IRC-Galleria

No ei nyt ihan, mutta läheltä liippasi. Raasin leiri loppui heti kättelyssä kun penikkatauti kaatoi alokkaan lasaretin puolelle. Alkoi tuskainen matka VKS:an. Sinänsä harmillista. Söi miestä kun joutui lojumaan (suljetulla?) osastolla kun tiesi että samalla kaverit tetsailee kuin viimeistä päivää.
Viikonlopun olin EK:ssa. Ei siitä sen enempää.
Tiistaina ne kaverit sitten tuli leiriltä. Marssivat täkärin kanssa loppumatkan, neljä kilometriä. Väsyneitä miehiä yksikössä. Pisteet heille, jämät lusmuille. Tiistaina päivystin. Piti ravata ehtimiseen Autuvassa. Upseerikokelas Laiho piti repiä suihkusta, luutnantti Tuiskun käskystä. Kiirettä piti. Kaiken kruununa luutnantti Aho soitti:

"2232 Ensimmäisen Viestikomppanian päivystäjä alokas Ranta."
"No yksikköupseeri luutnantti Aho täällä terve."
"Herra luutnantti."
"Ööh, hmm, tota, ei mitään, loppu."
"Loppu."

Just testing the päivystäjä.

Inttiä lukuunottamatta pari seuraavaa päivää sujui ihan normaalisti. Siitä huolimatta me pidettiin tupakirkko. Vuorinen istui Peuralan punkassa esittäen pappia. Hän luki Sotilaan virsikirjasta kaavan palvelustoverin mehetymisen mukaan, ja sitten me laulettiin virsiä. Suvivirsi me laulettiin antaumuksella puhtaasti tunteella: "Taas niityt viiihannoo-oivat/jaaa LAIHOOO LAAKSOSSAAA!!!!!!!" Kuulikohan se meidät. Se ainakin suuttui kun muut menivät käytävälle harjoittelemaan ohimarssia (minä en, vemppa).

Rahijärvi on paiseessa kun se on vaarassa joutua AUKkiin. Meidän tuvasta myös Haili ja Kallio. Saarinen puolestaan kerää listaan asioita joista meille iltavahvareissa valitetaan.

Tervehdykset on ihan hirveitä! Ei olla mitään kalakavereita! Me ollaan katottu tota teidän toimintaa tänään! Toimistokäyttäytyminen! Materiaalivastuu! Ei mitään hauskaa! Imetään sitä hymyä! Jonottaminen! Päivystäjän pöytä! Ruokailusta lähteminen! Härövarustus! Valoja päälle!

Et sillai.

Varsinainen valatilaisuus oli vähän hassu. Esilukijana toiminut veteraani ei ollut oikein särmä mutta oikeastaan me kaikki odotettiin everstin puhetta. Meidät ylennettiin viestimiehiksi. Käytännössä mikään ei muutu. Tervehtiä pitää edelleen ja muutenkin me ollaan hierarkian alimmalla rapulla. Ohimarssi meni lievästi sanottuna vituilleen. EK:n tyttöjen kädet heilui miten sattui, 1VK:n ruodut ei pysyneet särminä ja muilla ei pysynyt tahti. Kumma kyllä huonoja suorituksia ei uusittu. Perjantai oli sitten melkoinen suklaapäivä koska omaiset tuli kassulle häiritsemään koulutusta. Oli siitä sellainen hyöty että pääsin ampumaan it-kk:lla. Tähtäsin varusvarastoa koska ne antoivat liian pienet kalsarit. Jatkakaa.

Mihinköhän sitä joutuu? Kirjuriksi en päässyt, enkä viestikeskusjoukkueeseen. Oikeastaan se on se ja sama mihin menee kunhan on kuuden kuukauden linja. Vaikka sitten kaapelijoukkue. Sinne menee ne jotka ei pääse mihinkään muualle. Vapaaehtoisesti sinne ei halua kukaan.

