IRC-Galleria

lokakuun 22pvä torstaina pojalla nous yht äkkiä 40 asteen kuume.... kävin läpi kaikki sairaudet mielessäni.... sikaflunssat yms. seuravaana päivänä kuume oli poissa ja poika oli kuin ei mitään olisikaan. viikonloppu meni hyvin ja maanantaina poika pääs tarhaan. hain pojan kotiin ja huomasin että taas on kumetta.. lähemmäs 40... soitin lääkäriin ja kerroin että pojalla astma ja nyt jo toinen kerta kun kuume näin korkea viikon sisäll. Olkaa vaan kotona ja antakaa paljon juomista, vähän vaatteita ja oleskelua viileässä huoneessa... ok ajattelin ja tein työtä käskettyä...tiistaina se kuume oli poissa taas. pidin pojan kotona silti keskiviikkona kun meille tuli vieraita. Sit se nous taas keskiviikko iltana. soitin torstaina kun en saannut kuumetta laskemaan lääkäriin ja taas tuli samat ohjeet. sekä kehoitus että jos lapsi ärtyy ei vastaa herätyksiin eikä anna pitää sylissä ja menee elottomaksi niin sitten tänne. no huh huh ajaattelin... pitääkö lapsen kuolla ennen kuin täällä saa hoitoa.. no tein työtä käskettyä ja johan kume laski... ja sit se hiukan kohoili perjantaina mutta ei silti lämpöä pahempaa ollut.. viikonloppuna ei mitään. oltiin sisällä viel varmuuden vuoks koko v.lopun. tosi paha yskä tuli kuumeen sijaan. nyt maanantaina vietiin poika tarhaan. hain pojan tarhasta ja huomasin että poika ei ole kunnossa... tultiin kotiin soitin miehelleni et alas tuleen kotiin, saat vissiin lähtee pojan kans lääkäriin ja sit soitin lääkärille. olkaa kotona ja taas samat ohjeet. pojalla ei tosin ollut kuin lämpöä hiukan. no ajattelin et jos nousee illan aikana mähän meen sinne lääkäriin ja istun siel niin kauan et saadaan palvelua. mut ei se kuume noussu.mentiin kaikki nukkumaan, siirettiin pojan sänky meidän huoneeseen että mun olis helompi olla ja saisin tsekata pojan hengityksen välillä ilman ravaamista ja tytön herättämistä... no poika nukku ok ja yöllä kömpi mun viereen. silloin kauhistuin. TAAS KUUMETTA JA NYT 40 ASTETTA. No ajattelin et ei ne kuitenkaan heti ota vastaan joten odotan aamuun. siitä lähtien poika on herännyt 15min välein ja huutanut suoraa huutoa. lääke ei auta. yskii tosi pahan kuulosesti, ja tietysti herättää pikkusiskonsa siinä välissä. ja ukko nukkuu... viideltä tajusin et on ihan turha nukkua joten läksin keittämään kahvia ja ajattelin et tänään poika lekuriin hinalla millä hyvänsä... ja arvatkaa vaan. NOI KAIKKI NUKKUU TUOLLA ILMAN MITÄÄN HÄTÄÄ!!!! arvatkaa vituttaako?



Tulipas taas tilitystä.... huh et helpotti..

mut ihan tosi. tänään saavat ne saatanan lekurit ottaa meijät vastaa. just kävin mittaan kuumeen ja oli tasan 39...

raskausviikko 34+5
painon muutos/viikko +233
turvotus +/+
RR 115/76 pulssi 87
u-prot -
u-guk -
Hb ei nyt mitattu
kohdunpohjan korkeus 34
sydämen sykkeet 128+
liikkeet ++

sf mitta on parissa viikossa kasvanu sen 2 cm seuraava neuvola onkin sit 4.11 nyt kuulemma ne on aina viikon välein ultra mul on sit 9.11 ton rd takia näkee sit mönkelön koon :) alapään tilannetta ei katottu vaik suppareit on kun meinas et siit on enemmän haittaa kuin hyötyä...niin ja tiistaina kävin sen possurokotteen ottamassa niin ei oo muuta tullu kuin käsi on kipee :)

