IRC-Galleria

Olen kirjoittanut tämän blogin Pettäjän näkökulmasta.
Tämä on yksi yleisimmistä tarinoista mitä olen kuullut niin miehiltä kuin naisilta. Toivon, että tämä kirjoitus avaisi ihmisten silmiä sille, että parisuhdetta voi korjata ja että omaa oloa parisuhteessa voi parantaa ammattilaisten avulla, mikäli omat keinot eivät siihen riitä.
Itsensä, omien tunteiden ja motiiviensa ymmärtäminen ovat ratkaisevassa asemassa.

Mikä ajaa ihmisen tekemään deittiprofiilin, kun on vielä parisuhteessa?

Perimmäinen vastaus kipeään ja tabuun kysymykseen on yksinkertaisesti yksinäisyys.

Voit olla parisuhteessa ja perhe-elämässä mukana, jossa sinua ei enää tunneta. Et koe, että kukaan näkee sinua taikka kuulee sinua, puhumattakaan oikeasti siitä, että ymmärtää sinua. Olet siinä, koska et osaa oikein lähteäkkään.

Yrität pitää kiinni jostain joka joskus oli olemassa, silloin kun sinä olit vielä lihoissa ja luissa kiinni oleva ihminen, etkä vain henki.
Tahdot olla näkyvä, tahdot koskettaa ja olla kosketettu.

Muistat varsin hyvin miltä tuntui selkärangassa ja vatsanpohjassa kun toinen ihminen kosketti sinua ensimmäisiä kertoja. Miten pieni hipaisu, sormenpäillä hamuilu ja varsinaiset etsikkoretket tuntuivat. Siksi sinä olet vielä siinä suhteessa, etkä ole lähtenyt, koska kehosi on vielä addiktoinut niiden tunteiden tekijään.

Riudut ehkä vuosia tässä tilassa. Tietäen, että olisi parasta lähteä.

Riitelette, mutta ette aiheesta. Lupaatte joka kerta yrittää paremmin, mutta ette ymmärrä mitä ja miksi lupaatte.

Keskustelut junnaavat aina samojen aiheiden ympärillä. Tappelut syntyvät tyhjästä ilmasta, kunnes lopetatte tappelun kokonaan.
Kotiin asettuu outo hiljaisuus.

Et sinä kaipaa hänen lupauksiaan seksikertojen lisääntymisestä, koska seksi ei loppujen lopuksi ole se mitä etsit. Et välttämättä itsekkään tajua tätä, mutta etsit seksin kautta yhteyttä siihen toiseen ihmiseen. Se yhteys on mennyt rikki, syystä taikka toisesta.

Se seksi ei ole sitä samaa, mitä se oli silloin kun yhteys vielä pelasi.
Silti makaat "väkisin" sen toisen kanssa, joka haluaa sitä yhtä vähän kuin sinä, koska terapeutti naistenlehdessä kertoi että niin kuuluu tehdä.

Lopulta tulee se ensimmäinen rajanylitys.
Se saattaa olla chatti.
Juttelet jonkun kanssa ja herranjumala hän nauraa vanhoille vitseillesi.
On kiinnostunut sinusta ja siitä mitä teet, sanoo sinulle muutaman kauniin sanan. Ja niin olet koukussa! Sinut on nähty!
Ja tarpeesi roihahtavat pinnalle!

Kotona hyvittelet asiaa tottakai, koska olet tehnyt jotain sopimatonta. Olet keskustellut jonkun toisen kanssa ja se on tuntunut vuosisadan parhaimmalta asialta. Rikkinäinen osa sinusta tunsi yhteyttä johonkin toiseen elävään. Puolisosi alkaa epäillä, koska olet yllättävän hyväntuulinen ja pussaat häntäkin itsevarmuudella ja sponttaanisti, mitä et normaalisti tee, koska pelkäät häntä.

Jäät ehkä kiinni chattailusta, ehkä jopa tietoisesti, koska et jaksa enää tuntea syyllisyyttä hyvästä olosta. Palaat siihen entiseen olotilaan ,-yksinäisyyteen. Nyt sinuun on vielä petytty ja jatkuva syyllistäminen käynnistyy.

Toinen rajanylitys tapahtuu..
Teet deittiprofiilin.
Jokin sinussa kertoo, että ehkä tämä on ulospääsy vankilasta.
Et välttämättä uskalla laittaa kuvaa
Mutta olet siellä.
Se on sinun paikkasi.
Tottakai tunnet huonoa omaatuntoa ja pelkäät kuollaksesi.
Ehkä pelkäät, että jäät kiinni taikka että ihastut.
Kumpikin vaihtoehto pelottaa aivan tautisesti.

Saat kenties numeron joltain.
Se kuumottaa kännykässäsi. Jos olet ollut ovela, olet laittanut sen työkaverisi alanumeroksi tms.
Sitten se alkaa,- tekstarit..
Puhelinsoitot.
Mennään puhumaan parvekkeelle tai vessaan.
Käydään pitkillä lenkeillä.
Alkaa hotsittaa!

Kolmas rajanylitys tapahtuu,- mennään kahville..

Toinen ihminen tulee läheiseksi.
Hän kuuntelee ja on aidosti läsnä.
Hänen kosketuksensa tuntuu siltä niin kuin pitääkin.
Olet löytänyt tien ulos.

Se puoliso, valitettavasti häneltä ei kysytty mitään.
Hän jää yksin ja tuntee itsensä jumalattoman tyhmäksi ja petetytksi. Vielä enemmän, kun aiemmin. Hän voi tuudittautua vain siihen, ettei tehnyt mitään sellaista kuin sinä teit, vaikka haluja ja tarpeita siihen olisi ollutkin.
Ainakin voi tuntea vähän ylemmyydentunnetta.
Ehkä se riittää?

Vai olisiko parempi katsoa mikä oli totuus lähtökohtaisestikin?

Tarinoita on toki monia, mutta tämä yksi yleisimmistä, miten asiat alkavat ja miten ne eskaloituvat.

Toiset ihmiset tarvitsevat rinnakkais-suhteen jota käyttävät vipuvartena edellisestä suhteesta ulos pääsemiseen. Kolmatta osapuolta voidaan käyttää tiedostamatta vain tähän asiaan ja kun ero- prosessi on käynnistynyt, kolmannelle ei löydy enää sijaa tai tarvetta. Taikka sitten kolma osapuoli jää siihen, mutta valitettavasti saa käydä kovan koulun läpi. Usein hän on se, jota exä lähtee syyllistämään ja nykyinen kumppani käyttää terapeuttina ja ehkä myös lastenhoitajana.

Toiset ihmiset taas kykenevät käsittelemään tunteensa eroon liittyen itsensä ja kumppaninsa kanssa paremmin.

Lähdöt ovat aina vaikeita.
Pettämiset ja petetyksi tulemiset ovat tuskallisia kokemuksia.

Apua näiden tunteiden ja tilanteiden käsittelyyn on olemassa. <3