IRC-Galleria

Kahvi kuin kahvi, hyvää se on minulle lähes kaikissa muodoissa... siis paitsi kylmänä. Ellei ole kylmäkahvia. Siis ei kylmää kahvia, vaan kylmäkahvia.

Sumppi on ehkä laihempaa, kuin laiha kahvi. Mutta hyvää sekin on, koska kahvia arvostan. Janokin lähtee paremmin, kun ei ole niin vahvaa. Ihan kuin vettä joisi.

Kitkerä ja vahva kahvi on siitä jänniä, että vaikka en pidäkkään niistä, niin niiden juomisessa on asennetta, koska paha kahvi tekee hyvää. Miksi muuten noirissa juotaisiin aina pahaa kahvia. Ota hörppy pahinta kuralientä ja lausu sana "pahaa" ja sinun tekee mieli ratkaista vaikeinkin murhamysteeri. Tai ainakin lähteä vihaisena ulos huoneesta.

Sopiva kahvi on harvinaisuus. Aina se on hitusen liian vahvaa, tai kahvi on jo hieman jäähtynyt kuumasta. Saatika että siinä olisi liikaa maitoa. Tai liian vähän.

Mutta nyt tekee mieli kahvia. <3

Tässä on nyt mietitty asioita ja sehän tässä vituttaa...

Pitkästä aikaa kunnon vitutusputki päällä. Harvinaista, yleensä on ollut hauskaa ihan muutoin.

Kävin tällä viikolla läpi monia asioita jotka ovat vaivanneet pitkään. Muutos on tultava...


Vittu...

Perkele tätä touhua... koko ajan vain askartelee muun elämän ohessa panssaria. En tiedä miksi jaksan ja tykkään askarrella.

Saan tehdyksi jotain konkreettista jota voin käyttää ja ihastella, mutta onko tähän muita syitä? Osasyynä tietenkin bofferoidessa on hauskempaa olla raskas, kun saavutat etua kevyemmin varustautuneisiin nähden kestossa, vaikkakin hitaus ja nopeampi hengästyminen on pieni hinta siitä.

Toisaalta jos en askartelisi jatkuvasti, menisi sekin aika sitten dataukseen, tai päättömään maleksimiseen. Opiskelu ei sitten maistu kuin enintään arkena. Siis koulun jälkeen...

Kyllähän tässä sitten toisaalta kehittyy käsistään ja voi sanoa oppineensa jotain. Panssarinrakentelu kun ei toisaalta ole keskiverto taito, niin voihan siitä tietyssä mielessä olla ylpeä.


Ja ehkä niin onkin parempi olla ylpeä, jatkaa samaa menoa ja olla iloinen tuotoksistaan...

Perjantaina aloitin tekemällä kaavat. Joka päivä tehnyt jotain. Nyt on lähes valmis, paitsi visiiri vielä muotoilematta ja poraamatta. Myös niittaus pitäis tehdä koko laitokselle. Mahdollisesti hitsausta.

Painoa varmasti se 4kg + mahdollinen kaulasuoja chainistä. Rottinki kelpoiseksi tämä varmasti tulee. Aivan varmasti.

Suosittelen askartelemaan. Ei ole mikään vaikein tekele tuollainen, jos edes vähän viitsii yrittää.

Tässä vielä vaiheessa otettu kuva.

Aloitin eilen väsäämään nahkatakista, jonka jo olin suolistanut, brigandiinia. Pakko myöntää että toteutus näyttäisi toimivan. Ylin rivi on jo niitattu kiinni.

Eiköhän tuo ole kuvan ottamisen arvoinen kun on hieman enemmän levyjä kasassa.

Ps. Tänään taas 3 levyä askarreltu. Huomenna lisää kattotöiden jälkeen.

Hmm... Kamera ollut jo ties kuinka pitkään rikki, tai ainakaan en ole tutustunut siihen sen paremmin mikä olisi vikana. Yksi syy panssariblogin päivittämättömyyteen, kun kuviakaan ei ole räpsitty.

Neljä sanaa: Oli taas helvetin hauskaa!

Sotahuuto on Perjantaina, eli aikaa jäljellä 4 päivää tehdä jotain sen eteen. Saanut askarrella lähes koko vapaa-ajan nyt viimeiset päivät. Haubergioniin lisää helmaa, levysuojien tekoa ja muiden juttujen viimeistelyä. Viikolla sitten vielä parit bofferitalkoot. Helvetin hyvä.

Perjantaina sitten lomaa töistä ja Pajero suuntaa kohti Oriveden Hirssilää. Tulossa oletettavasti helteinen keli joten matkustusmukavuus nousee arvoon arvaamattomaan. Noh, on sitä ennenkin hikoiltu ja kärsitty. Pääsee tunnelmaan mukavasti.

Mutta kuitenkin... Intoa puhkuen alkaa viimeinen arkiviikko ennen kolmatta sotahuutoani, jossa saa taas mätkiä oikein kunnolla porukkaa.

Tällaista tuloillaan.

http://img196.imageshack.us/img196/3236/picture042v.jpg

http://img193.imageshack.us/img193/5643/picture044v.jpg

Paskaa, huonoa tekoa, eikä edes monimutkaisella kaavalla. Näillä aineksilla saadaan jopa intialaista nyrkkipaja tavaraa huonompaa tuotosta.

Sinnekin matkataan perjantaina pehmomiekkailun tiimoilta. Kuopion leirikeskukseen suunnataan uskollinen japanilainen menopeli - Pajero. Tulee urheiltua koko kevään edestä, jos aion suurimman osan ajasta vetää 10kg rautaa niskassa juosten. 1/6 painosta ylimääräistä ei takaa parhainta juoksunopeutta tai suorituskykyä, mutta pääsenpä koettelemaan kunnon rajojani. Panssari projektitkin ovat edistyneet hyvin. Paita on jo lähes valmis ja kypäräkin on tehty.

Abouttirallaa se 100 ihmistä kaiketi tulossa mättämään harrastuksen tiimoilta, joten tuleepahan tutustuttua muutamaan vanhaan tuttuun muualta suomesta toisen kerran ja tavattua uusia. Hienoa läppää mitä ihmeellisimmistä seikkailuista, ryyppyretkistä ja henkilöistä. Vitutusta ja hajoilua voi odottaa, mutta pääseepähän toisaalta pois mahdollisilta maatilahommilta.

Seuraavana maanantaina sitten nähdään kuinka monet paikat ovat jumissa ja onko taas räkätautia iskenyt. Nuhan parantumista tässä odotellessa.