IRC-Galleria

Olen tässä muutaman viikon aikana nähnyt unia, jotka ovat todellisesta elämästä, mutta monen vuoden takaisia asioita. Unet ovatkin olleet mietinnän aiheeni tässä parinviikon aikana. Käynkö vaikeita asioita läpi alitajunnassani, mutta todellisuudessa en niitä halua kohdata. Puolet unistani on käsitellyt sen miten loukkaanun vakavasti tai miten kuolen, mutta kuitenkin sillä tavoin olen palastanut jonkun toisen ihmisen hengen. Onhan tämä nyt aika klisee juttu, mutta pelottavinta on se että nämä loukkaantumiset kertaavat todellesuudessa tapahtuneita asioita.

Aamuisin onkin sellainen olo, että missä olen oikein ollut koko yön ja onko auto vielä parkkipaikailla? Koko päivän on sellainen tunne, että jollekin läheiselle tapahtuu jotain pahaa tai sitten minulle tapahtuu jotain odottamatonta. Vaikka tapahtuisi jotain odottamatonta niin kuitenkin tapahtuman jälkeen olisin voinut odottaa tapahtuman, sillä näin sen unissani. En tiedä voiko asiaa ymmärtää, mutta jokin nyt on pahasti vialla en vain saa selvyyttä mikä se on?!

Tosin en edes välttämättä muista mitä unta näin kun aamulla herään, mutta jossain vaiheessa päivää näin jonkin pätkän jostain aivan oudosta tilanteesta ja mietin mistä se on. Kunneas hetkenpäästä näen lisää ja tajuan sen olevan unestani. Jokin aamu tässä mietin, että voivatko nämä unet olla yhtä ja samaa unta koska, jokaisessa unessa on samat henkilöt. Kaikissa unissa käy ns. vierailijoita, mutta kaikki perustuu samoihin ihmisiin loppujen lopuksi. Sen mitä muistan unistani vierailijat ovat henkilöitä, jotka tavallaan viettelevät minut tapaturmiin jossa loukkaannun tai kuolen.

Mitäköhän pienessä päässäni oikein tapahtuu ja mitä tämä kaikki merkitsee vai onko tämä vain harhaa joka koskettaa todellista elämääni?! En vain voi ymmärtää, mutta kai tämä kaikki selviää jollain tapaa ja joskus.

Elän unissa jotka ovat tapahtuneet minulle todellisuudessa ja niitä mitä ei ole tapahtunut todellisuudessa en toivo niiden tapahtuvan oikeasti!!!

Niin tosiaan persdagina pikkasen oltiin rimpsalla ja mä sitten rypesin aika hyvin ettenkö sanois.Nilkka on paskana, mut jalka on kuitenkin tallessa eli ihan hyvin kuitenkin rypesin.Ja tietenkään humalalla ei ollut asiassa osuuta.

Lördagina sitten paranneltiin haavoja ja en enään lähtenyt minnekän...hmm...oli edelleen nilka kipee.

Söndagina sitten uskallauduin uloskin jo ja käytiin krapula päivällisellä raxissa tosin mulla ei ollu krapulaa kun mitään en ollu ottanut. Sen jälkeen vuokrattiin pari leffaa ja äsken tulin sitten kotiin.

Huomenna pitäis mennä mäkeen, mut tuota en nyt oikein tiedä mitä toi mun nilkkani sanoo?!No tuskin se kuitenkaan alkaa puhumaan mulle niin ei siinä sit ole mitään hätää!

Voi voi tää on niin tätä muuta en voi sanoo...No mut täytyy sitä kerran talvessa rypeekin:)!

Siis todella nyt ei kyllä tule syvällistä tekemäläkään, mut ehkäpä parempi näin aina välillä.

Tänään olen tehnyt yhden todella suuren päätöksen elikkä nyt tai ei koskaan!!!Annoin tunteille kenkää ja päätin tunnustaa tosiasioiden olemassa olon.Totesin itselleni, että ei tästä elämästä muuten tule mitään ellei sille tee jotain. Kävi miten kävi niin hengissä sitä kuitenkin ollaan.

Onhan asia niin, että jos jättää kertomatta asioita niitä harmittelee sitten vuosia jälkeenpäin kun ei saanut sanottua. Nyt ei kyllä voi enään niin sanoa, sillä tehtyä ei saa enään tekemättömäksi. Tällä hetkellä otan vastaan sen minkä saan ja saison omien tunteiden sekä sanojeni takan kuin aikuinen nainen.

