IRC-Galleria

Uhhuh.
Tässä olen useaan otteeseen ihmetellyt ääneen sitä, kuinka paljon on lunta! Enkä osaa käsittää, että sitä tulee koko ajan vaan lisää! Varsinkin kun tässä taloudessa se olen minä, joka tekee ne lumityöt.. Ja lumisateessa lunta menee silmiin ja nenään pelkästään kun kävelee. Aatteleppa sitten kun jouksee!

On ollut toisaalta hyvin kiireinen ja hyvin laiska viikko. Maanantaina aamulla heräsin viisi minuuttia ennen herätystä ja bling, olin ätysin virkee. Se oli jotenkin ihan outoa. Mieti nyt, maanantai aamuna loman jälkeen!! Koulussa mun piti olla vaan muutama tunti. Oli hauskaa nähdä luokkalaisia, mutta kaikki oli sen verran unessa, ettei melkein kenestäkään saanut mitään irti. Opettaja ystävällisesti siirsi fysiikan tunnit ennen matikan tunteja niin mun ei tarvinnut hillua missään sitä kahtaa tuntia. Kun mulla ei ole matikkaa ollenkaan ja sit on fysiikkaa aina välillä. Uhhuh.
Olin kovin iloinen kun pääsin ajoissa kotiin syömään :)
Lukiolle pääsin äidin autolla, ajokeli oli tosin hieman hirveä. Nean kanssa meillä oli hyvin hauskaa. Oli vähän hurjat jutut meillä. Mutta on vähän pakko jotta pysyy hereillä yhteiskuntaopin tunnilla. Otanilla oli ollut akku tyhjänä nyt kaks päivää ja mua henkilökohtaisesti ahrmitti se, ettei me puhuttu. Tietenkinhän sitä pärjäisi (hädin tuskin), mutta mä ainakin tykkään jutella sen kanssa ihan joka päivä viestitellen. Tää rakkauden ensihuuma ei ihan helpolla minusta katoa c(; Nyt Otani sai sitten lainakännykän ja se heti alkoi viestitellä mun kanssa! Olin hyvin onnellinen. Se kyseli kaiken mitä oltiin juteltu Nean kanssa ja tietenkin kerroin :D


Tiistaina mun ei tarvinnut lähteä amikselle ollenkaan, joten jäin kotiin, en tosin laiskottelemaan, vaan jäin tekemään lukion läksyjä. Hah ne kaksi "ainetta" mitkä kirjoitin piti palauttaa juuri tuona tiistaina. Olinkin paras ja sain molemmat tehtyä :D Äiti tuli ajoissa kotiin ja se lainas mulle autoa taas. Se on hyvin harvinaista ja hämmentävää, että sain lainata molempina päivinä autoa. Olin riemuissani! Otin cd-levyjä mukaan ja huristelin Sammon lukiolle. Nean kanssa saman ööh tyylinen keskustelu jatkoi. Otanille tuli ihan tapa kysellä taas meidän juttuja ja tietenkin kerroin. Se oli hyvin hauskaa jutella sen kanssa tuollaisia asioita. Opin paljon uutta molemmista.

Ti-ke yöllä en meinannut saada juuri ollenkaan unta. Pyörin ja hyörin monta tuntia. En viitsinyt nousta vaikka teki mieli. Lopulta nukahdin kun olin kuunnellut kuulokkeilla radioita iaak kauan. Heräsin kuulokkeet korvilla jonkun aikaa myöhemmin. Aamulla olin väsynyt..

Keskiviikkona sama juttu, heräilin ajoissa ja aloin tekemään lukiojuttuja. Kuitenkaan en ollut ottanut huomioon kuinka iso projekti tämänpäiväinen tehtävä oli. Sen kanssa ahersin ja puhersin viisi tuntia saamatta kirjoitettua valmiiksi yhtään mitään. Se siis jäi. Se harmitti kauheasti, koska olinhan ollut koko päivän kotona enkä tavallaan ollut saanut aikaseksi mitään minkä joku muu näkisi. Olin syönyt ja pakkaillut laukkuani valmiina lähtemään bussilla, mutta sitten äiti tuli yhtäkkiä kotiin ja kysyi samantien, että haluanko auton. No totta vie halusin! Se lievitti hieman kiukkua omaan saamattomuuteeni. Jälleen olisi tuplatunnit tulossa. Söin piparminttua ja juttelin Nean kanssa niin pysyttiin molemmat hereillä. Ensin äikän tunnilla vain neljä opppilasta palautti kyseisen tehtävän ja yllätyin suuresti. Opettaja vaan huokaisi syvään ja sanoi, että abien olisi tosi tärkeä palauttaa tehtävänsä ajoissa, jotta saisi palautetta kirjoituksia varten. Okei kaikki hyvin, en saanut murhaavaa katsetta koska olin jättänyt työni palauttamatta. Lupasin itselleni palauttavani sen niin pian kuin mahdollista...
Yhteiskuntaopintunnilla vuoronperään kirjoitettiin toistemme muistiinpanoja silloin kun toinen kirjoitti ylimääräiselle paperille joitain asioita. Tällä tavalla pystyi keskustelemaan asiattomia asioita, ilman että kukaan kuuli. Näin on jatkunut jo tosi kauan ja se toimii :D Vein Nean Nekalaan sen poikakaverin luokse kuten olin luvannut. Itse kuuntelin loppumatkan musiikkia lujalla ja nautiskelin itseajamisen vapaudesta.

