IRC-Galleria

Zorro ratsastaa yössä kuola valuen. Kojootit ulvovat yössä kuin kojootit yössä. Zorro ratsasti kalseana ja hänen päässään pyöri monta asiaa.
"Minun päässäni pyörii monta asiaa", ajatteli Zorro ja ajatteli montaa asiaa, mm. kahta edellä ratsastavaa ryöväriä, jotka olivat ryövänneet kauniin neidon, Rosinanten, joka oli kalpea kuin makulatuuripaperi. Sen lisäksi Zorro ajatteli saksan kielioppia ja sukupuolieroottisia ajatuksia sekä kojootteja, jotka ulvoivat kalseina kuin hyeenat, jotka ulvoivat hyytävästi, kuin liivate.
Kaunis neito anoi roistoilta armoa, mutta miehet vain nauroivat partaansa kuin alhaiset eläimet.
Zorrokin nauroi, mutta muisti sitten, että nyt on kusiset paikat ja vähenteli naurunsa olemattomiin. Miehet ratsastivat kuin hirvi ja välimatka Zorroon vain piteni.
"Voivoi", ajatteli Zorro, "välimatka minuun vain piteni"
Ryöstetty nainen huusi, kuin hyeena ja hyeenat nauroivat kuin roistot, jotka nauroivat kuin siat.
Niin silloin!
Silloin välimatka Zorroon vain piteni. Ja miehet ratsastivat kuin kuumeisesti ratsastavat miehet ratsastavat.
Niin silloin!
Piteni silloin taas välimatka Zorroon taas lisää paljon ja Zorroa alkoi jo meno ahdistaa, kun oli Zorro jo ikämiehiä ja elämäntyökseen luupääkaakin selässä pitkin kannokkoa jo ihan riittävästi ratsastaa rytyytellyt. Zorro päätti oikaista ratsullaan näreikön poikki, ohi läheisen lammen.
Niin silloin!
Silloin Zorron hevonen astui telamiinaan ja tuusan nuuskaksi räjähtivät Zorro ja hevonen, niin että paska vain lampeen lumpsahteli.
Mutta roistot karauttivat pöpelikköön nauraen ja kadoten kuin sakset ja kaunis neito huusi, kuin hiomalaikka.