IRC-Galleria

flaming82

flaming82

Yritän olla ihana, mutta en oo varma että muistanko.

Hienoja lauluja vol. 1116Keskiviikko 06.02.2008 03:14

Vuodet vuosia saaneet jatkokseen
niitä vähemmänkin olla vois
jonkun päivänsä tiedetään jemmanneen
minä omani jakelin pois

Sua rakastin aina kun ehdin
oisin ehtinyt enemmänkin
minä naisista kiireisin
ajan alta pakenin

Mistä haavelin mitä saavutin?
ei ne toiveet täyttyneet
vaikka vaivasin joskus päätäkin
aamunkoitteeseen
jäi output ennalleen

Rakkaani...
hehkua entistä jäljellä hiukan ois
sano etten oo väärässä kohentaa kai sen vois?
minnepä päädyn mä jos minut lemppaat pois?
sua syliini kaipaan

Mitä minusta jäljellä lieneekään
sen sun ovelles taas kerran tuon
Ei se elämä helppoo lie kellekään
minun sadassa solmussa on

-Yö: Sua syliini kaipaan-

Ei olla enkeleitä ei..Sunnuntai 03.02.2008 14:19

Menen niin kuin menen, teen niin kuin haluan, periksi en anna enkä itseäni muuta. Olen itsepäinen, turhamainen ja typerä nainen. Olen tehnyt ilkeitä asioita, satuttanut toisia ja tehnyt paljon sellaisia asioita joita ei koskaan pitäisi tehdä. Kaikista niistä on jäänyt jäljet ja kaikki ne asiat kannan mukanani. Vaikka monet uskovat tietävänsä kaiken minusta, he eivät tiedä mitään. Niitä asioita ei kerrota, ei ennen kuin löytyy se joka pysäyttää, se jonka edessä nöyrryn, se jonka sanoihin uskon, se johon luotan, se joka saa kaltaiseni itsepäisen paskiaisen syömään kädestään. Se ihminen on minun vertaiseni, minun kaltaiseni. Vastapuoli joka saa minutkin uskomaan, että tällä kaikella paskalla on todellakin jokin tarkoitus.

"Hukun tämän tien tyhjyyteen, keskelle korkeiden talojen, jotka kohoavat taivaisiin koteina Jumalan kuvien. Jotka joivat nuoruuden lähteestä, jotka rakensivat onnelan, mut eivät löytäneet ihmistä sieltä. Löysivät pitkän, piinallisen kuoleman.

Vierii kyynel, vierii toinen, vierii silmistä vesi veden jälkeen
rinnoilta helmoille, helmoilta joeksi ja joesta järveen.
Järvi syvä kuin synkin suru on. Musta kuin yötaivas pimeä.
Tuonelan koivut, lehdettömät kuiskivat meidän kahden nimeä.

Tuntematonta maisemaa kuljen, teen matkaa toivoen, väsyneenä jään lepäämään
katveeseen Tuonelan koivujen.

Sanoisit jotain, tekisit jotain jotta herätä saisin
jotta Tuonen teiltä, sen vainioilta saisin elämäni takaisin."

-Kotiteollisuus: Tuonelan koivut-

Ja niin ne kaikki luulee,Perjantai 01.02.2008 22:07

että se murtuu ja sortuu. Mutta se pirulainen on vahvempi kuin mitä antaa ymmärtää. Mitä enemmän sitä isket, sen kestävämmäksi se muuttuu. Eikä siihen lopulta saa enää edes pienen pientä säröä. Pirun vahva kaikesta huolimatta.

Kun ei jää paikalleenPerjantai 01.02.2008 14:13

voi oikeasti nauttia elämästä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita asenteella pää jäässä. Ja hetkessä on parempi mieli. Vaikka joka kohtaan koskee ja ihan vitusti, ei voi muuta kun nauraa ja hymyillä kun pahainen idiootti. =)
Elämä on synkkä laulu, joka kaikuu mun päässä uudestaan ja uudestaan. Edes uni ei saa sitä häviämään.