Tänään oli siis rakenneultra. kaikki ok ja mitat vastas viikkoja ja tyttöä lupailtiin... ainut ongelma et meil o vaan pojan nimiä keksittynä. joten nimi ehdotuksia kiitos...

no niin nyt oli vaavilla kaikki hyvin sydän sykki keskimäärin 130 <3 :) ja napanuora virtauksetkin oli hyvät eli kaikki näyttäis olevan hyvin.kotona tehä sitä sikiön liikelaskentaa et nyt ei tarvi enää mennä äippäpolille et normi neuvola käynnit riittää kuhan vaavi vaan liikuskelee toivottavasti kyl toi säikäytti mut onneks nyt on taas kaikki hyvin :)

raskausviikko 30+4
painon muutos/viikko +500
turvotus +/+
RR 115/75 pulssi 82
u-prot -
u-guk -
Hb ei nyt mitattu
kohdunpohjan korkeus 32
sydämen sykkeet 140+
liikkeet ++

huomen on sit neuvola lääkäri noitten supistuksien takia.

Pitäis ruveta ostaan mamma vaatteita... eikä yhtään kiinnostais kauppaan mennä niit hakeen ku en jaksa ihmisiä just nyt.... ja st ku ei saa lapsia minnekkään hoitoon. tänään tuntuu taas et kaikki on päin persettä.
Raskaus etenee hyvin ja mahakin on jo nyt isona... verenpaineesta saan valituksii mut niinhän se on ollut jokaisen raskauden kohdalla,,, ja nyt vielä uhkailevat sokerirasitus testilläkin ku on painoo tullu mukamas niin hyvin... plääh sanon minä...

Camembet juuston valmistusohje:

Im Backofen: Auf ein mit Backpapier belegtes Backlech legen und bei 180'C 15-20 min becken, bis sich der Käse leicht wölbt.

Uunissa: Kun kupla leivinpaperia Belegtes Takaisin Lech ja altaat on 180'C 15-20 minuuttia, kunnes juusto on hieman kaareva.

....

In der Pfanne: Bei geringer Hitze in etwas Öl oder Butter auf jeder Seite 3 min backen, bis sich der Käse leicht wölbt.

Yleiseurooppalaisella: paista minuuttia miedolla lämmöllä ja hiukan öljyä tai voita kummallakin puolella 3, kunnes juusto on hieman kaareva.

....

In der Fritteuse: Bei 150-160'C etwa 3 min in vorgeheiztem Fett goldbraun frittieren.

Syvällä paistinpannu: 150-160'C paista noin 3 minuuttia, kunnes kauniin ruskeaksi ja esilämmitetty öljyä.

Huomenna alkaen klo 7.15 minä oon ihan hermorauniona. Hope not, mut oon kuitenkin. Tarpeeksi pahaa oli jo, kun kissa nukutettiin pallien poistoo varten. Näytti kuin kissa olisi maannut kuolleena pöydällä, meinas paniikkikohtaus iskee. Tuskaisena ahdistuksesta revin itselleni kyyryasennossa tuolin pöydän viereen ja istuin etten pyörry. Ja kissa sentään vaan rauhotettiin ja nukutettiin sterilointia varten.

Nyt huomenna oma esikoistyttäreni menee nielurisa- sekä mahdollisesti myös kitarisaleikkaukseen. Tyttö nukutetaan siellä tietty. Nukutukseen asti saa olla mukana. Tästä keskusteltiin tytön isän kanssa, että kumpi menee nukutukseen mukaan, kun VAAN toinen saa mennä. Minä olen tytölle se ehdoton ykkönen, mutta entä jos ajatukset juoksee samaa rataa, kuin kissastamme? Se on kuitenkin vähän rankempaa, kun kerran on kysessä lapsemme. Uh-huh...

Mutta toisella kerralla kissamme nukutus operaatioita varten oli ihan iisi-biisi juttu mulle. Toivottavasti se olisi yhtä iisiä-biisiä nytkin, mutta kuitenkin kyseessä on lapseni, ei lemmikkieläimeni. Vaikka toki jälkimmäinenkin rakas, kuin "oma lapsi".