Sitaatti #9: "Laittakaa sitten ne vanukaspurkit pinoon tähän näin."
"KAUPPINEN, SE ON NORSUNKYRPÄ!"
"NO EN VIITTINY HUUTAA ETTÄ NORSUNKYRPÄ!"

alik. Kauppinen ja joku muu

Sitaatti #10: "Vuorinen, laittakaa lomapuku päälle."
"Joo."
"Mitä?"
"Kyllä, herra upseerikokelas."
"Saitteko?"
"Sen saatte tietää maanantaina."
"Mitä?"
"Sain."

upseerikokelas Laiho ja alokas Vuorinen

PS. EK:ssa on selkeä hierarkia. Spollet on parempia kuin muut ja katsovat urheilua telkkarista. Sitten kuljettajat, joiden laitteissa pyörii kova porno. Huoltojoukkue on pohjimmaista pahnaa, joka katsoo kieli pitkällä huonoja amerikkalaisia sotaelokuvia.

Tämän pitäisi kiinnostaa ainakin Boogeymania. Vanhaa juttua mutta unohtui kirjoittaa viime kerralla. 1) Kasijoukkueen vähemmän särmä alokas Koistinen tuli vekosilta kohtuullisen kännissä. Se alkoi riehumaan tuvassa ja pisti kamaa remonttiin. Sitten vartiopäällikkö tuli siihen. "Jos sä nyt meet punkkaas niin tää jää tähän. Muuten sä lähet meidän mukaan." Ei paljoa ylikersantin natsat pelottaneet Koistista, joka jatkoi mesoomista. Putkaanhan se meni. Seuraavan päivän krapulaa taisi pahentaa käsky mennä komppanianpäällikön puheille. 2) Päivää myöhemmin alokas Saukkonen särmä-ykkösestä tuli vekosilta suunnilleen yhtä hyvässä kunnossa kuin Koistinen. Jonossa se oli ihan diidaaduudaa. Huojui, pyöri ja häröili. Joku alikersantti huomasi tämän. "Alokas te, miksi häröilette jonossa? "Herra alikersantti, alokas Saukkonen, että jono pysyisi särmänä." "50 sanaa 'Miksi pyörin jonossa?'" "Herra alikersantti, en mielestäni pyörinyt." Et sillai. 3) Vähän ennen hiljaisuutta Saukkonen meni vessaan. Vartiopäällikkö oli paikalla. "Tuut vähä äkkiä pois sieltä tai sä jäät tunniks sinne vessaan." Saukkonen hoiperteli käytävällä siihen malliin, että vartiopäällikön oli pakko tehdä jotain. "Pystyttekö olemaan täällä rähisemättä?" "Kyllä, herra... sotilaspoliisi." "HERRA SOTILASPOLIISI?! Opetellaan ne arvomerkit!" Seurasi pitkä hiljaisuus, jonka rikkoi lopulta Saukkosen mölinä: "Ööh... Kyllä, herra... kenraali." Olikohan päivystäjällä yhtä hauskaa kuin meillä? NAAMAT NÄKKÄRILLE!

Mutta muuten menee lujaa. Upseerikokelas Laiho osoittautui ihan reiluksi tyypiksi. Ei pure ollenkaan tai hauku paljoa. Ehkä Laiho ei ole koira ensinkään. Alexi Laiholla on muuten C:n paperit.

Sunnuntaina lähdetään viettämään eräelämää kauas länteen. Siellä tetsataan ja täällä ammuskellaan (paikkoja ei saa mainita). Alokas minä vemppaa maanantaihin ja menee tiistaina uudestaan vastaanotolle. Et hyvin menee. Vemppana olemisessa on puolensakin. Sulkeisissa saa laittaa karvahatun vemppaläpät alas ja katsoa kentän laidalta kuinka kp:t kaatuili ja kääntyili väärin poistumisharjoituksissa. EI MITÄÄN HAUSKAA!