Kertoisko joku ne vitun vastauksetKeskiviikko 30.01.2008 13:41

En usko rakkauteen
se jäi sinne muinaishistoriaan
Silti hyvin tähänkin asti
oon tullut toimeen omillaan
Me naurettiin tunteellisille hölmöille
ei sellaista voinut käydä meille
Sä herätit haudatun tunteen henkiin
mut mitä sä sille teet

"Anna mulle ne vastaukset
sä tiedät että mä tarviin ne
Kun on niin helvetin vaikee luottaa
pelkkiin totuudenrippeisiin

Anna mulle ne vastaukset
en vaadi mut helpottaishan se
Mikään ei oo niin piinaavan tuskaista
kuin epätietoisuus"

I don't careTiistai 29.01.2008 16:41

I try to make it through my life
In my way
There is you
I try to make it through these lies
ThatÂ’s all I do

Just don't deny it
Just don't deny it
And deal with it
Yeah deal with it

You tried to break me
You wanna break me
Bit by bit
ThatÂ’s just part of you

If you were dead or still alive,
I don't care,
I don't care,
And all the things you left behind,
I don't care,
I don't care

I try to make you see my side
Always trying to stay in line
But youÂ’re all I see right through
ThatÂ’s all they do
Im getting tired of this shit
I got no room when inside this
But if you wanted me just deal with it

So...

If you were dead or still alive,
I don't care,
I don't care,
And all the things you left behind,
I don't care,
I don't care

(I never cared about, I never cared about)

(You won't be there for me; you won't be there for me)


If you were dead or still alive,
I don't care,
I don't care,
And all the things you left behind,
I don't care,
I don't care

If you were dead or still alive,
I don't care,
(I never cared about, I never cared about)
I don't care,
And all the things you left behind,
I don't care,
(you won't be there for me, you won't be there for me)
I don't care at all

Sunnuntaisin kuolee kuninkaatSunnuntai 27.01.2008 18:25

Puut pienen polun reunustaa
On suihkuallas aina tyhjä vaan
Nyt puiden yli meren täältä nähdä voi
Kun ennen tuuli vain sen äänet joskus tänne toi

Saavuin tänne niin kuin häpeillen
Edes kynttilää mä tänne tuonut en
Vastannut en öisiin viesteihin
Soittanut en vaikka lupasin

Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa
Katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen
Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan
Joskus tietä tunne ei kukaan, ota vastaan päivät jotka kiinni saat
sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat

Kun tarttunut ei tuuli purjeisiin
Hän enää jaksanut ei jäädä ankkuriin
Ei jaksanut hän enää odottaa
Ilman valtakuntaa kaikki katoaa

On helppo mennä jos vain käsketään
Vaan vaikeaa on pyytää lähtemään
Nyt liian myöhään saavun tänne kuitenkin
En ole vahvempi kuin kuuluu tapoihin

Tavallaan jokainen on surullinenLauantai 26.01.2008 15:34

Jokainen suree joskus. Toiset enemmän ja useammin, mutta kaikki omalla tavallaan. Toisille suru on arkipäivää ja jatkuvasti lähellä. Onnelliset se kiertää. Tähdet ei osu kaikille samalle kohtaa eikä niiden paikkaa voi jälkikäteen muuttaa. Pitää vaan elää sen mukaan mitä vastaan tulee.. Vaikka se tuntuu pahalle niin suruakin oppii sietämään. Joskus. Aina, kun se iskee tajuntaan, se tuntuu pahalle ja satuttaa, mutta joka kerran siitä selviää helpommin ja nopeammin. Sietokyky kasvaa. Se vain täytyy muistaa ettei surun saa antaa alistaa. Silloin se vie lopullisesti mukanaan eikä siitä pimeydestä jaksa enää nousta.