IRC-Galleria

11.8

Tänään piti suunnata katselemaan ilotulitus näytöstä Odaibaan, mutta sitä ennen piti etsiä posti, jotta saadaan rahaa nostettua, nämä varaamani matka rahat nyt eivät oikein tunnu riittävän...heh.....:/ thanks god että mulle tuli palkka.....

no mut sitä postia etittiinkin siinä sitte pieni tovi.... haahuilemisen jälkeen se löytykin epämääräiseltä sivukujalta johon ei ollut minkään näkösiä opasteita yms... ennen lähtöä käytiin kuitenkin vielä syömässä sellasessa vähän paremman oloisessa lounasravintolassa, jossa tilasin spagettiannoksen mikä maistui siltä että, siihen oli lautaselle lyöty vaan kasa spagettia ja joku bolognese mömmö purkista päälle.....



Odaiba on eräänlainen tekosaari tokion kyljessä, sinne pääsee Rainbow bridge nimistä siltaa pitkin autolla, monoreilillä tai kävellen... Nyt oli siis tarkoitus mennä katsomaan Tokio Bay fireworks tapahtumaa, tähän saarelle koska siitä oli kuuleman mukaan hyvät näkymät, itse tapahtuma alueelle ei viitsitty maksaa kun se oli aika kallis. Silta on suljettuna tapahtuman ajan eli 19-20.30. Junalla ensteks ikebukuroon ja sit vaihdettiin junaan mikä menee lähimmäks odaibaa, ensi piti mennä kävellen siltaa pitkin, tämän takia lähdettiin aikaisin ja että saataisiin hyvät paikat... se nyt ei mennyt taas ihan kuin elokuvissa sielä oli pari muutakin jotka olivat samalla ajatuksella liikenteessä.... ööö joku miljoona... ja sit vielä huomattiin et siltakin on suljettu aikasemmin joten oli pakko maksaa kalliista monoreilistä että pääsee saarelle :(

Saarella meidän piti löytää johannan ja päivin kaveri jonka kanssa meidän piti tavata.. nooh eihän siitä väen paljoudesta ketään löytänyt, pitkän ja uuvuttavan harhailun jälkeen luovutimme ja jysähdimme jokun pikkutiellä rotvallin reunalle mistä arvelimme ilotulitusten näkyvän... kaikkein näyttävimmät kyllä näkyivät ja oli ihan mukavaa katsella niitä siittäkin. Tapahtuman päätyttyä saarelta ei niin vaan lähdettykään... kuljimme ihmismassassa poispäin kirjaimelliseti tietämättä mihin ollaan menossa... monoreiliin ei ainakaan tehnyt mieli mennä koska siihen oli oikeasti joku 2 km jono... väen paljoudessa PITKÄN aikaa vaellettuamme löytyi joku junaasema. Yhdellä kadulla näimme muuten sellaisaen hienon kissakahvilan, missä oli ihan pakko mennä käymään, sielä oli paljon kissa aiheisia tavaroita sekä huone missä pääsi olemaan kissojen kanssa ja silittelemään niitä, jotain maksua vastaan.. paikka tuntui kyllä melko spookilta sen jälkeen kun huomattiin et taustalla soi erilaisia biisejä mihin on sanojen päälle korvattu kissojen mau'untaa

Takaisin randomille asemalle väkeä oli edelleen tungokseksi ahtauduimme kumminkin kaikkien muiden ohella yhteen junaan mistä pääsisi lähelle jotain tunnetumpaa asemaa...junassa mun ahteri oli siinä kirjaimellisesti melkein yhden pojan naamassa... poika parka...pääsimme sieltä sellaiselle asemalle mistä pääsee junaan mikä menee ikebukuroon ja sieltä oizumiin.. talolla kaikki oli kyllä ihan kuolleita pelkästään odaibasta pois pääsemisestä kesti 3 tuntia päästä talolle huh huh


12.8

Ihanaa tänään ei tarvinnut lähtee junalla mihinkään, jeee! sai olla päivän ihan hissunkissun. Illalla talolla oli kuitenkin summer partyt heh :D tähän osallistui talon japanilainen omistaja, hänen tyttärensä, sekä sukulaislapset, 3 muuta japanilaista, tsetsenialinen, amerikkalais/kolumbialainen pariskunta ja pari amerikkalaista.... aluksi oli soumen nagashi, jossa on pitkä bambu halkaistu kahtia mihin pistetään virtaamaan kylmää vettä ja nuudelia, ruokailijat seisovat bambun vieressä ja noukkivat puikoilla nuudeleita vedestä, kastavat ne sitten kippoon missä oli jotain soijakastiketta ja sipulia... musta tuntui kyllä vähän siltä että olin vähän outsider koska olin ainoo joka käytti haarukkaa :D