Ke-to yö oli pahempi kuin edellinen, olin hereillä tahtomattani vielä neljän jälkeen. Lukeminen tai radion kuuntelu ei auttanut millään. Ihmettelin tätä. Olin tosi väsynyt, vatsa oli sopivasti kylläinen, varpailla oli lämmin eikä muutenkaan ollut mitään syytä, miksi olisin valvonut. Yritin pohtia jos olisi jotakin piilostressiä tai jotain, mutta en sitä löytänyt. Näin aika inhottavia unia, mistä keksin vihdoin mikä mua stressasi. En sitä kyllä ääneen sano, mutta hyvä että se selvisi, eikö niin?

Torstaina, eli tänään mun pitikin sitten herätä kouluun. Huonosti nukutun yön takia olin hieman väsynyt. Siinä kun raahauduin yöpuvussa tukka sekaisin keittiöön toinen silmä vielä kiinni, tajusin katsoa kelloa. Sitä pitikin tuijottaa vähän aikaa enenkö tajusin sen olevan yhdeksän. Bussin lähtöön vartti. Voi herran jestas mun aknssa! Ehdin just ja just syömään jotakin (MANSIKOITA!!) ja juoksemaan( = rämpimään) bussipysäkille. Työelämätietoa hieman levottoman luokan kera, siellä lenteli superpallo.. Pannaria lounaksi :3
Jäin lyhyen koulupäivän jälkeen piirtelemään koulun kirjastoon kuten olin ajatellut. Tuntui mukavalta saada paneutua piirtämiseen pitkästä aikaa. Olin ajatellut piirtäväni sen aikaa kunnes Otani vastaa mun ehdotukseen, mutta no eipäs hän vastannut, huokaus. Sitten lähdin etsimään yhtä opettajaa. No pahaksi onnekseni hän olikin lähtenyt kotiin jo aikaa sitten. Pahus! No pistäisin sähköpostia, ei huolta! Sitten tuli taas tarpomista lumihangessa! Yks bussi oli ajoissa, en ehtinyt. Seuraavaa ei tullut ja kolmas oli aika myöhässä. Saakeli kuinka jouduin juokseen taas! Ehdin juuri ja juuri syömään ruuan kun piti taas lähteä. Tällä kertaa en saanut autoa, siksi oli kiire. Olin hirveän kiukkunen ja kaikki meni huonosti.
Hetken Nean höpinöitä kuunneltuani hyvä tuuli palasi. Ja mitä vielä, sain viestin Otanilta! Oltaisiin voitu nähdä, mutta sillä oli jäänyt kännykkä kotio. No voi ääh! Harmitti aikalailla enkä jaksanut keskittyä äikän tuntiin. Otani taasen oli hyväntuulinen ja se höpötteli mulle aivan ihanasti ja sai mut jälleen nauramaan. Kotiin menin yksin bussilla ja torkahtelin viestiä odotellessa XD
Noh täällä kotona olen kuunnellut kaikenmaailman juttuja kun äiti tuossa pakkailee, se lähtee huomenna Italiaan kuoronsa kanssa viikoksi. Minä jään yksin kotiin auton kanssa, ha haa!


Huomenna on äikän premiliääri, eli harjoitus yo-koe, eikä mua edes jännitä. Tein kovasti lumitöitä ja väsyin. Katselin piirrettyjä ja söin herkkuja, samalla kun äiti häärii tuolla heheh :)
En näe Otania siis huomenna sen prelin kanssa, mikä on iso harmi. Viikonloppu on vaan niin lyhyt! No lauantaina sitten..
Ai niin lauantaina on Pitsakirkko! Ja sunnuntain on Kids Actioni! ..No enpähän kauheasti ehdi kaksin oleen Otanin kanssa. No edes vähän, niin jaksan paremmin seuraavan viikon.
Niinhän nää viikot menee:
päivät lukiossa ja Otania ikävöiden ja sitten viikonloppuna pääsee rauhoittumaan sen kainaloon, jos hyvin käy siis.
Nyt voisi olla levon aika.

Ps. Ostin aivan mielettömän söpöjä tarroja duosta bussia odotellessa! >w<