Tässä vaiheessa moni meidän joukkueesta on saanut vänkän lisänimen, joka seuraa niitä koko inttiajan. Esimerkiksi meidän tuvan Saarinen on ristitty Saatanaksi. Syy: Alkutavu ja se, että Saarinen ei kuulu kirkkoon. Ei sillä sinänsä mitään väliä ole, mutta Saatana on riittävän vaikuttava sana. Tupalistassa Saarisen nimen kohdalla on pistetty nuppineulalla väärinpäin oleva risti. Vuorinen on tästä lähtien Rukkinen, koska se on tuvan särmin alokas ja siten vaarassa joutua AUKiin ja jopa RUKiin. Hobitti- Tanskanen johtuu siitä, että tyypillä on LOTR-pelikortit ja pituutta alle 170cm. Jäämies Kallio tulee kaverin yleisestä mielentilasta. Naapurituvasta löytyy mm. Rotta-Mäkinen, Usher-Saaristo, Nilkki Nilakari ja Plin-Plin Lindblad. IMETÄÄN SITÄ HYMYÄ!

Tupalistaa on pahoinpidelty muutoinkin kuin vain em. tavalla. Jokisen nimikirjaimet on SP = SPolle. Minun on LT = LTN. Holma JM = Jägermeister. Saukkonen TJ 350. Keltomäki olisi varmaan mielellään revennyt nähdessään nuo, mutta ei se voinut kun Laiho oli paikalla. K juoksi sitten äkkiä AU-tupaan ja kertoi vissiin kaikille meidän paperista. Papereista tuli mieleen, että Saarinen sai kirjoitettavaksi 200 sanan esseen aiheesta 'Miksi minulla oli ladattu ase telineessä?' No, Saatana kirjoitti 500 sanaa, jonka alikersantti Nönnönnöö (en muista kuka se oli) luki AU-tuvassa ääneen. Meidän joukkue sai pari päivää sitten kirjoitettavaksi 200 sanaa 'Miksi istuin pöydällä.' Olisin laittanut sen tähän mutta en muista kaikkea ulkoa enkä ole saanut originaalia takaisin. Vissiin alikersantti Järvenpää on hävittänyt sen. Muistan yhden lauseen: "Tiedämme hyvin ettei pöydällä saa istua, rötvätä, tetsata, pomppia, huiskia miehistövyöllä tai heitellä lumipalloja, mutta..." Saarinenkin tyytyi nyt vain välttämättömään 206 sanaan. Minulle keräytyi 237. Ehkä alikit kattoo TJ:t esseiden mukaan.

No niin, sitten vain vammaisena leirille. Sen jälkeen ei P-kautta olekaan jäljellä kuin puolitoista viikkoa. Valapäiväkin on pari päivää leirin jälkeen. Siellä tapahtuukin alokas Rannan sotilasuran ainoa ylennys. Ainakin toivottavasti/luultavasti.

Palataan kuvioihin 24.2.

Sitaatti #6: "Kun kävin äsken Aukki-puolen vessassa niin siellä haisi ihan mieletön runkkaus! (Ei mitään hauskaa!) Voi vähän miettiä. Ei oo kovin kivaa jos nuo naisalikessut tulee raskaaks sieltä."
-alikersantti Mannerjoki (ei vahv.)

Sitaatti #7: "Herra vänrikki, alokas Holma, mikä on tämän (poistumisharjoituksen) sotilaallinen tarkoitus?"
-alokas Holma

Sitaatti #8: "Vähän ryhtiä siihen jäpittämiseen. Jokainen kasvaa munan pituuden verran nyt."
"Herra alikersantti, alokas Holma, ei veny niin paljoo."
-alikersantti Keltomäki ja alokas Holma

