Miten alkoholi vaikuttaa
Äidin nauttima alkoholi läpäisee istukan ja kulkeutuu sikiöön. Sikiön veren alkoholipitoisuus nousee nopeasti äidin veren alkoholipitoisuuden tasolle. Sikiö on yhtä humalassa kuin äitinsäkin.
Alkoholi kulkeutuu sikiön kaikkiin kudoksiin ja mm. sikiön virtsan mukana lapsiveteen, josta edelleen takaisin sikiöön sen niellessä lapsivettä. Alkoholi poistuu lapsivedestä hitaammin kuin sikiön verestä.
Alkoholin käyttöön liittyvät riskit
Raskauden aikainen alkoholin käyttö lisää verenvuotojen ja siten keskenmenojen sekä istukan ennenaikaisen irtoamisen riskejä. Alkoholialtistus voi aiheuttaa sikiölle pysyviä kehitysvaurioita. Erityisen herkkä vaurioitumiselle on keskushermosto, jonka kehittyminen jatkuu koko raskauden ajan. Vauriot voivat vaihdella lievistä oppimishäiriöistä kehitysvammaisuuteen. Heti alkuraskaudessa kehittyvät elimet ovat puolestaan alttiita epämuodostumille. Satunnainenkin humaltuminen raskauden alkuvaiheessa on selvä kehitysriski. Pahimmillaan sikiölle voi kehittyä ns. FAS-oireyhtymä, joka ilmenee kasvun hidastumana, poikkeavina kasvonpiirteinä, neurologisina oireina sekä henkisenä ja fyysisenä jälkeenjääneisyytenä. FAS-oireyhtymä on seurausta sikiön jatkuvasta, runsaasta alkoholialtistuksesta. Oireyhtymän vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen määrästä.
Alkoholivaurion syntymekanismia ei tunneta tarkkaan. Näin ollen ei pystytä määrittämään sikiölle turvallista alkoholiannosta. Melko vähäinenkin säännöllinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa kehityshäiriöitä. Myös runsas kertajuominen voi vaurioittaa sikiötä.
Raskauden aikainen tupakointi vaarantaa sikiön terveyden. Tupakan sisältämät myrkyt kulkeutuvat napanuoran välityksellä sikiöön. Sikiön kannalta haitallisimmat aineet tupakansavussa ovat häkäkaasu, nikotiini ja raskasmetallit.
Nikotiini saa aikaan kohdun, istukan ja napaverisuonten supistumisen, mikä johtaa sikiön hapensaannin heikkenemiseen. Sikiön veren nikotiinipitoisuus voi olla jopa korkeampi kuin äidillä. Häkä puolestaan heikentää veren hapen kuljetuskykyä ja tuloksena on krooninen hapenpuute. Hapenpuute vaikeuttaa solujen jakautumista ja kudosten kasvua.
Tupakansavun sisältämät syanidi, kadmium ja lyijy ovat myös merkittäviä sikiön kasvuhäiriön aiheuttajia häkäkaasun ja nikotiinin ohella.
Tupakoinnin aiheuttamat ongelmat raskauden aikana
Tupakointi viivästyttää raskaaksi tuloa, lisää kohdunulkoisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin.
Tupakointi raskauden aikana lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä puolestaan altistaa keskenmenolle ja ennenaikaiselle synnytykselle. Riski ennenaikaiseen synnytykseen kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Myös istukan ennenaikainen irtoaminen ja ennenaikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla kuin tupakoimattomilla.
Tupakoinnin vaikutukset sikiöön ja syntyvään lapseen
Raskauden aikainen tupakointi voi aiheuttaa lapselle terveydellisiä riskejä ainakin 10 ikävuoteen saakka. Tupakoivien äitien vauvat painavat synnyttyään 200-400 grammaa tupakoimattomien vauvoja vähemmän. Alentuneeseen syntymäpainoon liittyy suurempi erilaisten komplikaatioiden riski.
Jos äiti on tupakoinut runsaasti odotusaikana, lapsi saattaa kärsiä nikotiinin vieroitusoireista syntymänsä jälkeen ja olla itkuinen, ärtynyt ja valitteleva. Raskausajan tupakointi voi myös lisätä kätkytkuolemariskiä.
Tupakan haittavaikutuksille altistuminen voi heijastua myös lapsen viivästyneenä kehityksenä. Puhumaan oppinen voi viivästyä ja myös muussa oppimisessa voi olla vaikeuksia. Keskittymis- ja käytöshäiriöitä sekä yliaktiivisuutta ja aggressiivisuutta on raskauden aikana tupakalle altistuneilla lapsilla muita enemmän.
Raskauden aikana tupakoineiden äitien lapsilla on kaksinkertainen alttius sairastua astmaan, allergiaan tai allergiseen ihottumaan.