IRC-Galleria

joulu oli joulu meni. mika joulu? pienen pienen joulutunnelman kuitenkin tunsin kun Anna antoi mulle joululahjaksi rosollia, kinkkua ja salmiakkia. voi etta maistui hyvalta! mutta siina kaikki.. snif. kivat paivat, ei siina mitaan, mutta the Christmas spirit oli muualla.

vitsin pallia taa tammonen. ensiksi ikavoitiin Mildurassa niinniin kovasti Griffithia, mutta nyt kun olen taas taalla niin halu Milduraan on uskomaton. vaikka taalla onki paljon tuttuja, niin ei samanlaisia tuttuja ole ainakaan viela kun oli Mildurassa. No, siella vietin 5 viikkoa, taalla vain 1,5. Matkakaverit on tietenki jotain ihan parasta, mutta muuten.. se fiilis. no, kylla se taas tulee. viikon paassa taan elamoin Griffithin puolesta. ja viela kun Andrea, Alessandro ja Tyler tulee viikon sisalla takaisin. uuaa.

Javier soitti mulle eilen ja sanoi, etta oli JOULUAATTONA KELLO 12 GRIFFITHISSA! ne heitettiin ulos hostellilta, koska Russell ja Vicky halus viettaa rauhallisen joulun, ja bussi jonka maaranpaa oli Sydney, pysahty Griffithissa. ja sattuipa sopivasti, niilla oli krediitti loppu kannykasta, molemmilla pojilla. hitto soikoon en taho uskoa! mutta ne pyys minuu Uudeks Vuodeks Sydneyyn, ja en tieda mita tehda. ehka menen, ehka en.. sanoivat, etteivat tahtoneet jaada enaa Milduraan johki toiseen hostelliin, koska kaikki ihanat tytot oli lahteny pois. hhiu.

Dannyn kanssa myos meilailin ja kertoi viihtyvansa hyvin Adelaidessa. ja saattaa tulla tanne kun rahat loppuu. kattomaan siskoa. Lydia ja Miriam on kanssa nyt Adeleidessa, voi. ne paas kattomaan suuuuria maaria ihmisia, kun Satu kattelee vaan hostellin ihmisia. on se niin vaarin.

oo, meilla oli eilen ja toissapaivana hostellin tarjoama jouluruoka, illallinen ja barbeque. Satushi kokkas, ja namnam. pitkaan aikaan syony niin monipuolisesti.normaalisti vaan nuudeleita ja joqurttia. noen iha.

oli meilla joulupukkikin, Pierre. antoi mulle joululahjaksi paperiMP3:sen. ja sain kuulla joululaulun, Pierren version laulusta White Christmas. voi sita kauneutta.hihi.

juttelin myos Jennan kanssa puhelimessa, hiu. se on aina hauskaa. kaikki ihmiset kattoo mua ihan tyhmana, ko ne ei ymmarra mitaa. mutta onnea Jennalle ja ranskalaiselle pojalle Sydneyyn!

Ainiin olin unohtaa. sanoin pojalle, ettei tasta nyt tuu yhtaan mitaan, koska sulla on tyttoystava Saksassa. ja sain pojan melkein itkemaan.. olen hirvea. hassua miten alussa niin vahvat tunteet muuttuivat melkeinpa vihaksi. mutta niin, ehka kaikki on paremmin nyt.. VOI EN TIEDA! ehka menetin jotain suurta, ehka en.. puuh.

oi sain ihania jouluterveisia kotoSuomestakin. kiitos teille kaikille<3

"Everybody dance now"-- ikava ton biisin tuomia fiiliksia..

palaillaan..

voi oli haikeimmat hyvastit Mildurassa eilen. itkettiin ja naurettiin enemman kuin koskaan ennen. 5 viikkoa oli loppujen lopuksi ihan mielettoman lyhyt aika, mutta ne kaikki kokemukset!

