IRC-Galleria

"Eipä taida tulla lunta tänäkään jouluna", virkkoi Pakkasherra.
"Eipä taida, ei", tokaisi Joulupukki. "Pakkasella olet meitä sentään vähän paiskannut."
"Niinpä olen tehnyt, juu. Pitäähän sitä sentään jotain hupia olla."
"Niin niin... Vaan eipä tässä nyt ole joutanut mitään lumilyhtyjä virittelemään, kun olisi vieläkin tuota puuhastelua noiden lahjojen kanssa."
Pukki ja Pakkasherra istuksivat kirkon muurilla. Oli hieman sumuinen lauantai-iltapäivä. Itsenäisyyspäivä. Ihmiset istuksivat kodeissaan ja katselivat televisiota. Joillakin perheillä paloivat kynttilät ikkunalla, joillakin oli lippu nostettu salkoon. Kirkossakin oli valot; Pukki arvasi suntion siellä hääräilevän.
"Jaa-a. Suomi on nyt sitten 91-vuotias. Aika veteraani", tuumaili Joulupukki ääneen. "Olitko seurailemassa temmellystä silloin rintamalla?"
"Olinhan minä. Aikamoistahan se oli. Piruuttani annoin silloin tällöin pakkasen purra niin perkeleesti poikia - aina kun kiukustuin mokomaan järjettömyyteen!", Pakkasherra puuskahti.
"Niinpä niin. Minäkään en silloin paljon lahjoja jaellut. En ainakaan niille pyssysankareille. Vaan eihän se heidän vikansa ollut - kun isot pomot haluaa maata, niin 'paskasakki' pannaan asialle", totesi Pukki, ja jatkoi: "Piti ajella enempi tuolla muulla maailmalla lahjoja jakelemassa, kun ei täällä kotomaassa oikein turvallista enää ollut. Kulki sitten jalan tai reellä, maassa tai ilmassa, niin aina ryskyi! Maa pöllysi, puuta kaatui. Voi herranjumala sitä sekasortoa!"
"Totta. Minäkin se enimmäkseen puissa vaan sittailin, ja sieltä puhaltelin", huokasi Pakkasherra. "Ei ollut maan pinnalle asiaa. No joo, onneksi ne ajat on nyt takana päin."
"'Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää'", lausui Pukki.
"Jos ei nyt kuitenkaan", Pakkasherra toivoi.
"Niin. Vaan turhahan tässä nyt on mokomia synkkyyksiä ajatella. Joulu on tulossa! Olkoon se sitten musta tai valkea, niin töihin on taas alettava", sanoi Pukki ja nousi seisomaan venytellen jäseniään. "Olisi vielä paljon askarreltavaa. Lahjoistakin valtaosa on vielä paketoimatta. Huoh! Toivottavasti ne tontut olisivat saaneet jotakin aikaiseksi siellä. Muorikin lupasi laittaa torttuja ja lämmittää glögiä, vaan katsotaan nyt onko muistanut..."
"Juu-u. Sinulla tuota duunia riittää", virkkoi Pakkasherra. "Olisin pyytänyt sinua jäätelölle, mutta jos kerran Muori on herkkuja laittanut, niin pitäähän sinun vissiin mennä. Itse en niin glögistä välitä, mutta jätskiä tekee aina silloin tällöin mieli. Harmi, kun ei niitä jäätelökioskeja ole näin talvisin."
"Niinpä niin. Vaan lähdettäiskös me jo jatkamaan?"
"Joo, lähdetään vaan. Perse jäätyy."