Eniten koko hommassa jännittää tuo nukutus, kuinka se menee, tuleeko komplikaatioita, kestääkö tytön keho kokemattomana nukutuksen, olenko minä nukutuksessa mukana, pystynkö olemaan, jos olen, niin pysynkö skarppina vai murrunko, kuinka säälin rakasta lastani hänen kipujensa vuoksi, suutunko lääkäreille heidän aiheuttamistaan kivuista lapselleni?

Turhaan jännitin lasten hoitoa.. tai siis sen sujumista. Millalle oli kyllä noussut yli 39 asteen kuume illalla yhtäkkiä, taisi se lievästi sinileväsessä vedessä uinti tossa muutama päivä sitten tehdä tepposet. Nella oli ollut ilmeisesti kuin unelma, mennyt nukkumaan kiltisti ja syönyt kiltisti yms. Millalla oli tullut kuumetokkurassa pissavahinko kokonaan housuun ja lattialle, mutta mitäpä tuosta.

Nyt täytyisi keksiä jokin korvaus siskolleni ja miehelleen, elokuviin vienti kenties? Tuntuu että ollaan enemmänkin kuin kiitollisuuden velassa ja korvausvastuullisia, kun bussin piti lähteä (tilausajo) klo o1.oo juhlapaikalta, mutta hääparin limusiini tuli paikalle vasta puoli kaks, ja bussin piti lähteä silloin puoli kaks, sitten se siirtyi taas ja lähtikin vasta klo o2. Bussi jätti meidät kyllä kyydistä asuinalueellamme, mutta kilometrien päähän kodista. Taksikeskus ei vastannut lainkaan, hälytti kyllä. Aloimme siinä sitten tallustelemaan kotiin ja onneksi siskoni mies kävi noukkimassa meidät kilometrin päästä kotiamme. Ja nyt on jalat kipeänä korkkareilla kävelemisestä, tuollaista matkaa kun ei ole tarkoitettu korkkareilla kävelyyn. Kenkiä en voinut riisua, sillä maa oli hallassa. Hääpaikalla oli nurmikkokin ihan kuin syksyllä jäässä...heinäkuussa!

Onneksi lapset nukkuivat aina aamu kymmeneen tai yhteentoista asti. Sängyssä makasin kyllä puoleenpäivään, Nellan ryömiessä ja köllötellessä vieressäni sängyllä sekä lattialla ja Millan touhuillessa jotain päiväpeiton kera. Taitaa tänään olla päikkäreitten paikka kun Nella menee päikkäreille..

Huomenna menemme "kaverin" häihin, mutta ilman lapsia. Lasten hoito on järjestetty, mutta sellaisille ihmisille, joilla ei ole omia lapsia, eikä niin liiemmin kokemustakaan pienistä lapsista. Enemmän Nellan osalta jännittää, kun tyttö vasta 1v n.3kk. Ja kun hoitokin on järjestynyt kahteen eri hmm.. miten sen sanoisi...erään? Ensin klo 11 isotäti tulee hakemaan lapset ja KOIRAMME (ihanaa, kun sekin huomioidaan) mukaan mökille, tulevat klo 18:ksi kotiin, jolloin isosiskoni (jonka kaasona toimin elokuussa) tulee meille miehensä kanssa. Nämä, voiko sanoa ressukat vaan voivat pahoin kakkavaipasta.. *apua* Sisko puolisonsa kera on meillä siihen asti kun yöllä kotiudumme. Milla ja Nella eivät ole olleet heidän hoidossa koskaan, vierastaakohan Nella? Miten suostuu nukkumaan? Jääkö ikuiset arvet siskoni ja varsinkin miehensä tärykalvoihin siitä huudonmäärästä..?? Suostuvatko enää koskaan hätävara-avuksi? Sillä ukille on Nella kyllä vierastuksissaan huuuuuutanut! Mutta on ollut nuorempikin.. puolisen vuotta nuorempi.