IRC-Galleria

Sun käsivarsilla liikaa on
painoa
Lasittuneen katseen taakse
piilottaa
Kun luotisateessa ilman
suojia
Näin otat vastaan
maailmasi painon


Katsot kuinka kaunisti
sodan jälkeen taas palaa
Niin sinä ompelet sulan
kerrallaan
Pieniin siipiin että
lentäisit taas
Ja niin annat kivun sun
surun puuduttaa!!!

Vaikka arvet se jättää
Sun mentävä on

Ei mun tarvii silmiä edes
sulkea, koska ne kauheudet
näkyy edessäni simiäni
sulkematta. Mistä sä
tiedät vaik hymyilen mut
mitä mun mieli elää,
pelkoa ei saa näyttää ja
kipu on vain tunne tila...
Olen vahva muiden takia ja
hymyilen kauniisti, jottei
muut tiedä kuinka
kyyneleet piilossa valuu
alas poskia...ja se
kauheus, pimeässä palaa
mieleen. Kuinka öisin
nukahtaa uskaltaa kun
kuitenkin se mörkö tulee
takaisin... Sydän hakkaa
ja hiljaa mielessä hoen
sanaa: Apua, voiko joku
auttaa... kukaan ei kuule,
koska en päästä ääntä
enää...

Kauniita unia...toivon
että uusi aamu tulee pian
ja möröt eivät palaa..