IRC-Galleria

Muisto vainMaanantai 12.11.2007 01:54

Omaa tuotantoa tammikuulta 1998.



Meitä kaikkia kohtaa joskus hetki,
jolloin äänet vaimenevat
-lopulta on vain hiljaisuus.
Kaikki pysähtyy.

Suru. Se valtaa sisimmän.
"Aika on aina pitkä niille, jotka surevat", sanotaan.

Vaan millainen onkaan tuo aika?
Kasvamme kautta kyynelten ja tuskan, kautta voimattomuuden ja tyhjyyden
-voittoon, elämään.

Surun lopulta astuessa sivuun,
tulevat tilalle muistot,
jotka ajan myötä kultaavat reunuksensa.

Vielä kauan kuljemme kanssa kaipauksen,
kaivaten läheisyyttä ja rakkautta
-hänen ja muidenkin.

Antakaamme niitä toisillemme nyt.
Ja niin kauan kunnes äänet taasen hiljenevät
-ja kaiken valtaa hiljaisuus.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.