IRC-Galleria

Nyt riitti!
Tehdään sellainen sopimus, että mä en sano enää yhtään mitään, kun kukaan ei jaksa olla vetämättä herneitä nenukkiin idiooteista jutuista. Olen kovin pahoillani, että olen olemassa, mutta juuri nyt en sille mitään voi. Anteeksi kovasti.

Tiedätkö miltä tuntuu
elää maailmassa jossa
eniten saa pelätä
Itseään?

Tiedätkö miltä tuntuu
jäädä neljän kaatuneen
seinän alle?

Tiedätkö miltä tuntuu
tukehtua hengiltä
omien käsiensä kosketuksesta?

Kuuletko sen?
Askeleet.
Laukauksen.
Kahleet
rikkoutuneen.

Kuin kätenä hartiallasi
veri laineina lattialla.
Sairas naurusi kaikuna koulun käytävillä
saastaisen hymysi siivittämänä.
Siivet selkääsi kuin enkelillä
Suuntasi päinvastainen.

Heillä niin paljon annettavaa,
Riistitkö sen huviksesi?
Vain Heikko tunnistaa toisen Heikkouden.
Miksi et aloittanut Itsestäsi?

Siitäs saitte tekopyhät paskat,
HA HA HA!

Hei tavataan missä vaan,
Sut haluun nähä uudestaan!
Hei tavataan milloin vaan,
Sut haluun nähä uudestaan!

Oot ainoo mitä elämältä saan,
Oot ainoo mitä elämääni saan.
Siis hei missä, ihan missä vaan,
Tavataan uudestaan ja uudestaan!

Kuka sitten oletkaan,
missä lie oletkaan!
Tavatahan saan
Sinut uudestaan.

Jos ensimmäistä kertaakaan.

Sadisti, masokisti, murhaaja, nekrofiili, eläimiinsekaantuja ja
pyromaani istuivat iltaa hiljaisuuden vallitessa, jokseenkin ikävystyneinä
kaikki.

Eläimiinsekaantuja ehdotti yllättävästi että hehän voisivat sekstata kissan
kanssa.

Joo sekstataan kissan kanssa ja sitten kidutetaan sitä?, sanoi sadisti.

Sekstataan kissan kanssa, kidutetaan sitä ja sitten tapetaan se?, murhaaja huusi innoissaan.

Sekstataan kissan kanssa, kidutetaan sitä, tapetaan se ja sekstataan sen
kanssa uudestaan?, ehdotti nekrofiili.

Sekstataan kissan kanssa, kidutetaan sitä, tapetaan se, sekstataan sen
kanssa uudestaan ja lopuksi poltetaan se!?,hekumoi pyromaani.

Hetkeksi tuli taas hiljaista, kunnes masokisti avasi suunsa ääni odotuksesta väristen: Miau?

Jotain on vialla.
Ulkona on lämmintä ja ihan pimeää. Niin, ettei tietä näy kunnolla.
Sellainen houkutteleva pimeys. Lumetkin on vähän niinkuin kadonneet maasta, puista.
Ja tuulee, kovaa.

Hassua. Täs on jotain pahasti vialla.

Olen ajanut itseni umpikujaan.

Apua?

Suomessa on sana "toivo", joka myöskin toimii nimenä "Toivo".
Ja englannissa on sana "hope", joka myöskin toimii nimenä "Hope".

Tässä vain pohdin taas. "Toivonsa menettäneenä nuorena naisena..." Oivoi.

Saastuttavatko pahat ajatukset ja teot vain niiden omistajan?
Vai yltääkö pahojen ajatusten ja tekojen kädet syvemmälle?
Kaivertavatko ne nimensä tulisemmin omistajansa sydämeen vai uhrin?

Jos poimin pahan ajatuksen toiselta, mätänenkö sen kanssa loppuelämäni?
Jos opin pahan teon toiselta, kärsinkö ikäni sen seurauksista?
Vaikka en ymmärtäisi?

Olenko Minä sen Omistaja vai pelkkä Välikäsi vailla merkitystä?
Onko Minun mahdollista siltikin päästä niistä eroon, olin mikä olin?

Voinko koskaan pyytää anteeksi?

Loppupeleissä - Kuka pystyy laskemaan ja päätymään tulokseen tässä asiassa?