IRC-Galleria

Pitkä kuiva kausi on ohitse. Tentit olivat ja menivät, ja nyt on taas aika paneutua työhön. On vaikea arvioida, miten noin kuukauden mittainen pakkotauko on vaikuttanut allekirjoittaneen ajatusmaailmaan ja sitä kautta tarinan kerrontaan. Minulla on omat epäilykseni sen suhteen, mutta alku vaikuttaa lupaavalta. Tolkien jumitti pitkään Balinin haudalla noin vuoden. Oma pisin yhtämittainen katko on armeija (puoli vuotta, jolloin en kirjoittanut käytännöllisesti katsoen lainkaan).

Päätin käyttää DM:n kannattamaa ehdotusta kirjoittaa joka luvusta ensimmäisen kappaleen. Lukujen sisäinen jäsennyys ja tarinan rytmitys helpottuvat. Tällä hetkellä alustuksena on kolme lukua. Niistä ensimmäinen on vähän pidemmällä kuin muut. Ensimmäinen luku onkin kaikista tärkein, mutta tässä tapauksessa ei vaikein.

Tänä viikonloppuna pohdin erinäisiä asioita: 1) omassa kielenkäytössä puhkikuluneesti toistuvat ilmaukset 2) kuolema 3) Paleon 4) fasismi 5) MadRole 6) neljäs luku (Coltare) 7) Toinen Osa MadRole Buukeista 8) David Eddings

1) OKPTI

Näitä ovat mm. a) sana erinäinen b) tarpeettomat kin- päätteet (juurikin, vaikkakin, myöskin) c) hämeen murre (olek, sää, mää, viäl, tual, emmää, tosson) d) varovaisuus (jossain määrin, noin suunnilleen, ehkä/kai, vaikea sanoa, juuri mikään) e) sana yleinen taivutuksineen

2) Kuolema

AikaisemminKIN oli puhetta ERINäISTEN keskeisten hahmojen kuolemista. Ne ovat hyviä tehokeinoja. Tarinaa tuntematon voi ihmetellä vaikkapa Laurdonin ja Gilmerin kohtaloa. Jostain syystä ainakin päähenkilön on selvittävä hengissä. Pelaajahahmoista ei tarinan lopussa ole jäljellä kuin yksi, Gaeredhel. Toinen YLEISTä hengenlopettamista puoltava seikka on se, ettei menneisyyteen jää linkkejä. Näin tarinan Toiseen Osaan on helpompi päästä sisään, kun Gilmeriin, Rasiaan, Cathrandiin tai Kaaokseen ei viittaa JUURI MIKääN. Paitsi tietenkin Gaeredhel, Harmaakaapu ja JOSSAIN MääRIN Cyric. Onneksi muuten Cyric on niin Gilmerin näköinen. Siitä saa irti paljon mielenkiintoisia välikohtauksia.

3) Paleon

Lauantaina tuli televiissiosta Nibelungen-Lied, jos kohta amerikkalainen produktio. Se sai minut pohtimaan, josko Paleon olisi vähän Siegfried. P on kylläkin liian nöyrä perinteiseksi sankariksi. Ehkä Paleonissa on ripaus antisankaria? Hän ei myöskään tee töitä rahasta, eikä anna rikkauksien ja maineen muuttaa itseään. Paleon muistuttaa harmittavan paljon noita anime- sarjojen synkistelijöitä. Hän on niitä, jotka mulkoilevat ja huokailevat, hiuksia hieman silmien edessä. Tetsatessa hampaat irvessä. Mutta Paleonissa on myös ilkikurinen puolensa. Missään tapauksessa hän ei ole mikään perinteinen terämies- sankari. Paleon on haavoittuvainen (henkisestiKIN), hän pelkää, menee ajoittain lukkoon ja käyttää (pakon edessä) arvelluttavia keinoja. Noita yksiulotteisia hahmoja on etenkin amerikkalaisissa kirjoissa aivan liikaa.

