IRC-Galleria

Sain tuossa jokin aika sitten kuulla eräästä kaverista, että tälle oli tullut syöpä. Ikää alle kolmekymmentä, kaikin puolin terve ja urheillut koko ikänsä.
Syöpä on onneksi ennusteeltaan hyvä, paranemisaste on n. 90%, eli mahdollisuudet ovat isännän puolella. Pisti vain kuulemma elämänarvoja uusiksi.

Pisti vain miettimään: entäpä jos otettaisiin henkilö, joka olisi päättänyt käyttää ikänsä ennen 30 ikävuotta huikean akateemisen tason saavuttamiseen (toisin kuin tämä kaveri, joka haluaa käyttää vapaan aikansa avovaimonsa kanssa matkusteluun ja muuhun järkevään)?
Sitten saisi syövän kolme vuotta ennen tavoiteikää? Entäpä, jos syöpä ei olisikaan noin helposti parannettavissa? Mitäs olisi saanut aikaan elämässä? Valvottuja öitä ja vähäistä aikaa ystävien tai rakkaiden parissa. Tavoittamatta jäänyt mukavampi elämä? Kuolin melkein tohtorina, yksin, alle kolmekyppisenä.

Tuommoiset asiat saavat aika miettiliääksi.

Yleisen balanssin hengessä pitänee lisätä päiväkirjaan tämmöinen biisi, jota on tullut työstettyä päässään räntäsateessa polkiessa.


KUN UHOTAAN
NIIN UHOTAAN HUOLELLA
LEKALLA NAAMAAN
JA LADALLA SELKÄÄN
VITTU TEILLE NÄYTÄN
EN KETÄÄN PELKÄÄ

(chorus)
HALUAN VIHTOA KIRVEELLÄ SAUNASSA
HALUAN PASKOA PALAVIA TYKINKUULIA
HALUAN JUODA HAPPOA JA SYÖDÄ SYANIDIA
HALUAN JUOSTA ALASTI
KRANAATTISATEESSA
(repeat chorus)

KUN VITTUILLAAN
NIIN VITTUILLAAN HUOLELLA
NÄYTETÄÄN PERSETTÄ PAAVILLE
TAI POSTIIN BUSHILLE KOKAIINIA
TÄÄLLÄ EI NEITEILLÄ SAATANA!

(chorus)
HALUAN VIHTOA KIRVEELLÄ SAUNASSA
HALUAN PASKOA PALAVIA TYKINKUULIA
HALUAN JUODA HAPPOA JA SYÖDÄ SYANIDIA
HALUAN JUOSTA ALASTI
KRANAATTISATEESSA
(repeat chorus)

Omistettu reservin vänrikki Nykäselle. Respect.

Noniin! Join tuossa lasillisen 17y.o. Suntoryn viskiä (kaverin Japanin tulijaisia, on muuten hyvää!), joten tässäpä voisi kirjoittaa rivin tai pari lyriikkaa. Hellyyttä ja muuta lässyä. Insuliinit naamaan ja hattara kouraan! Nyt sitä tulee tuutin täydeltä!

En imuroinut tänäänkään
sillä pelkäsin,
etten kuule soittoas
tai hukkuu puhelin

Enkä pihaa haravoinut
silloin en olis kuullut
soittoa ovikellon
jos oisit hukannut avaimes

Tää aika tuntuu viikolta
minkä olet poissa ollut
vaikka tiedän itsekin
ettei päivääkään oo kulunut.

En tankannut autookaan
koska halusin sua odotella
Taas kerran sen huomata saa
suhun taidan takertua

Yksi sun katse tai sun pieni hymy
Aamuinen kosketukses
tai ees iltapäivän soittos
Niin jaksan taas odottaa

Olen solmussa suhun
ja rakastunut
tässä maailmassa
haluan vain sut.


-Katrille.

Joopajoo. Melkeen kaksi viikkoa viime merkinnästä... uusi duuni uudessa firmassa alkanut ihan vauhdikkaasti: Mää saan tehdä koulutukseni mukaista työtä (!) ihmiset ovat ystävällisiä (!) ja katsovat puhuessa silmiin (!). Kuinka outoa!

