IRC-Galleria

'Maahan löit mut polvilleen
Haavat tuskin arpeutuneet
Ylös nousen, niinhän mä aina teen'

nyt ainakin tiedät, paljonko minua satutit.

halaisitko minua jos saisit siihen
mahdollisuuden?:) laita tämä
omaan päiväkirjaasi ja katso kuinka moni halaisi sinua

Sä saat mut nauramaa, sä jaksat mua.
Ollaa tunnettu kaua, iha liia kaua ;)<3 mut sen tiiän etten tiiä mihi joutuisin ilma sua, kuka sitte kuuntelis mun suhde ongelmat kun joudun sinne mettän keskelle? ;DD<3

He eivät tiedä mitä olemme kokeneet
He eivät tiedä minusta ja sinusta
Joten minulla on jotain uutta nähtävää
Ja sinä vain aiot jatkaa vihaamistani
Ja me vain tulemme olemaan vihollisia
Tiedän ettet voi uskoa
Että voisin vain jättää sen väärin
Ja sinä et voi tehdä sitä oikein
Aion häipyä tänä yönä
Yöhön

on se heli aika namu ;DD<3

'Sillä ilman sinua hukun öihin sekaviin
Ja ilman sinua, no niin...
Ilman sinua olen puolitiessä helvettiin... '

Jokaisella pitäis olla yhtä ihana paraskaveri/puoliso/sisko ku mitä sä oot mulle <3

lupasit olla tukenani, miksi petit minut?

U know, that i love u more than anything.<3

En tiiä mitä tekisin ilman sua, oon nii paljo sun kanssa kokenu. Meet iha kaiken edelle,eikä ikinä kukaa tuu korvaamaa sua.
Sä tiedät kaiken, mun on edes turha sanoa kuinka ihana olet. Enköhän ole sen jo monet kerrat siulle kertonu, miun höpsö.<3

En vaa pärjäis ilman sua, ja haluisin vaa et sulla olis hyvä olla.<3

Se on värikäs, pitkä, sopivan paksu, jäykkä, kestävä, sillä voi tehdä monia asioita, pehmeä, sileä, pitkulainen, ei tottele aina ja venyvä.

Me siis puhuimme langasta, emme mistään muusta ;D

Tänään oli hirmuinen ja tuulinen lumimyräkkä. Silti päätimme lähteä kohti tuota seikkailua, ulkoista vaaraa uhaten. Tottakai ennen seikkailua puimme lämpimästi päällemme, ettemme paleltuisi keskenkaiken, sen jälkee lähdimme kohti varastoa hakemaa apuvälineitä. Mutta siellä olikin kaksi vierasta poikaa jotka uhkasivat meitä, joten apuvälineitten haku piti jättää sikseen ja juosta karkuun niin nopeasti kuin kintuista lähti. Suuntasimme kohti ison pahan miehen peltoa, tietäen, ettemme saisi todellakaan olla siellä. Huomasimme pian että joku idiootti oli aurannut siellä traktorilla noin viikko sitten tien, jota meidän oli pakko lähteä tutkimaan. Lunta oli ainakin polviin asti, ja tuuli todella kamalasti.

Pian huomasimme, ettei lenkkarit olleet parhaimmat kengät tuohon kamalan julmaan ilmaan. Ilma taisteli meitä vastaan, mutta emme luovuttaneet.
Tarvoimme vielä jonkin matkaan kunnes aloimme tekemään lumipalloa, pallo oli yhdessä vaiheessa jo todella iso mutta Heli rikkoi sen julmasti kun yritti sitä korjata. :<
Me emme luovuttaneet, joten Emilia alkoi tekemään uutta palloa, ja se jopa onnistui loppupeleissä. Matka oli julma, ja palloa oli raskas työntäää. Kohta emme edes jaksaneet vierittää sitä, joten oli pakko luovuttaa ja jättää pallo yksin keskelle isoa peltoa, keskelle ei mitään, aivan yksin. *hiljainen minuutti tämän tapahtuman takia*

Huomasimme, että olimme ajautuneet talostamme aivan liian kauas. Eihän siinä muu auttanut kun kävellä pellon poikki, nopeinta reittiä takaisin päin. Kahdestaan taistelimme peltojen monia vaaroja vastaan. Konttasimme jopa taloa kohti, epätoivoisesti ja kyyneleet vierivät pitkin poskia. Matka oli todella raskas ja välillä jo suunnittelimme luovuttavan. Olisimme hautatuneet lumeen ja kuolleet pois. Eikä kukaan kyllä olisi jäänyt meitä kaipaamaan *sniif*

Lopulta aloimme päästä lähemmäksi määränpäätämme. Loppumetrit olivat kyllä todella todella todella tuskallisia. Mutta lopulta pääsimme takaisin varastoon jossa ne samaiset kaksi poikaa olivat edelleen korjaamassa mopoansa. Tervehdimme heitä hengästyneinä ja kävelimme raskain askelin sisälle lämpimään. Huomasimme olevamme aivan märkiä joten ei auttanut muu kuin alkaa vaihtaa vaatteita ja odottamaan että pääsisi saunaan (jota odotamme tälläkin hetkellä).

Se joka tekee tämän perässä, tulemme nostamaan hänelle hattua, tottakai jos hän myös pyytää meidät mukaan :D Jos olette niin idiootteja <3