Onneksi me ollaan päästy jo tekemään oikeita sotilaan juttuja: tetsausta ja ampumista. Laukaus! Viheltää! Parempaan suojaan! Syöksyyn! Taivaalta kuuluu repivää ääntä! Ryömikää! Vaara ohi! Kuusi mustelmaa, pari haavaa ja läpimärät vaatteet. Soturi antaa kaikkensa. Ammunta on hauskaa. Hieman skarppausta niin kuntsari on mahdollinen. Otin aikaa, kauanko kestää purkaa/koota RK. 40 sekuntia. Tuplasti tavoiteaika.
Upseerikokelaiden tulo oli kuin Mustien Ratsastajien saapuminen Kontuun. Meiltä paloi vekokset ja ruokiksesta pitää taas tulla muodossa. Ja jos joku mokaa (istuu pöydällä/ikkunalaudalla, tervehtii väärin, pomppii härövarustuksessa), täytyy koko komppanian kirjoittaa essee ja tyypin nimi ilmoitetaan kaikille. Saippuat ja pyyhkeet valmiiksi! Meidän kivikasvoisella upseerikokelaalla on sama nimi kuin Children of Bodomin laulajalla. Sukua?
Peurala hajosi ensimmäisenä. Jostain syystä se ei yllättänyt meistä ketään. Hyökkäsi naapuritupalaisen kurkkuun kiinni. Siinä oli kai yksikköupseeri välittömässä läheisyydessä. Peurala vietti neljä päivää muumilaaksossa ja sitten sille tehtiin esitutkinta. Joutuipa vielä kapteenin puhutteluun ja siltä uhkasi palaa VLV. Jostain syystä ei palanut. Olisi voinut mennä VAO-ryhmään 5-8- joukkueiden kanssa. Huomenna selviää, jatkaako se Särmä Ykkösessä vai luisteleeko pois. Asetta sille ei ainakaan enää anneta.
Yhtenä päivänä olin veksissä Tanskasen kanssa. Sinne tuli jotain Ruotuväen hömppätoimittajia grillaamaan odotushuoneessa olijoita. Tanskanen ja yksi toinen alokas vastaili kysymyksiin vaikka niitä EVVK. "Teillä on leiri edessä parin viikon päästä. Meinaatteko ottaa vemppaa silloin? Ei tartteis tehdä mitään." Juuri näin. Ihan kuin flunssa, marssimurtuma, venähdys tai penikkatauti olisi joku rikos. Sitä paitsi ne varmaan luulee että kaikki veksissä on lintsareita. Kapteenikin sanoi että lähtöpäivänä tyypeistä löytyy kummasti vikoja eri paikoista. Minä en ajatellut vempata leiriä ellei ole pakko.
Perjantaina hiihdettiin. Alunperin matkan piti olla 15km, mutta viikon aikana se lyheni tasaisen varmasti. Lopulta hiihdettiin reilut viisi km. Keskiviikkona uusiksi.
Haen kirjurinkoulutukseen. Kävin avautumassa meidän tsto-AU:lle. Se on pitkä mies ilman maihareitakin. Ei se mitään luvannut koska hakijoita on varmaan 750 miljoonaa. 9/10 laittaa hakupapereihin kirjurin hommat. Pitäisi varmaan repäistä ei mennä avautumaan kapteenille (hieno mies *köh 180*), yksikköupseerille (se on pelottavan näköinen, sen katse läpäisee lumihangen yhtä helposti kuin RK 62) ja joukkueenjohtajalle (joka olisi ihan kunnollinen muuten, mutta se mokailee sulkeisissa koko ajan). Ei siitä ainakaan haittaa olisi. Kirjurilla on leireillä leppoista. Sen kun pörrää huollon mukana ja kanniskelee paperinivaskoja edes takaisin. Toisaalta siinä saa myös vastuuta. Kun kapteeni kysyy, mistä löytyy alokas Nano Nano, niin kirjuri kattoo papereista ja vastauksen pitää tulla apteekin hyllyltä (suora lainaus tsto-AU:lta).

+ ylioppilastutkinto (sellaisia on n. 40% meidän yksiköstä)
+ työkokemus (ei varmaankaan puolta vuotta ole monikaan ollut missään)
- ei ATK-ajokorttia (joka löytyy vissiin 749 999 999:ltä)

Sitaatti #3: (marssi) EK on paikka tyttöjen/Siks oon särmä ykkönen/EK:n pojista pidä en/RK:n lataan hymyillen

Tuon keksi Rahijärvi.