Javier ja David jaa Milduraan joulua viettamaan. Sunnuntaina pitaa soitella niille ja kysella kuulumisia. voi kun osaa olla ikava. voi. voi. pyllyja ja pusuja ja kaikkia. hoho. Ja poikia naen aikasintaan vuoden paasta uudelleen. itku. Manuel ja Jenny jatkaa matkaa tanaan Sydneyyn, mutta Perthissa taas tavataan. uiai. ja Miriamin ja Lydian kanssa, jossei ne tuu ennen sita Griffithiin, hhii! ja Danny, mm.

SATU OMISTAA NELJASOSAN AUTOSTA! Kalle kavi ostamassa sen muutama paiva sitten, eika noi tahton kertoo mulle siita ennen Griffithiin tuloa. yllatys oli enemman kuin suuri. oooh. ford falcon, uu. 1600 dollaria eli 1000 euroa. nam. on huippuauto, jatti-iso. silla muutaman kuukauden paasta kunnolla ajelemaan, aah! caaaan't wait!

eilen Martin kerto Annikalle, etta ei oo 5 viikkoon pystyny ajattelemaan mitaan muuta kun Satua, voiei. Mietti jo miten elama jatkuis Australian jalkeen, kun se tahtoo opiskelemaan ja ma asun Suomessa. eika mitaan poika sanonut suoraan ennen kuin lahdin Milduraan.. mutta odotellaan, liian ihastunut on tama tytto nyt. ollut koko ajan. "love at first sight, niinpa" hhii.

oli kovin suuri ilo palata eilen Milduraan. melkeinpa kaikki vanhat kaverit on taalla, Tobya en tosin tahtoisi tavata. Mutta etenki Kalle, Katrin ja Annika. oli paras jalleennakeminen. hiu.

hassua mita parempia ja enemman ystavyyssuhteita taalla luo, sita enemman myos ikavoi ja ajattelee kavereita Suomessa. Niinpa te kaikki, ikava on<3 voipuuh.

Satu nauttii. joka hetkesta. aih.

tiedatteko mita tein eilen? mursin seinan mun pyllylla. aivan, kuulitte oikein. voi luoja. en tieda miten se on mahdollista, eika ymmarra kukaan muukaan. taitaa olla mun pylly niin kova nykyaan 5 viikon pellolla kyykkimisen jalkeen hha hhe. toivottavasti joku ei molayta sita omistajien kuullen, muuten saan nopeat lahtopassit. kokeilin kaverin kanssa miten vessa kaikuu. ja johan tuli liian kova potku. voi itku.

lauantaina Griffithiin, Mildurassa majailen viimeiseen asti. mutta kaikki kaverit lahtee ens viiikon aikana johki isoon kaupunkiin viettaa jouluu ja uutta vuotta (Satua lukuunottamatta), joten viikon paasta hostelli huutaa tyhjyyttaan. Javier ja David ovat ainuita jotka jaa tanne. suuri osa porukasta tulee myohemmin Griffithiin, tammikuussa, ihan huippua.

helvetti naa hostellin omistajat, Vicky ja Russell. Viikonlopun jalkeen ne heitti KUUSI ihmista pellolle, ja ainostaan kaksi niista teki jotain vaaraa.. muut eivat tehneet mitaan. sattuivat vaan istumaan vaarassa paikassa vaaraan aikaan. mutta taaskaan eivat selittelyt auttaneet. puuh. tanaan kysyin katrinin ja kallen palkoista, jotka piti maksaa jo 2 viikkoa sitten ja vastaus oli "hehe, annan niiden odottaa vahintaan viela 2 viikkoa. mitas olivat niin paskoja meille, annetaan samalla mitalla takasin" ja katrin ja kalle ei tehny mitaan vaaraa. argh! olin niin vihanen ton jalkeen etta tyoskentelin nopeempaa kun kukaan muu, jopa nopeampaa ko 2 saksalaista kahdestaan. ja kaks ranskalaista kahdestaan. kaikki huus: "Satu hullu lopeta, ei sun tartte teha noin nopeesti" mutta Satu huusi takasin: "tan ekan rivin jalkeen oon tappanu Vickyn, seuraavan jalkeen Russelin.." hihaa. pomo ei uskonu et tein kunnon tyota, mutta tarkistettuaan sen tayty todeta etta hyva Satu, jatka samaan malliin. ei kellekaan voi tehda noin! tanaan meen taas innolla maksamaan mun 166 dollarin vuokran. lisaa rahaa Vickylle ja Russelille.

