IRC-Galleria

vaisto sanoo pelkäämään
sielu pyytää räjähtämään
sydän pumppaa holtittomasti
kyyneleet tekevät tuloaan
raivotila on valmiina
lupaus kätkee itkun
hengitys hiljenee

jokin on tällä taas
jokin tekee sitä taas
onko se epätoivoa?
tiedostamatonta itsesääliä
itsestään liikoja luulemista
kuvitelmaa
jo särkynyttä haavetta

eikö ensimmäinen kerta opettanut
että se paikka on jo menetetty
kerran luuli olleensa jotain muuta
totuus olikin julmempaa
vaikka varotuksia oli jo jaettu
asiasta rehellisesti kerrottu

lopun alku oli ennen kuin alkoikaan
valheita ja pettymyksiä
suljetut silmätkin avautuivat
tahto kova mutta ei voittamaton
kyllähän se osaa pelata
yksi nappuloista sinäkin vain
annoit itsesi naurettavaksi

minusta ei koskaan luovuttu
minä olin mukana aina
minua ei päästetty vaikka yritin
samalla minuakin satutettiin
silti minua vain rakastettiin
koskaan minä en kadonnut
etkä koskaan paikkaani saanut
vaikka siinä luulit eläväsi
sinun avullasi minä vain maksoin velkani
omat tyhmyyteni

kyllä minä pelkään
en ehkä jaksa enään uudestaan
vaikka sinä olisit siinä taas
minä en koskaan poistuisi sydämestä
voisitko elää toisen elämää
kuulla aina siitä mihin et pysty
tietäen itse miksi
sinulla ei sitä ole mitä minulle kerran annettiin
ei tässä tilanteessa
jossain kyllä sinua odottaa jotain

sinä et ollut minun veroiseni
et se ihminen
et ollut minä
et saanut rakkautta syttymään
et edes kokea koko aitoutta
et turvaa ja totuutta
et saanut sitä unelmaa kuolemaan

minua ei vaihdeta keneenkään
ei koskaan
ei edes vaikka pyytäisin

anna jo olla
älä anna itsesi sattuttaa sinua enään lisää
unohda
se ei koskaan ollut sinua varten