Sitaatti #4:

Rahijärvi: Herra alikersantti, alokas Rahijärvi, voisitteko olla katoamatta ennen uusintatarkastusta?
Keltomäki: Te voitte tehdä ilmoituksen jollekin muulle, jos mua ei näy.
Rahijärvi: Herra alikersantti, alokas Rahijärvi, ei.

Sitaatti #5: "Luceniuksen pinkan mittasuhteet on ainakin ihan vituillaan *räjähdys*" -upseerikokelas L

PS: Imigranista ei ole mihinkään.

Varusmiespalvelusaika Riihimäen Viestirykmentissä etenee verkkaisesti päivä kerrallaan. Toisaalta on paljon tekemistä, toisaalta on vain aikaa. Silloin voi vain tappaa aikaa korttia pelaillen. Me ei olla vielä saatu tuoda omia sähkölaitteita. Muutamat meistä anoo lupaa mp3- soittimelle. Alokas Vuorinen repäisi kunnolla ja anoo läppäriä.
Kyllä täällä pärjää, jos tekee mitä käsketään ja pitää kamansa ja punkkansa siisteinä. Perusasiat oppii nopeasti, mutta silti on paljon yksityiskohtia, mitkä pitää ottaa huomioon. Meidän alikersanttimme on ihan reilu tyyppi. Se vain repeilee meidän jutuille. Meidän läpät varmaan muistuttaa sitä sen omasta alokasajasta.
Me päästiin perjantaina tekemään ihan oikeaa sotilasjuttua. Ammuttiin nääs räkäpäitä. Viisi kutia makuuasennosta. Se oli kivaa. Ainoa mitä vähän harmittaa on aseen kokoaminen. Siinä on yksi kohta mihin minä aina kompastun. No, ehkä senkin sitten ajan kanssa oppii.
Useimmat meidän tuvasta inhoavat aamuherätyksiä. Minua ne eivät häiritse. Usein olen jo hereillä ennen kuutta. Jos herää omia aikojaan vartin yli viisi tai puoli kuusi, ei enää kannata yrittää nukahtaa. Siksi olisikin hyvä, jos saisi sen ämppärin ja kuulokkeet. Herättäisi itsensä vaikka Panteran avulla.
Tuvan neljästätoista alokkaasta kymmenen polttaa. He ovatkin muodostaneet oman yksikön: Motivaatiokomppania. Sen päällikkö on "kapteeni" Rahijärvi. Alokas Holma yleni ensimmäisen viikon aikana kessumestariksi. Nyt hän on luutnantti. Tätä menoa hän on P-kauden lopussa ylipäällikkö.
Intin ruoka on hyvää. Korostan: ERITTÄIN hyvää. Aikaa tuppaa vain olemaan liian vähän sen syömiseen. Boogeyman tosin kertoi, että SP:ssä on vielä vähemmän aikaa. Me päästään ensi viikolla menemään itsenäisesti yksikköön ruokailun jälkeen. SP:t menee muodossa kai loppuun asti.
Toistaiseksi intin kohokohta on viime sunnuntain Sinä, minä, kines- päivä. Siellä oli Krisse Salminen ja me päästiin Sotkuun. Melkoinen suklaapäivä siis. Yliluutnantti K tunnustautui hevariksi, vaikkei osaakaan Master of Puppetsin sanoja.
Meidän tupa, Särmä Ykkönen, on miehitetty melko tavallisilla kavereilla. Ei mitään ääritapauksia tai kusipäitä, jotka tahtoo kaikille paskamaiset oltavat. Meillä kaikki tekee parhaansa. Hyvänä esimerkkinä Sipa, joka torstaina meni läpi ensiyrittämällä. Pisteet tupavastaava Kalliovälille. Jos joku mokaa, se menee yleensä vahingon tai kömpelyyden piikkiin (viimeksi mainittu seikka tulee todelliseksi allekirjoittaneen pinkkojen muodossa sekä alokas Rahijärven punkassa). Kiitosta alokas Vuoriselle ja hänen kärsivällisyydelleen hänen auttaessa uudelleenkokoamisessa.