aah unohdin melkein! Danny tulee ehka kanssa tammikuussa Etela-Amerikkaan ja suunniteltiin matkustamista yhdessa. ihan parasta! Danny on ollu mun paras veli taalla, kuunnellu aina kaikki ilot ja surut, no, yleensa ilot. siita tulee varmasti kovin kivaa! jai. mutta poika viela kamppailee Etela-Amerikan ja Espanjan valilla. voi kunpa se valitsisi oikein! hiah!

ihmiset aiai. pyytakaa kaverit Suskilta CD:t lainaks. ne videot.. ,D

en ehdi nyt kirjoittaa enempaa. lahen uimaan jokeen. 2 viikkoa sitten siella hukku joku. pitaa muistaa uida oikeeseen suuntaan. +42 ulkona.!

onni on.

oon aika yliahkera paivakirjan kirjottaja. mm.

aah mun kadet on ihan rupiset. hyi. Quentin tumppas tupakkansa "vahingossa" mun sormeen ja nyt on natti oikeen kaden keskisormi. noo, pikku juttu se. oottakaas, mulla on, ainakin 8 viiltoa kasissa. kammenissa siis. corn picking, aiai se oli mahtityota. kanttii kokeilla joku paiva.

hiha nyt oon Internetkahvilassa, housut, paita ja naama ihan paskamullassa. tulin noitte saksalaisten kanssa suoraan toista, oltiin istuttamassa viinikoynnoksia. "traktori ajaa edelta, poraa maahan kuopan ja samalla suihkauttaa kolon tayteen vetta. tytot tuntee kasvin reikaan, peittaa kolon mullalla, painaa painaa, vesi rrroiskuu, ja yks planting on tehty." sama jatkuu 8h ja ehka 150 istuttamisen verran. pakko saada kuva tanne. myohemmin. mutta meihin on totuttu taalla, paskasiin backpackereihin, paastiin kuitenki sisaan kahvilaan.

hitsi en tahdokaan lahtea viela sunnuntaina Griffithiin, vasta seuraavalla viikolla, luultavasti vasta perjantaina. taa porukka on vaan niiiiin voi. Mutta joulu Griffithissa, ainakin Taylorien, Kallen, Annikan, Katrinin, Joelin ja Annan kanssa. kuulostaa enemman kuin hyvalta. mutta Milduraporukan kanssa viela puoltoista viikkoa, oooh. anteeks tapinoin aina liikaa naita ulkomaalaisia. kaverit tietaa ,D (Taize..) mutta ne on.

suunniteltiin eilen Javierin ja Davidin kanssa mun tulevaa Kolumbian matkaa. pitaa menna sinne sihte ku noilla pojilla on loma eli luultavasti tammikuussa vuoden paasta. voi kunpa se onnistuisi! mm, seuraaavat 5 vuotta meneekin sitte varmaan ihan vaan matkustaessa, pitaa kayda joka paikassa hia. mutta en pista pahitteeksi. jaik.

ootteko koskaan koskenu pehmeita kasia? voi hitto en ymmarra mita Javier tekee omilleen. kokeilkaa.

voi nyt menen. suihkuun. tuoksun.

taasen on viikonloppu ohi ja mieli korkealla. perjantai oli paras, lauantai oli nukkumispaiva. Quentin on ainut joka on tullut hostellille mua ennen, kaikki muut mun jalkeen. porukka on aivan loistavaa, onneksi lahto on vasta viikon tai puolentoista viikon paasta.