4) Fasismi

Heh. Tuolla KIITOS 1939-45- yhteisössä on kiva hämmentää yhtä jantteria, joka on ihan paiseessa kaikista fasismisävytteisistä kommenteista. Minäpä lisäsin vettä myllyyn ja rupesin vittuillakseni kehumaan Hitleriä, Francoa ja Pinochettia taloudellisista edistysaskeleista ja yhteiskunnan uudistuksista. Samaan hengenvetoon tuomitsin Stalinin. Siitähän tämä jantteri riemastui ja kontrasi oikein kunnolla. Keskustelu jatkuu mielenkiintoisena edelleen. Totuuden nimessä tiivistän oman käsitykseni näin: En ole oikeistolaismyönteinen, vaan pikemminkin sosialismivastainen. Eikö se kuitenkin ollut sosialisti, joka vei meiltä maata aikoinaan? Toisaalta ilman sosialismia ei meillä olisi sosiaalidemokratiaa, eikä nykyisenkaltaista systeemiä. Mutta Lahtinen on kyllä Tuntemattoman Sotilaan hillittömämpiä hahmoja. Laine olisi halunnut deletoida sen elokuvasta (niin kuin tapahtui Viirilälle ja Karjulalle), mutta Linna piti päänsä.
"Se yks kohjo sieltä Saksasta lähtee ensin ja meirän nilkit painaa peräs."
"Kyllä herra tietää mitä laulua se laulaa kun pussista on kysymys. Anna meitille voimaa puolustaa kapitalistin rahapussia."
"Luuleksää herrain ymmärtävän suolten murinaa? Tän kansan suolet on murissu jo niin kauan, että ne on unohtanut mitä se merkittee. Vallan kun on oma maha täys."
"Helvetin keskonen se siinä kukkoilee!"
"Ei sieltä kuule lopu miehet. Kyllä siellä riittää miestä ja tavaraa. Ja jos miehet loppuu, sieltä lähtee 15 miljoonaa naissotilasta. Siellä on koulutettu kaikki vanhat ämmätkin."
"Perkele. Tulis kuula ja tappas. Että osaa olla homma. Mä sanon että jos tulis joku jonka päätä ei oo tällä koohotuksella vielä kokonaan sekotettu, niin se ihmettelis. Kun isot miehet vetää tämmöstä perkeleen kelkkaa pitkin mettiä edes takas."

5) MadRole

Hii. Teen MovieMakerilla tiedostoa, jossa kulkee juoniseloste ja aiheeseen liittyviä kuvia. Taustalla menee musiikkia. Pääasiallisina lähteinä ovat Elfwood ja Google, jos kohta Googlen kuvahaun tulokset ovat usein linkkejä Elfwoodiin. Hieman hankaluuksia on kyllä löytää sopivia kuvia sopiviin kohtiin. Miten esimerkiksi kuvitat jonkun Kaaoksen Syöverit tai luolat? Musiikki on sitä vanhaa huttua: Nightwishiä (Sacrament of Wilderness), Stratovariusta (Eagleheart), Sonataa (Don't Say a Word), CoBia (Trashed, Lost & Strungout) ja Rhapsodya (Emerald Sword). MovieMaker on kyllä vähän huono, koska sen tiedostoja ei voi uploadata esim. YouTubeen. Tietääkö joku hyviä avi:n tai mpeg:n teko- ohjelmia? Videon loppuun tulee muuten geocities.com/madrolen katkeransuloinen etusivu: to be continued 8.8. 2004...

6) Neljäs luku (Coltare)

Rakenteellisista syistä osia versio 3.5.:stä poistetaan, mikä merkitsee tiettyjen kohtien laventamista. Coltaren tapauksessa täytynee kasvattaa kelpo kansalaisten osuutta ja esimerkiksi ottaa Medrin ja Mediar takaisin hahmogalleriaan. Suden Kultin näkyvyys tulee niin ikään kasvamaan. Noh, sillehän on omistettu oma luku. Kaiken kaikkiaan ystävämme viipyvät Coltaressa kolmen luvun ajan. Tänä aikana siis tutustumme Meridianiin ja Zendraniin, jotka sittemmin tuntuvat olevan hyvinkin tiiviissä yhteistyössä. Meridian taitaakin olla Toisessa Kirjassa se, joka lähettää Zendranin saarelle, jossa tämä näkee Maijun ja aavistaa pahaa...