Aseena meillä on kuuluisa RK 7,62 M/62. Meidän aseet on valmistettu -92. Minä en siis vielä osaa sitä täydellisesti koota. Purkaminen onnistuu kymmenessä sekunnissa. Jotkut antavat pyssyilleen nimiä. Pelkkä numero *** *** kuulostaa vähän tylsältä. Full Metal Jacketissa Vincent d'Onofrio sekosi ja ampui lopulta R. Lee Ermeyn ja itsensä. "Mikä miestä vaivaa? Potkivatko isä ja äiti lapsena päähän?" Mitä jos joku meistä sekoaa kanssa ja ammuskelee tyyppejä? Kaikki saa hirveitä traumoja ja fobioita aseisiin, meluun, vereen, univormuihin, toisiin ihmisiin, metalliin ja tapahtumapaikkaa muistuttaviin paikkoihin. Saadaan C:n paperit ja passitetaan suljetulle osastolle. Joker tosin toipui, vaikka kaveri ampui silmien edessä aivonsa pellolle.
Oppitunneilta on jäänyt mieleen kaksi luutnanttia: K, joka on kuljetuspuolella ja lääkintähuoltoupseeri R. He osaavat selittää asiat, niin että me kaikki ymmärrämme. Luutnantti K kannattaa HPK:ta ja Pelicansia, inhoaa rantaruotsalaisia ja palvoo Beatlesia. Luutnantti R puolestaan lyö vetoa, että leirillä joku meidän komppaniasta viiltä itseään puukolla luuhun. Hän on myös varma, että yksi toisen joukkueen alokas pistää Tony Halmeen kenttään vaikka vasurilla.
Meidän päivystäjät kuuntelee Radio Cityä. En tiennytkään, että Riihimäeltä löytyy taajuuksia. Tulee varmaan Hämeenlinnan tukiasemalta. Meille soitetaan usein piisiä, joka on tämän otsikkona. Alikessut on polttaneet levyt täyteen sitä piisiä. ToimistoAU alikersantti K laulaa joskus täyttä kurkkua Kotiteollisuuden Helvetistä itääniä. HIMistä pitää moni.
Joka illan viimeisen ohjelman nimi virallisesti on Iltavahvuuslaskenta. IVL. Me ollaan nimetty se Alikersanttien Vittuiluvartiksi. AKVV.
Ensi viikolla meille tulee upseerikokelas alikersantti K:n (se meidän) avuksi. Luultavasti siitä seuraa se, että AKVV:stä tulee AKVP (Alikersanttien Vittuilupuolituntinen), punkat räjähtää kuudesti päivässä ja puolet porukasta ei pääse Sotkuun.
Eniten odotan sitä, kun pääsee käyttämään maihareita. Ne on äijäjalkineita. Ainakin lämpimämmät kuin lenkkarit.
Pääsispä pian taas ampumaan. Se on kivaa.
Komppanianpäällikkö kapteeni T on hieno mies. Tahdon olla 180 vrk.

Sitaatti 1: "Jos tulee ongelmia tyttöystävän kanssa, tulkaa keskustelemaan minun kanssani. Hommataan uusi parempi tilalle." -yksikköupseeri luutnantti A.

Sitaatti 2: (marssin tahti) "Tiku-Taku, Tiku-Taku/ Iines ja Aku/ Mikki on homo/Hessu on vasen" -apukouluttaja alikersantti M.

PS. Alikersantit K (se meidän) ja M kertoivat meille kauhujuttuja AUKista. Yön yli olivat marssineet Hämeenlinnasta Janakkalan kautta Riihimäelle. Kahden vuorokauden valvomisen jälkeen oli kaverit nähneet sellaisia harhanäkyjä, ettei millään sienillä saa sellaisia aikaan. Tulisiko Imigranista jotain? =D

Tupa 1 - "Särmä Ykkönen

alok. Haili
alok. Holma
alok. Jokinen
alok. Kallio
alok. Kallioväli
alok. Kähkönen
alok. Lucenius
alok. Peurala
alok. Rahijärvi
alok. Nönnönnöö (minä)
alok. Saarinen
alok. Saukkonen
alok. Tanskanen
alok. Vuorinen