Enään ei leikitä leikikentällä vaan nyt on otettava vastuu itsestään sekä opittava halitsemaan tunteiden vuoristorataa. Tehtyä ei enään tekemättömäksi saa ja joskus sitä on vain opittava elämään tosiasioiden parissa. Yleensä kyllä tosiasiat satuttavat ihmisiä, mutta nyt voin vain sanoa, että jos joku satuttaa jotain niin se olen kyllä minä itse joka satuttaa itseään. Toisaalta jos olisin kieltänyt asioiden olemassa olon niin olisin satuttanut itseäni vielä enemmän.

Luojan kiitos tiodastan oman hulluuteni ja sen tuomat riskit. Minkäs teet kun on opetettu että silloin täytyy puhua jos on jotain sanottavaa. Me elämme täällä vain kerran ja sen yhden kerran minulla saattaa olla tilaisuus sanoa suuni puhtaaksi, toista kertaa ei enään tule. Luulen että toisella kerralla kynnys on suurempi kuin ensimäisellä kerralla.

Mutta joka tapauksessa onnellinen olen ja nyt katsotaan mitä nurkan takan piilee...

Oi voi on kaikki sitten taas niin ihanaa ettei kyllä muuksi voi muuttuu tää elämä tästä!

Pienistä asoista on kiinni pienen ihmisen onnellisuus...Ei voi muuta sanoo;)!

Rakastan rakastan

Niinpä just!

Onko haluminen halpaa ja saaminen aivan eri asia? Kun tietää mitä tahtoo ja haluaakin jonkun, mutta aina tuntuu että haluaa juuri ne mitä ei ikinä voisi saada. On tämä elämä sitten niin kummallista aina välillä. Kaikkialla sanotaan, että pitäisi joskus löytää itsellensä onnellisuuden toisen ihmisen kanssa ja tietenkin siihen mukaan rakkaus ja sitten elää siinä niin kauan kunnes kuolema erottaa. Mitäs sitten jos se on kokeiltu jo? Pitääkö sitten vain odotella seuraavaa mahdollista potentiaalista rakkautta ja yrittää taas uudelleen saavuttaa niin sanotusti jäävuoren huippu? Ja mitäs sitte jos sieltä huipulta tullaan uudelleen rytinällä alas, eikö sellainen jo kolauta ihmisen itsetuntua pahasti?!

Kuka nyt haluisi tuntea tappiota nahoissaan...ei kukaan! Siinä tilanteessa pitäisi vain ajatella, että mä olen voittaja ja mä pääsen tästä ohitse ja vielä mä nousen sinne jäävuoren huipulle ja sitten kyllä näytän koko maailmalle mihin musta on!!! Eihän tuokaan aina toimi onhan se aika vaikeeta ajatella siinä vaiheessa, että joku voisi ihastua tai rakastua sinuun. Merkillistä tämä elämä täytyy myöntä?! No, mutta aina on toivoa vaikka sitä ei uskoisikaan aina;)!

On se hyvä, että mä ainakin viisastun näistä omista jutuistani toivon mukaan joku muukin vois joskus samaistua asiaan:D?!

Tosiaan ei sitten oikein ollut eilen energiaa lähteä pilehtimään, mutta ehkäpä se nyt oli vain parempi.

Kohta puolin olen lähdössä harrastamaan liikuntaa ja varsinkin ulkoilemaan, kun on niin ihana ilmakin:)! Ulkoilun jälkeen pitää tehdä kouluhommia, jotta pääsen niistä eroon ja saan vielä paremman mielen:).

Aijon siis tänään olla todella hyödyllinen ja aktiivinen itselleni...Ehkäpä tämä on sitä laatu aikaa itsensä kanssa, josta saa sen hyvän mielen ja tyytyväisyyden tunteen omaan elämäänsä?! Vielä en voi sitä tietää, mutta ehkäpä illalla olen paljon viisaampi kuin nyt?!

Mulla on taas sellainen olo, että rakastan rakastan ja kaikki on niin ihanaa, ettei paremmaksi voisi asiat tästä muuttua:)!!!

Ei ole näkymä ollut tarvetta avautua mulla tässä väään aikaan taas:). Noh ehkäpä nyt heruis taas joitain hehkeitä maailmaamullistavia asioita?!

Eilen olin Helsingissä ja hauskaa oli vaikka olinkin kuski, mut musta jotenkin tuntuu, että mulla on tänään ollut hirvein karpula kun taas kellään muulla ei ole ollut mitään...hmmm...Miten se voi ollo mahdollista?! Noh, mutta kuitenkin tänään sitten uudestaan vähän pilehtimään täällä Lahessa=)! Tosin voipi olla, että olen tänäänkin ihan niin kun kahvi ja vesi linjalla vaan.

Voi han rähmä kohta pitää alkaa laittaa itteensä kuntoon...