7) Toinen Osa MadRole Buukeista

Tässä on Swanheart soi taustalla on hyvä hieman pohtia, mitä tyyppejä Toinen Kirja sisältää, vaikka ajankohta sen projektin aloittamiseen on kaukana kaukana. Keskushahmona on Paleon ja tämän ryhmä (Gaeredhel, Cyric, Sedam ja Gorgham). Näistä Paleon ja Gaeredhel ovat vanhoja tuttuja. Sydänystäviä he eivät ole, sillä G hieman ihmettelee Paleonin nöyryyttä ja vastaavasti aina hillitty P kokee G:n kiivaan ylpeyden vastenmielisenä. Cyric on Gilmerin kauan kadoksissa ollut kaksoisveli, edellisen täydellinen toisinto. Cyricin yhdennäköisyys aiheuttaa jonkinasteisia tilanteita. Sedam on kuulunut Paleonin ryhmään jo kauan. Muutamat meistä ovatkin jo saaneet tietää, millainen oli kaverusten ensikohtaaminen talvella 1394... =D Gorgham on ryhmän uusin tuttavuus, hiljainen taustavaikuttaja ja jostain syystä Sedamin kiukunpurkausten kohde.
Tärkeitä sivuhahmoja ovat vanhastaan tutut Harmaakaapu, ylipappi Guiron, kuvernööri Sendahl ja haltia Nistelroy. Uusia pahiksia lady Deilas ja tämän veli Dalas. Mogresin saarella ystävämme kohtaavat pelottavan örkkipäällikkö Hvingsinin sekä demoni Omihummin. Ryhmään liittyät sotaisa Baragdar ja keiju Niffius. Entinen arkkimaagi Valkokaapu, Serelin kuningas Anket ja druidi Youzangur esiintyvät ensimmäisen kerran. Meridian ja Zendran piipahtavat tarinassa ohimennen. Lopputaistelussa tärkeä rooli on paitsi Maijulla, myös demoni Kyytalla ja tämä vastustajille, Icensisilla ja Tedissilla, sekä jumalatar Unilialla.

8) David Eddings

Sen hahmoilla on rumia nimiä. Durnik (Tolkienilla tuo olisi örkin nimi), Polgara (varmaan bulgarialainen lihapata), Ul (englantilainen kun oksentaa, kuuluu ul), Riva... Siis huh huh! Siinä missä joku Tolkien tutkii kunnolla vaikka nyt islantilaista muinaisrunoutta ja keksii sieltä nimiä (Gandalf on hieno nimi, mutta tarkoittaa kallionkolossa elelevää liskoa, mutta _Olorin_...), Eddings katsoo summittaisesti sanakirjaa ja valitsee sanat, jotka kuulostavat eksoottisilta. Sitä paitsi, eikö se luvannut Rivan Aikakirjojen jälkeen, ettei se enää kirjoita. Hmph, ihmisiin ei voi tippaakaan luottaa. Toinen ärsyttävä piirre tässä jantterissa on se, että se piirtää kartan ja käyttää hahmonsa (mielellään mahdollisimman sekalaisen sakin) kaikkien paikkojen kautta tukeutumalla yhteen argumenttiin (Menette nyt tuonne, koska ENNUSTUS sanoo niin). Esimerkiksi MadRolen maailmoista jää tutkimatta mm. Pohjoismaat, Ulkosaaristo, Mogresin autiomaa, osa Kannosia ja iso osa Kaaosmaita. Ja LOTR tapahtuu vain Keski-Maan luoteisosassa, 80% alueesta jää pimentoon.
Eddings käyttää kansalaisuuskiintöitä. Joka maalla ja kulttuurilla on oma edustaja. Rikasta, muttaa epäuskottavaa ja yksityiskohtiin hukuttavaa. Ja jälleen kaikki tyynni selitetään ENNUSTUKSILLA. Vrt. Tolkienin ryhmä, jossa 4/9 on hobitteja ja ihmisiäkin 2. MadRolen partyissä on järjestään vähintään kaksi saman rodun edustajaa. Poikkeuksiakin on (huom! esiintyät numerot merkitsevät haltia-ihminen-puolituinen-örkki. Puolihaltia Gorgham on laskettu haltiaksi): Grafin kuoleman jälkeen rakenne oli 1-1-1-0 ja Arbadin tulon jälkeen 1-0-1-1. The Original Four oli 1-0-1-2 ja Paleonin ryhmän peräti 3-1-1-0.
No jaa, onhan Dave jo vanha mies ja tulee onnelliseksi väsäämällä saman kaavan tarinoita vuodesta toiseen.