IRC-Galleria

Mildurassa on vierahtanyt jo reilu viikko, ja haluaisin kovasti pois taalta, mutta olen jumissa! oon maksanu viikon vuokran, joten joudun taalla viela hengailemaan vahintaan muutaman paivan.

mutta niin. matkakaverit sai haadon hostellilta. ei tehny mitaan vaaraa, mutta niin, pitka juttu. Vicky on palli. ne joutu vaihtamaan kaupunkia ja nyt ei nahda ainakaan vahaan aikaan. viimeistaan joulun jalkeen, mutta kuitenkin. ja hostelli on muutenki tyhjentyny kovasti tan viikon aikana. onneks Quentin ja Daniel on kuitenki viela.

toita on ollu nyt kivasti ja pomotki ollu aivan ihania. hitto ranskalaiset pojat osaa muuten olla laiskoja! mina (lue tytto) ja ruotsalainen Henry revittiin risuja nopeempaa kun 3 isoa ranskalaista miesta. no, se oli se homma ja nyt olen poimimassa nektariineja. traktori kuljettaa meita ympari puskia, ja meian pitaa poimia nektariineja niin nopeesti kun pystytaan. tyo on helppoa ja tyokaverit kivoja, tosin tanaan oli vasta ensimmainen paiva.

mhy on kova ikava Griffithia. ja matkakavereita. toivottavasti naemme taas maanantaina. luultavasti.

satu jatkaa matkaa ruokakauppaan. oon varmaa lihonu. huomenna on joulukuu ja ulkona on +30. tanaa piti olla +47, mut ei pida uskoo ennustuksiin. nyt ostamaan suklaakalenteria!

haha. oon paska. kuulittehan, paska!

noei. en ollu ainut joka sai potkut. syyta en tosiaan tieda, tyo kun oli maailman helpointa. puhuttiin ehka liikaa tyoajalla ja koska oon nain pitka, viinikoynnoksien pujottaminen oli vahan liian tyolasta mulle. mutta en ollu edes hitain, enka edes toiseksi! no, lauantaina uuteen tyohon.

ikava on suuri Griffithiin. siella oli niiin ihania ihmisia, etta hhu. mutta onneksi kivoimmat lahti mun kanssa matkaa jatkamaan. tanaan englantilaiset pojat pyys mua leffaan etten surisi niin paljon potkuja. hia. en muista leffan nimea, mutta saa luvan olla hyva.

jouluksi satu lahtee Antin ja Marian kanssa Perthiin Antin siskon miehen suvun luokse. aika mahtia, aussilainen joulu. mutta ennen sita autoillaan pari viikkoa ja pidetaan hauskinta. tammikuussa palaan varmaan Griffithiin kuukaudeksi tai pariksi, Andrean takia. niinpa, miehen takia. noloa. ee, en tieda viela, kaikki suunnitelmat muuttuu koko ajan.

tahdon sen toisen vuoden viisumin, tahdon! mutta ei sita potkuja saamalla saa. ups.

ainiin. nain eilen yhteensa 4 kengurua pomppimassa pellolla. hitsi ne on isoja.

mutta katoan taas, nahdaan pian my dear paivakirja.

nyt aloitan. liikaa on kerrottavaa, ja liian vahan aikaa, mutta yritetaan.

Satu on kulkenut maailmalla jo viiden viikon verran. Ensiksi 6 yota Hong Kongissa ja nyt 4vko:a Australiassa. kuulittehan, Australiassa. hiu. Ja tarkoitus olisi pyoria taalla viela vahintaan 10 kuukautta, ehka enemman. ei voi tietaa.

mutta vau. onhan tama. talla hetkella asustelen pikkukylassa nimelta Griffith. ihan kuppanen paikkahan tama on, ei toita ei mitaan, mutta ihmiset. oivoi. meilla on jattiperhe taalla. hhii. samanlaista henkea ei esim. Sydneyssa ehdi muodostua, koska porukka vaihtuu koko ajan. mutta taalla osa ihmisista on viipynyt kuukausia, mika kuulosti alussa uskomattomalta. mutta ei enaa.

ihan yksin lahdin Sydneysta tanne, Jenna ja Sauli jaivat jatkamaan elamaa siella ja Satu halusi lahtea maaseudulle hankkimaan toisen vuoden viisumin ja "tienaamaan rahaa". vaaraan paikkaan tulin noita ajatellen, mutta ei se viela haittaa. onneksi on jonkun verran saastoja. Sydneyssa sain jo hetken kokeilla tyontekoa, kanapikaruokapaikassa nimelta Flame Grilled Chicken. Pomo oli ihana, mutta tunteja olisi ollut vain n.20/h. Palvelin asiakkaita, tein hampurilaisia, ranskalaisia, pilkoin kanaa jopa kahdeksaan osaan (olin mestari siina) jne.

hhii. englannin taitoni ovat paasseet taalla oikeuksiinsa. hirmu hauskaa on jutella noiden nativepuhujien kanssa, esim. kanadalaisten ja uusseelantilaisten. mutta nauraa saan ainakin. kylla taa tasta. kaikki normismalltalk onnistuu, mutta vaikeemmat aiheet. ounou. olis pitanyt ehka lukea vahan enemman joskus..

viiteen viikkoon on mahtunut kauhiasti kivoja paivia, mutta myos vahemman kivoja. tyon etsiminen on aina tylsaa, mutta no worries. jotain loytyy. viikon verran oon vasta Griffithissa viettanyt ja viela on viikkoja jaljella ennen joulun tuloa. Sillon lahden porukalla Melbourneen tai Perthiin, luultavasti.

parasta hole matkassa on talla hetkella ollut varmasti taa koko aika Griffithissa ja monet paivat Sydneyssa. Blue Mountains-paiva oli kanssa yks hienoimmista. eksyin henkailemaan papparaisten seuraan, hhii. mutta ne vesiputoukset, the Three Sisters.. ja kakadujen pyoriminen ihan parin metrin paassa. maisemat ja koko bushwalking. aiai.

Sydneyn oopperatalo ja Harbour Bridge odottaa Satua taas pikkasen vajaa vuoden paasta*

Kymmenen minuuttia meni liian nopeasti, jatkan myohemmin.

mutta Satu viihtyy.


"It's not just about the money, it's about the people you meet and all the friends you make."