perjantaina Satu elamoi neljan kaljan voimin. ihmisilla oli hauskaa ilman viinaa, hiu. Paitsi etta normaalisti niin hiljainen Helen paasi vauhtiin ja mursi jalkansa. nyt seuraava viikko taitaa olla vain leffojen katsomista hanella, voi raukkaa. englantilainen Matt oli taas kumma poika, muttei sanonut mitaan aaneen, muille kuitenkin. hitto teita miehia!

perjantaiyona Russell tuli kysymaan tahtooko jotkut lahta lauantaiksi istuttamaan appelsiinipuskia ja ketkas muutkaan ko Satu ja Jenny sanoivat joo. kolmen aikaan mentiin nukkumaan ja kahdeksalta lahettiin toihin. nukuttiin ehka kakskolme tuntia ko oli niin perkeleen kuuma. onneksi nahtiin tyhma pomo vain kerran, mutta se riitti hyvin "huomasitko sa ollenkaan etta pomo seisoo tassa sun vieressa. hyva poika, tee nyt niita toita perkele", olivat pomon ainoat sanat. ainiin sanoi han viela muutakin kivaa. Russell: "haluatko ottaa nama ihastuttavat neidit tanaan toihin?" Pomo: "Ai kuka muka on ihastuttava?" niinpaniin. kaikki aussit ei ookaan niin ihania. MUTTA! seitsaman tuntia paiskittiin +40 asteen helteessa. onneksi meilla istuttajilla oli varjoa aina valilla, mutta pojilla, voi. koko 7h helteessa. otettiin puolen tunnin valein suihku ja taas tungettiin kadet multaan ja 7h jalkeen oltiin enemman ko paskasia. hyi hitto! neljalta tultiin kotio, menin nukkumaan ja herasin kahdeltatoista. porukka oli vasynytta eika kukaan tahtonu enaa lahta ulos. katsottiin 2 leffaa ja mentiin taas nukkumaan.

tanaan Javier antoi mulle joululahjan. korvanapit mun MP3:seen, hiu. poika vaittaa, etta olen muka huolimaton. "ensimmaisena aamuna loysin sun alushousut mun sangylta, seuraavana aamuna topin, kolmantena kannykan, mita seuraavaksi? koko Satu!" hiha. musta tuntuu etten osaa enaa kirjottaa suomea. niinpa.

Oi saksalainen Manuel kertoi hippifestareista Melbournen lahella. niihin ensi vuonna! perjantaina han soitti pari tuntia rumpuja, oli parasta. Satukin kokeili ja osasi melkein. mutta Matt, aah! en ymmarra. en yhtaan. Danny on mun veli. paras veli. on kiva olla sisko. se ymmartaa.

teisitteko etta indonesiaksi Satu on yksi. oon number one. uu. pahoittelen jos ette ymmarra mun kirjotuksia. en makaa. tarvitsen unta. mutta ensiksi uimaan, jai. Jennyn, Manuelin ja Danielin kanssa. taalla on niiiiiiiin kuuma. olisko +38 tanaan. ja mun pitas pesta mun kakkaset tyovaatteet. liikaa tehtavaa taksi paivaksi.

hitto ennen Suomeen tuloa mun pitaa pitaa jattipaasto. taalla ei tehda muuta kun syodaan. all day all night. en kehtaa muuten tulla Suomeen takasin. hiih ehka en tulekaan!

Viikon paasta ma tai ke Griffithiin, muutama kk toita, sihte matkustamaan. jossain valissa Uuteen-Seelantiin, elosyyskuussa Thaimaaseen, Suomeen pariksi kuukaudeksi, hetki Saksassa, sihte Kolumbiaan. Sihte Uuteen-Seelantiin, sihte.. hyvat on suunnitelmat. mutta hei, jatkan myohemmin.

vaihtu tyot maissien poimimiseen. voi mun selkarukkaa!

hiu kohta viikko ilman matkakavereita, ja kivaa kovin on silti. tuli uutta porukkaa hostelliin, virolainen tytto ja 2 kolumbialaista poikaa. viikonloppuna nahaan tanssiiko ne niiku Shakira. kuulemma ,D voihiu koskaan vissii tavannu ketaa etela-Amerikasta enne.

