IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

JooSunnuntai 05.10.2008 08:39

Oon kello 5.39 kalleriassa!.. Heräsinkö vai olenko menossa nukkumaan?

EI-niin rakas päiväkirjaMaanantai 08.09.2008 19:39

Oho, kylläpä hämmästyttää katsella eilisiä kirjoituksiani.. Hävettää, huvittaa mutta mikäs olen niitä enää poistamaan.. Saavat jäädä muistuttamaan yöunen tärkeydestä- väsyneenä tulee tehtyä yhtä sun toista.. (ja ehkä tähän päättyy rakettipapan päiväkirja-merkinnät toistaiseksi.. )

Rakas päiväkirjaMaanantai 08.09.2008 00:08

Rakas päiväkirja. Kerron sinulle salaisuuden. Tiedän että voin luottaa sinuun, ja sinäkin varmasti luottaisit minuun, jos vain sinulla olisi mitään luotettavaa.

Tämä on ehkä hieman noloa, mutta nyt kun kerran aloitin kertomaan, niin miksi lopettaisin?

.. OLEN YÖKASTELIJA !! HALLITSE EN LETKUA KUSIHOUSU, VAIPPAHOUSU SYLIVAUVA VITUN VIRTSAREIKÄILIJÄ VESIKUSILETKU...KIRJOILLE PISSIN SE "PISSIIÄÄN EN HALLITSE KAVERI".. PISSITTÄÄ PISSIN

Noh pääsinpäs sanomasta.. Ja rakas päiväkirja; "kiitos että voin luottaa sinuun, kiitos että tuet mua, kiitos että kuuntelet ja tiedän ettet petä mua" .

Rakas päiväkirjaSunnuntai 07.09.2008 23:51

Rakas päiväkirja. Tänään oli varsin mukava päivä. Lähdin vaihteeksi haistelemaan kukkia kotiamme lähellä sijaitsevalle niitylle. Että kun teki mannaa haistella kukkasia, välillä maistella ja kauniin mutta silti niin sopivasti etäisen lämpivän auringon alla paistella. Otin mukaani myös ystäväni, Laurin. Mutta Lauri ei halunnut haistella kukkia tai juosta alasti kärpästen seassa- niinkuin minä tein. Laurilla oli omat tehtävänsä, ja kiva työ hänellä olikin.. Hän ryhtyi keräämään hiiren paskaa.

Lauri kertoi minulle: "Ensiksi haistan, SITTEN vasta maistan", ja ymmärsin häntä ensimmäisellä kerralla. Näin Laurin nenänpää oli ruskea, mutta mielestäni se sai kellertävän vivahteen auringon säteiden kohdatessa hänen kurvikkaat kasvonsa. Mutta Lauri selitti sen olevan vain hiiren virtsaa, ja hän ryhtyi pilkalliseen nauruun edessäni. Ja jälleen ymmärsin häntä täydellisesti..

Laurillakin oli riivatut hetkensä; ensiksi hän ryhtyi kynsimään maata, tämän jälkeen hän vaikeroi, leikki apinaa, ja masturboi. Mutta tämä oli varsin ymmärrettävää, olihan Laurilla jo rankka työ takanaan. Mutta kun Lauri ryhtyi etsimään ulostetta, joka illan päätteeksi löysi reittinsä minun reppuuni, jouduin torumaan Lauria. ... Ja nyt Lauri ei ole enää ystäväni.

VAPUN TARINOITALauantai 03.05.2008 05:29

oli mukavaa
- Vanhemmat »