahtava, monimutkainen tai liiemmin älyä vaativa, sillä hän vain keksi heitättää kaikki kivet meriin ja järviin. Lähes kaikki kivet makasivat tämän jälkeen vesien pohjassa. Ihmiset alkoivat pelkäämään vettä ja unohtivat uimataitonsa, sillä jokaisessa kymmenen senttiä syvemmässä lätäkössä oli todennäköisesti vaanimassa kasoittain vertajanoavia ja kostonhimoisia kiviä. Muutamia kiviheimoja jäi maan päälle asumaan eteläisten käpyheimojen kansoittamien surmanlaaksojen taakse. Tuli päivä, tuli yö, näin kului maan ensimmäinen aika.
Toisena päivänä Muhveli loi maan päälle tarunhohtoiset villieläimet, linja-autot. Ne olivat tämän luomiskertomuksen tapahtumien aikoihin villejä petoeläimiä jotka metsästivät skoottereita sademetsissä. Myöhemmin, vuonna 1869 saunatontut kuitenkin kesyttivät linja-autot ja tekivät niistä orjiaan. Tästä Muhveli raivostui, ja langetti maan ylle helvetillisen vitsauksen, W-vitamiinin, joka nykymaailmassa tunnetaan nimellä maksapasteija. Kukaan tai mikään maan päällä ei pystynyt välttymään sen kohtalokkaalta kosketukselta. (paitsi saunatontut tietenkin) Ensin se kasvattaa uhrilleen pakastimen päähän sokerin ja kumiankkojen avulla, sen jälkeen uhrin varpaat venyvät metrin mittaisiksi ja uhri kuolee internetin puutteeseen tunnin päästä tartunnasta. Lähes kaikki siihen mennessä luodut ihmiset siis kuolivat internetin puutteeseen, sillä kukaan ei tiennyt että mikä internet edes on. Ironista? Saunatontut eivät altistuneet maksapasteijan tuhoisalle vaikutukselle. Kukaan ei tosin tiedä, että miksi. Saunatontut olivat alunperin vaeltavaa erakkokansaa, jotka pysyttelivät mielellään metsissä puiden oksilla, josta ne mielellään sorkkivat ohikulkijoita joka paikkaan. Sittemmin osa saunatontuista muutti asumaan ihmisten talleihin, saunoihin, ulkohuusseihin, sohvien alle.. Minne tahansa missä mahtui olemaan. Joskus jopa jonkun reisitaskuun, jos se oli tarpeeksi iso. Tai eräässä tapauksessa jopa hiuksiin. Tiedettävästihän jotkut hulluina pidetyt ihmiset väittävät kuulevansa ääniä päänsä sisällä. Tosiasiassa nämä äänet johtuvat vain aliasta pelaavasta saunatonttupariskunnasta. Vain aniharvat tosin tietävät sitä. Tuli päivä, tuli yö, näin kului toinen aika.
Kolmantena päivänä Muhveli loi taas yhdestä mursunviiksikarvasta hassun, epämuodostuneen otuksen, jonka hän nimesi Pingwiineriksi. Pingwiineri oli pieni, itse asiassa hyvin pieni mutta silti niin iso eläin, joka olisi varmaan ollut hillowiinerin, wolpertingin ja pingviinin risteytys, jos ne kolme olisivat voineet saada lapsia. Mutta koska se ei nykyisen tietämyksen mukaan ole mahdollista, niin häntä ja kaikkia hänen jälkeläisiään kutsuttiin nimellä pingwiinerit. Pingwiinereillä oli hyvin keskeinen tehtävä maailmankaikkeudessa. Niiden tuli suojella maata kiinankaaleja ja pahoja voimia vastaan. Muhveli loi myös Eteläkorealaisenbambunjyrsijäfasaanin pitämään yllä hyvän ja pahan sekä voin ja margariinin absoluuttista tasapainoa sekä pitämään kurissa nopeasti lisääntyvät, pahuuden ja vanhentuneiden peräpuikkojen saastuttamat vaippa-apinat, jotka tekivät kaikkensa saadakseen varastettua Muhvelilta hänen mursunviiksikarvansa. Muhveli loi vielä Alexi Laihon, kuuluisan kiinalaisen maajussin ja käyrätorven soittajan, viihdyttämään kansaansa. Näiden kolmen henkilön luomisen aikana syntyi paradoksaalisten humusverkkokasviulottuvuuksien, kvantiteettiplasmakirroosiokulmakertoimien ja pyttipannun takia sivutuotteena Pyhä Hedelmä, Klementiini, joka on appelsiinin ja kissan risteytys ja se elää vain Kaakkois-Ruotsissa. Legenda kertoo, että se kuka maistaa pienenkin palan tätä hedelmää, saa siitä niin paljon sanoinkuvaamattomia voimia ja kykyjä, ravintoa ja vitamiineja, että...... No jaa... Nälkä sillä ainakin lähtee jos ei muuta. Hedelmiä ei tosin kukaan koskaan ollut päässyt maistamaan, sillä niitä vartioivat verenhimoiset plurillat. Vaikka niiden ulkomuoto kertoo toista, niiden kohtaaminen merkitsi aina, poikkeuksetta varmaa kuolemaa. Ne muistuttavat isoja, lentäviä lihapullia. Ne leijuivat ilmassa ja liikkuivat hitaasti lipuen eteenpäin, ja niiden ruumiissa ei ollut muita ulokkeita kuin pieni nenä, söpösti hymyilevä suu, ja sellaiset suuret, pyöreät, niin viattoman katseen omaavat silmät, että paatuneinkin tappaja olisi heltynyt ne nähdessään. Mutta tämähän oli tietenkin vain hämäystä. Kun heidän uhrinsa tuli tarpeeksi lähelle plurillaa yleensä hokien että "Voi kuinka söpö!!" tai jotain vastaavaa, plurillan suu aukesi salamannopeasti aivan ammolleen hotkaisten uhrinsa alta aikayksikön. (surullista kyllä, uhrit olivat usein Argentiinalaisia turisteja) Sen jälkeen plurilla jatkoi taas söpöä hymyilyään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuli päivä, tuli yö, näin suurin piirtein kului kolmas aika maan päällä.
Neljäntenä päivänä Muhveli loi kansalleen kulttuurin, lait sekä pyhän kirjan, johon hän keräsi kaiken oleellisen tiedon maailmankaikkeudesta ihmisiä varten. Tämä pyhä kirja sai nimekseen Jallu. Koko ihmiskunnan tuli noudattaa jokaista lausetta myöten tämän kirjoituksen sanomaa, ja se joka uskalsi hylätä Jallun ja sortua Ilta-Sanomien vääräuskoisiin oppeihin, sai Jorman kiusakseen koko loppuelämäkseen. Jorma on kihvelipuhvelin ja Jimi Hendrixin risteytys ja elää Pimeyden ruhtinaan takataskussa. Sinne hän joka ilta raahaa pahaa-aavistamattomien uhriensa ruumiit ja antaa niiden mädäntyä kunnes taskunöyhtä syö ne kokonaan.







Jorma. Jatkuu joskus.

Perkele älkää viekö mun tryffeleitä!