nyt on kovin suunnitelmat muuttunu. en vissii ookkaa lahossa jouluks Perhiin vaan MENEN TAKAISIN GRIFFITHIIN! ainaki Kallen ja Annikan kanssa ostetaan auto, tehaan kakskolme kuukautta toita ja sihte lahetaan matkaamaan. toivottavasti naan Marian ja Antin kuitenkin piakkoin, ,) me niin rakastetaan sita minikylaa. kymmenia kertoja pienempi ko Melbourne ja Sydney. mutta ei haittaa. Andrea ja Alessandro tulee sinne kanssa, tammikuussa. oo, it's gonna b much fun!

hiihaa Andrea ja Alessandro oli luullu etta mulla on jotain juttua Antin kanssa ko naytettiin enemman ko kavereilta :D hiu. "Antilla ja Marialla on varmaan vapaa suhde/ne saa tapailla muitaki" voioi.

perjantaina juomakilpailu Lydian kanssa. nam. viimeksi voitin, antin siis. pingiksessa kanssa. hyva Satu. Mut Tyler on aina ykkonen, kaikessa, snif.

hoo oli muuten hauskin vika tyopaiva nektariinifarmilla hyi helvetti. pojat tahto saikyttaa pikkuSatun ja ne piilotti leikkikaarmeen puskien sisalla ja aaaaaaaaaaah! kuolin. tarisin seuraavan tunnin vahintaan. mutta sihte alko nektariinisota.. voioi oli hauskaa. mutta nyt niita maisseja.

englanti on kivaa. osaan jo puhuakin. uuaa.

Mildurassa on vierahtanyt jo reilu viikko, ja haluaisin kovasti pois taalta, mutta olen jumissa! oon maksanu viikon vuokran, joten joudun taalla viela hengailemaan vahintaan muutaman paivan.

mutta niin. matkakaverit sai haadon hostellilta. ei tehny mitaan vaaraa, mutta niin, pitka juttu. Vicky on palli. ne joutu vaihtamaan kaupunkia ja nyt ei nahda ainakaan vahaan aikaan. viimeistaan joulun jalkeen, mutta kuitenkin. ja hostelli on muutenki tyhjentyny kovasti tan viikon aikana. onneks Quentin ja Daniel on kuitenki viela.

toita on ollu nyt kivasti ja pomotki ollu aivan ihania. hitto ranskalaiset pojat osaa muuten olla laiskoja! mina (lue tytto) ja ruotsalainen Henry revittiin risuja nopeempaa kun 3 isoa ranskalaista miesta. no, se oli se homma ja nyt olen poimimassa nektariineja. traktori kuljettaa meita ympari puskia, ja meian pitaa poimia nektariineja niin nopeesti kun pystytaan. tyo on helppoa ja tyokaverit kivoja, tosin tanaan oli vasta ensimmainen paiva.

mhy on kova ikava Griffithia. ja matkakavereita. toivottavasti naemme taas maanantaina. luultavasti.

satu jatkaa matkaa ruokakauppaan. oon varmaa lihonu. huomenna on joulukuu ja ulkona on +30. tanaa piti olla +47, mut ei pida uskoo ennustuksiin. nyt ostamaan suklaakalenteria!

haha. oon paska. kuulittehan, paska!

noei. en ollu ainut joka sai potkut. syyta en tosiaan tieda, tyo kun oli maailman helpointa. puhuttiin ehka liikaa tyoajalla ja koska oon nain pitka, viinikoynnoksien pujottaminen oli vahan liian tyolasta mulle. mutta en ollu edes hitain, enka edes toiseksi! no, lauantaina uuteen tyohon.

ikava on suuri Griffithiin. siella oli niiin ihania ihmisia, etta hhu. mutta onneksi kivoimmat lahti mun kanssa matkaa jatkamaan. tanaan englantilaiset pojat pyys mua leffaan etten surisi niin paljon potkuja. hia. en muista leffan nimea, mutta saa luvan olla hyva.

