IRC-Galleria

Emmi täyttää tänään vuoden. <3

Miten aika menikin niin nopeasti, tuntuu kuin vasta hetki sitten olisin odotellut sairaalassa synnytyksen käynnistymistä, tuntuu kuin vasta äsken olisin pidellyt vastasyntynyttä tytärtäni käsilläni, kuiskannut, ettei äiti muistanutkaan kuinka pieniä ne vastasyntyneet onkaan.

Kun katsoo kaltaistani nuorta äitiä, moni luulee että olen heittänyt elämäni hukkaan. Mutta väärässäpä nuo ovat, epäilijät. Minähän olen saanut kaksi pientä kullanmurua, arvokkaampia kuin mikään maailman mammona.

Hyvää syntymäpäivää äidin kultaprinsessa. <3

Kerro, miten ja missä me tapasimme ensimmäisen kerran?

sinä joka kommentoit/luit tämän, kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä miten moni sinut muistaakaan. <3

Meillä meinaan kiiltelee paitsi keittiön tasot ja lattiat puhtauttaan, myös kaikki ovet ja laatikot...illalla pikkuleipä- ja kuivakakkusavotta, huomenna kutsut, sitten loppuviikoksi jää verhojen teko. *Huoks*...tekeminen ei lopu millään.


Mummo on tänään normaalia enemmän ajatuksissa. Kolme kuukautta tasan siitä kun lähti. Kaipaus on suunnaton edelleen.

Tasan puoli vuotta sitten sanoimme tahdon Hämeenlinnan maistraatissa. <3 Juhlia ei oikein ehdi, paitsi hyvän ruuan merkeissä, mutta ei se mitään, megapippalot tiedossa sitten 1.3.08.

Rakastan sinua kulta. <3

AhdistaaAhdistaaAhdistaaAhdistaaAhdistaaAhdistaaAhdistaaAhdistaaAhdistaaAhdistaa....


Oli muuten ihana ukonilma viimeyönä, piti oikein herätä sitä katsomaan. <3

Piti muka eilen tehdä jotakin kivaa, pyytää kavereita kylään ja katsoa tölsöä...ei sitten soitettu kellekkään, koska harvinainen tosiasia on ettei kukaan olisi tullut kuitenkaan. Trust me, i know. Jotain kymmenen kokemusta, joissa olen laittanut kaiken viimosen päälle ja sitten kukaan ei vaivaudu paikalle.

Sitten katseltiinkin heidin kaa kaksisteen c.s.i ny, ja huomattiin iloksemme että c.s.i las vegas alkaa taas <3<3 Loppuilta täytettiin ristikkoa syvän vitutuksen vallassa (tai en tiä, saatoihan se olla vain mussa....) ja sitten nukuin yöni huonosti. Ja nyt mä hitto vieköön ravaan pyykkituvassa ja mietin että taitaa meidän kylpyläreissu jäädä väliin kun ei ole anoppi mitään itestään ilmoitellu. Paska. Paska.

Koulu alkaa kohta <3<3

Kotiäidin vapaailta <3 <3 Heidin ja joonan kaa <3

JOS SAISIT MINUT SINUN HUONEESEEN LUKITTUNA 24 TUNNIKSI
JA SAISIT TEHDÄ KANSSANI IHAN MITÄ VAIN, MITÄ TEKISIT?
JÄTÄ KOMMENTTI JA SITTEN KOPIOI TÄMÄ OMAAN PÄIVÄKIRJAASI
JA KATSO MITÄ MUUT SANOVAT SAATAT YLLÄTTYÄ..

Minä olen tyttö, joka potkaistiin pois kotoaan, koska tunnustin äidilleni olevani lesbo.

Minä olen prostituoitu, joka työskentelee kaduilla, koska kukaan ei ota töihin transseksuaalista naista.

Minä olen sisar, joka puolustaa homoveljeään piinallisten, kyynelten täyttämien öiden läpi.

Me olemme vanhemmat, jotka hautasivat tyttärensä kauan ennen hänen aikaansa.

Minä olen mies, joka kuoli yksin sairaalassa, koska kumppaniani, jonka kanssa olin ollut kaksikymmentäseitsemän vuotta, ei päästetty huoneeseen.

Minä olen ottolapsi, joka herää painajaisiin, joissa minut viedään pois kahden isäni luota, jotka ovat ainoa rakastava perhe, joka minulla on ikinä ollut. Toivon, että he voisivat adoptoida minut.

Minä olen yksi onnekkaista, luulisin. Selvisin hyökkäyksestä, joka jätti minut koomaan kolmeksi viikoksi ja vain vuoden päästä pystyn luultavasti kävelemään taas.

Minä en ole yksi onnekkaista. Tapoin itseni vain viikkoja ennen lukiosta valmistumista. Taakka oli yksinkertaisesti liian raskas kantaa.

Me olemme pari, jotka saivat kiinteistönvälittäjän kannoilleen, kun hän sai selville, että halusimme vuokrata yksimakuuhuoneisen asunnon kahdelle miehelle.

Minä olen henkilö, joka ei ikinä tiedä kumpaa vessaa minun pitäisi käyttää, jos haluan välttää henkilökunnan kutsumisen paikalle.

Minä olen äiti, joka ei saa edes tavata synnyttämiäni, hoitamiani ja kasvattamiani lapsia. Tuomioistuin sanoo, että olen epäsopiva äidiksi, koska asun nykyään toisen naisen kanssa.

Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jonka tukijärjestelmä yhtäkkiä viileni ja etääntyi saatuaan selville pahoinpitelevän kumppanini olevan myös nainen.

Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jolla ei ole tukijärjestelmää, jonka puoleen kääntyä, koska olen miespuolinen.

Minä olen isä, joka ei ole koskaan halannut poikaansa, koska minut kasvatettiin pelkäämään kiintymyksen osoittamista toisia miehiä kohtaan.

Minä olen kotitalousopettaja, joka halusi aina opettaa liikuntaa, kunnes kuuli vain lesbojen tekevän sitä.

Minä olen mies, joka kuoli lääkärien lakattua hoitamasta minua heti, kun he saivat selville minun olevan transseksuaali.

Minä olen henkilö, joka tuntee syyllisyyttä, koska uskoisin voivani olla paljon parempi ihminen, jos minun ei aina tarvitsisi välittää yhteiskunnan minua kohtaan osoittamasta vihasta.

Minä olen mies, joka lakkasi käymästä kirkossa, ei koska en usko, vaan koska sen ovet suljettiin minun kaltaisiltani.

Minä olen henkilö, jonka täytyy piilotella sitä, mitä tämä maailma tarvitsee eniten: rakkautta.

Ole kiltti ja postita tämä edelleen, jos uskot homofobian olevan väärin.

Meinaan valittaminen kannattaa, pääsin sittenkin kouluun, joskus valmistun leipuri-kondiittoriksi. :)