Pöydältä sai ottaa myös kaikkea muuta naposteltavaa mm. hyviä lohi onigirejä jotka yksi japanilaisnaisista oli itse tehnyt... tämän jälkeen pelattiin kolmikielistä bingoa, josta lahjaksi sellaisen kivan meikkipussukan. Tämän jälkeen menimme ulos ampumaan raketteja ja polttamaan sädetikkuja. Täällä saa näköjään ampua raketteja milloin vaan, missä vaan niinkuin me tehtiin tässä omakotitalo asuinalueella, lisäksi raketteja saa myös ostettua joistain isommista kaupoista. Poltin siinä sitten muutaman sädetikun ja annoin lasten hoitaa loput, jotka olivat muutenkin onnesta sekaisin rakettiensa kanssa. Kun raketit oli kulutettu palasimme takaisin keittiötiloihin missä oli jo keritty siivoamaan ja bambukourukin oli hävinnyt taivaan tuuliin :) muttan vuorossa oli kuitenkin seuraavaksi meloninmätkintää, mikä on suosittu kesäpeli täälläpäin... tämäkin homma oli lasten hallussa. Pelinkulku on aika paljolti sellainen että lattialle asetettiin meloni, silmät sidottuina "mäiskijä" meni noin metrin päähän melonista suuri puukeppi mukanaan, jonka jälkeen pelaaja alkoi etenemään muitten ohjeistamana melonia päin ja sai yhden hakkausvuoron kerrallaan...Tovin verran lasten pelaamista siinä katselimme, kunnes suurta väkivaltaa kohdannut meloni halkesi vanhimman pojan toimesta...:DDD melonista tuli sitten myöhemmin iltapala.. juhlat loppuivat kymmenen aikaan illalla ja lapset lähtivät nukkumaan, nuo ukot tuntuvat tuolla ainakin vielä ryypiskelevän, siltä ainakin kuulostaa :) mutta oli kyllä kerrassaan mukava päivä vaihteeksi, kun ei tarvinnut tehdä mitään fyysisesti rasittavaa.


13.8


Vuorossa tänään oli Asakusan kaupungin osa, mutta ensin käytiin syömässä... otin vähän tietämättäni mitä olen tilaamassa yhden annoksen missä oli tofua ja jotain kastiketta... ja täytyy kyllä sanoa että oli ensimmäinen kerta kun ruoka jäi melkein kokonaan syömättä, se oli jotain aivan kammottavaa... kastike oli törkeen suolasta ja se tuntui siltä niinkun siihen olisi laitettu paketillinen liivatetta ja kaikin puolin muutenkin ruoka oli koostumukseltaan ja ulkonäoltään niin ällöttävää etten pystynyt syömään sitä kun muutaman lusikallisen...



Jälleen ikebukurosta jatkettiin uenoon, ja sieltä metrolla asakusaan joka on tokion perinteisimpänä säilyneitä kaupungin osia, lähdimme kävelemään kohti Senso-ji:ä tokion vanhinta muinaista temppeliä, tämä on tunnettu turistikohde tokiossa. alueelle pääsee menemällä kuuluisasta Kaminarimon-portista. Portista sisään tultaessa näkyy kauas kauppakojujen täyteinen kävelytie mikä oli käytännössä kaikenlaisten perinteisten japani aiheisten tavaroiden luvattu maa... täältä jos mistä saa siis ostettua tuliaiset vaikka koko suvulle...heh ja mää menin sielä kuolaten kaikkien hienojen tavaroiden perässä, oltiin jälleen vähän turhan myöhään liikenteessä ja kaupat alkoivat sulkeutu vasta parin tunnin shoppailujen jälkeen. Mutta kyllä sieltä tuli taas jotain mukaan otettua, pakko sinne on silti vielä mennä uudestaan ostamaan tavaraa ja iskälle tarvii hommata hieno kokkiveitsi, löysin sitä varten tosi upean veitsikaupan missä myytiin kaikenlaisia veitsiä ja osa oli itse tehtyjä, hinnatkin oli aika huimat, en tosin odottanutkaan että ne olisivat halpoja.. Kauppakadulla tuli muuten yksi japanilaispappa ottamaan kuvaa jalastani :D just nousi katuuskottavuus... tatuoinnit ovat japanilaiselli vähän sellanen karhee aihe, koska niitä ei juuri näe paikallisten keskuudessa muutoin kuin yakuzoilla...:)



Nyt onnistui tapaaminenkin sen kaverin kanssa mikä piti pari päivää sitten tavata sielä ilotulitus hanabissa. Nelisteen siisä sitten hengailtiin kulkemalla pitkin asakusan katuja... löysimme sitten sellaisen kylpylän mihin mäkin sitten pääsin rantautumaan tatskojeni kanssa (joihinkin paikkoihin ei pääse jos tatuinnit näkyy).. sisään mennessä oli sellainen automaatti mihin sisäänmaksu suoritettiin. Automaatissa oli myös valintanappeja mistä sai lisämaksusta kaikkea hammastahnasta partateriin...siinä sitten mentiin ensi suihkun kautta sellaseen altaaseen lillutteleen missä tunsin itseni ihan ravuksi jota keitetaan elävältä vesi oli meinaan ihan p******en kuumaa!!! varsinkin kun tässä on viimeset pari viikkoa suihkuteltu kylmällä vedellä, vaihdoinkin siinä sitten hetkeksi kylmään altaaseen kun se tuntui hieman paremmalta vaihtoehdolta... kylpylästä päästessämme olo tuntui kyllä freessiltä ja mukavalta hetken kunnes tuli taas kuuma :/