Kävijälaskurissa on näköjään 399 900 kävijää kasassa. Menisköhän 400 000 rikki tämän viikon aikana? Pitäisköhän käyttää muutama tovi "reload" -namikan hakkaamiseen?
Edit: Hö, ei vaikuta. :( Mutta saldo on täynnä varmaankin tänään. \:D/
Edit2: Klo 22.20 jo 400 064 kävijää! Höhö!
Edit3: 31.päivä mennessä tuhat kävijää lisää. Kauhia paikka!

Ilona ehti aamupuuroa mikrossa lämmittäessäni löytää sohvalta brunbergin mansikkasuukkopaketin, avata sen, ottaa pihalle yhden pusun, kuoria siitä alumiinikuoret ja alkaa syömään sitä. Aika hyvin minuutin aikana, varsinkin kun kaveri ei osaa vielä kävelläkään. Valtava suklaapusu suussaan sitten antoi minulle leveän hymyn, kun tulin hakemaan syömään. Meinasi laittaa naurattamaan.

Sammutan tässä työkoneeni viimeisen kerran YO:n palkoilla. Laitan vielä hetken päästä oven perässäni kiinni ja sammutan valot.

Mää taidan olla vapaa.

Tuli tuossa paistinpannusta kalanrasvoja pestessä mieleen hauska sattumus vuosien takaa:

Helsingin excursiolla 1999 oli ensimmäistä kertaa mukana muuan erikoislaatuinen fuksi, joka aiheutti vakavaa ärtymystä ja pahennusta koko reissun ajan. Siinä sitten jälkikäteen muuan tyttö muotoili mielipiteensä henkilöstä näin:

"Vittu se on semmoinen tyyppi, joka kerää ihan varmana nurkat täyteen romuja. Että jos sillä menee ämpäristä kahva katki, niin se laittaa sen ämpärin aiemmin tallettamansa pohjasta haljenneen ämpärin sisään. Sitten se on tyytyväinen, kun sillä on yksi toimiva ämpäri eikä tarvinnu käyttää viittä markkaa uuteen sankoon"

Siinä sitten muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2001 astuin erään pikkufirman palvelukseen. Tarvitsin ämpäriä, ja kävin tuotantohallista sellaista hakemassa. Arvatkaapas, olivatko ne millä tavalla korjattuja (ilmaiseksi saatuja) leipomojen hilloämpäreitä?

Noniin!

Nuo viime kesänä/syksynä kirjoitellut illalla-jutut: Hain töitä yliopiston ulkopuolelta. Homma venyi ja venyi, kunnes osoittautui, että vielä oli yksi pätevämpi kaveri kuin minä.

Sainpa sitten tuossa puhelun samasta firmasta toiseen paikkaan liittyen. Sitä tässä on jahkattu koko alkukevät. Tulos selvisi tänään:

UUTEEN DUUNIIN 10.3!!! JUMALAUTA!!! POIS, POIS POIS!!! KÄNNI PÄÄLLE!! UAUAUA!!!

Eikun siis voi harmi, mutta urakehitys vaatii nyt uusiin töihin siirtymistä.

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

HTPC-projekti on jo voiton puolella. Kaveri hieroi tuossa viikonlopun koodia kovalevylle ja nytten masiina osaa jo soida ja näyttää kuvia.

Piti sitten ihan ottaa olutpullo käteen ja laittaa Opethia/Metallicaa/sun muuta soimaan merkittävän lujalla, kun kerran olin yksin kotona. Hymyhän siinä tunki huulille, väkisinkin. Taitaa olla vaivan arvoinen projekti.

Ohhoijaa. Kunnon huutoa 2 h yhtä kyytiä, loppui tuossa vartti sitten. Kyllä kaverista vain lähteekin ääntä! Nyt pikkuriikkinen lasillinen lagavulinin 16v single malttia naamaan, sykkeet hieman alemmas ja unta palloon.

Toivottavasti ei yöllä uusita...