Kuukauden mittaisen joululoman jälkeen on aika palata takaisin arkeen ja koulun pariin. Viimeisen viikon orjentoitumis tehtävät mulla:

- Yrittää saada unirytmi kohdalleen...(ei ehkä ole onnistunut niin maineikkaasti!)

- Pitänyt harjoittaa anatomian tenttiin lukemista...(Olipa kerran elämä, sarjan 1 ja 2 dvd osaan melkein ulkoa, mutta ei mitään pää kohtia. "Täällä kapteeni Pikku-Lassa kuuleeko sektori 14 nenän limakalvo?"

- Hoitaa asioita elämän tilanteen mukaisesti. (KELA on todella inhottava asia!!!)

- Harjoittanut todella syvällistä pohdiskelua, joka ei johda oikein tuloksiin...(Hmmm...yöllä pitää aina pohdiskella kun ei viittii nukkuakkaan?!)

- Kerrännyt positiivistä asennetta ja elämän iloja ajatellen. (Elämä on ihanaa kun sen vain oikein oivaltaa;)!!!)

Okeastaan en edes muista koska mulla olisi ollut kuukauden mittainen loma yhteen jaksoon?!Varmaan joskus yläasteella??? Niin todellakin olen nauttinut lomasta ja tämä on kyllä ollut todella ihana joululoma.

Tämän loman aikan on käynyt ilmi, että olen vahvempi mitä olen luullut, joka on yllättänyt minut aivan totaallisesti. Tämä päättely on tiettyjen asioiden aikaan saamisesta tullut ilmi ja näin ollen saan olla todella onnellinen itseni puolesta=)! Sitäpaitse olen päättänyt, että aijon yrittää "valloittaa" erään ihmisen ymmärryksen ja mahdollisesti hieman jotain muutakin itselleni. Oli miten oli, mutta mitään minulla ei ole menetettävää, joten ei se auta että valittaa yksin jossain vaan asioille täytyy tehdä jotain. Ei kukaan tule hakemaan kotiovelta ketään.

Tartutaan siis härkää sarvista ja katsotaan minne matka jatkuu;)!

Miksi ajatukset täyttää pääni, enkä öisin unta saa. Sinua etsin ja odotan, mutta mistä löydän sinut? En tiedä miten kertoisin sinulle tunteistani, en tiedä miten saisin sinut itselleni.Olen eksynyt maailmaan, joka ei ole todellinen. Eksynyt toiveeseen, että sinut saisin. Haaveeni pakkaan laukkuuni ja kuljen katuja pitkin yksin eksyksissä. Eksyneenä eksyksiin, kadotettuna kadoksiin, haavena haaveisiin...

"Sydämeni osuman sai nuoli on amorin viinistä kai. Syvällä se upposi niin aivan kuin jäädäkseen iäksi kiini. Iskusta sen mä vavahtelen vaikka se sattuu mä vaikeroi en..."

"Tule, tule siis ennen aamua, ethän sä muuten löydä mua. Kun aurinko nousee on pakko liikkua...Tämä tie sut loppuun vie ja sen pinta väreilee kaikki kangastukselta näyttää ja ilma syttyy tuleen. Ei, ei, ei en sitä salaa näillä teillä loppuun palaa tinakenkäni on sulaa laavaa.."

"Jos sua ei olis ollut olisin keksinyt sut. Ois susta samanlainen tullut mitään en ois vaihtanut. Ohikulkiat luulee minun seinille puhuvan..."


Olipas taas avautuminen...hehhe...*avautuu* ;)

Lupauksia en tehnyt, jotta voisin pitää ne kaikki lupaukset niin jätin tekemättä=)!

No niin, mutta kuitenkin takaisin Lahessa ja kivaa on...hehhe...Nukkuma rytmit on ihan häränpyllyllä eli ei tuli mitään tästä nukkumisesta kun tää on pelkkää kukkumista!

Oi voi sentään eipä tässä oikein muuta voi sanoo...No katsotaan miten tämä vuosi lähtee käyntiin tai onhan se nyt jo lähtenyt, mutta siis mihin tämä kaikki vie. Määränpää on todellakin tuntematon ja ei ole aavistustakaan mitä uusi vuosi tuo tulessaan???

Tietenkin olisihan se kivaa jos tänä vuona vaikka sais aikaseks jotan todella kivaa ja itselleenkin ehkä mahdollisesti paljon paljon kivaa;)!Noh ainahan kaikki asiat eivät riipu pelkästään itsestään vaan joskus saattaa olla jostain aivan muusta ihmisestä kiinni.

Okei tiedän taas menee todella sekavaks, mut minkäs teet kun kirjoittaja on aina välillä vähän sekava itsekkin=)!!!

No niin, mutta muistakaa olla kiltisti ja elää tämäkin vuosi kunnolla;)!