jouluksi satu lahtee Antin ja Marian kanssa Perthiin Antin siskon miehen suvun luokse. aika mahtia, aussilainen joulu. mutta ennen sita autoillaan pari viikkoa ja pidetaan hauskinta. tammikuussa palaan varmaan Griffithiin kuukaudeksi tai pariksi, Andrean takia. niinpa, miehen takia. noloa. ee, en tieda viela, kaikki suunnitelmat muuttuu koko ajan.

tahdon sen toisen vuoden viisumin, tahdon! mutta ei sita potkuja saamalla saa. ups.

ainiin. nain eilen yhteensa 4 kengurua pomppimassa pellolla. hitsi ne on isoja.

mutta katoan taas, nahdaan pian my dear paivakirja.

nyt aloitan. liikaa on kerrottavaa, ja liian vahan aikaa, mutta yritetaan.

Satu on kulkenut maailmalla jo viiden viikon verran. Ensiksi 6 yota Hong Kongissa ja nyt 4vko:a Australiassa. kuulittehan, Australiassa. hiu. Ja tarkoitus olisi pyoria taalla viela vahintaan 10 kuukautta, ehka enemman. ei voi tietaa.

mutta vau. onhan tama. talla hetkella asustelen pikkukylassa nimelta Griffith. ihan kuppanen paikkahan tama on, ei toita ei mitaan, mutta ihmiset. oivoi. meilla on jattiperhe taalla. hhii. samanlaista henkea ei esim. Sydneyssa ehdi muodostua, koska porukka vaihtuu koko ajan. mutta taalla osa ihmisista on viipynyt kuukausia, mika kuulosti alussa uskomattomalta. mutta ei enaa.

ihan yksin lahdin Sydneysta tanne, Jenna ja Sauli jaivat jatkamaan elamaa siella ja Satu halusi lahtea maaseudulle hankkimaan toisen vuoden viisumin ja "tienaamaan rahaa". vaaraan paikkaan tulin noita ajatellen, mutta ei se viela haittaa. onneksi on jonkun verran saastoja. Sydneyssa sain jo hetken kokeilla tyontekoa, kanapikaruokapaikassa nimelta Flame Grilled Chicken. Pomo oli ihana, mutta tunteja olisi ollut vain n.20/h. Palvelin asiakkaita, tein hampurilaisia, ranskalaisia, pilkoin kanaa jopa kahdeksaan osaan (olin mestari siina) jne.

hhii. englannin taitoni ovat paasseet taalla oikeuksiinsa. hirmu hauskaa on jutella noiden nativepuhujien kanssa, esim. kanadalaisten ja uusseelantilaisten. mutta nauraa saan ainakin. kylla taa tasta. kaikki normismalltalk onnistuu, mutta vaikeemmat aiheet. ounou. olis pitanyt ehka lukea vahan enemman joskus..

viiteen viikkoon on mahtunut kauhiasti kivoja paivia, mutta myos vahemman kivoja. tyon etsiminen on aina tylsaa, mutta no worries. jotain loytyy. viikon verran oon vasta Griffithissa viettanyt ja viela on viikkoja jaljella ennen joulun tuloa. Sillon lahden porukalla Melbourneen tai Perthiin, luultavasti.

parasta hole matkassa on talla hetkella ollut varmasti taa koko aika Griffithissa ja monet paivat Sydneyssa. Blue Mountains-paiva oli kanssa yks hienoimmista. eksyin henkailemaan papparaisten seuraan, hhii. mutta ne vesiputoukset, the Three Sisters.. ja kakadujen pyoriminen ihan parin metrin paassa. maisemat ja koko bushwalking. aiai.

Sydneyn oopperatalo ja Harbour Bridge odottaa Satua taas pikkasen vajaa vuoden paasta*

Kymmenen minuuttia meni liian nopeasti, jatkan myohemmin.

mutta Satu viihtyy.


"It's not just about the money, it's about the people you meet and all the friends you make."