IRC-Galleria

11.03.2010 klo 03.20 aamu yöllä syntyi meille pikku poika mitoin: paino:3880 ja pituutta 50cm. Oli kulkaas itku herkässä taas kun näin ihanuuden. Salaa kuitenkin olin poikaa toivonut.... Synnytys oli helppo. Ei mitään hämminkiä. Tänään kotiuduttiin.

Nyt löytyy kansio jossa myytäviä vaatteita ja
lisään listaan ken tahtoo nähä...

Ja kysytte rohkeesti jos jottai ilmenee kysyttävää...

Kiitos :)

Kävimme kolmistaan Milla, minä ja Nella rattailla kaupassa. Mentyämme Länskäriltä bussipysäkille ja bussin saavuttua paikalle Milla nousi ensimmäisenä bussin kyytiin, tai siis tässä tapuksessa yritti nousta, kun minä vartosin vielä ulkopuolella rattaitten kera. Milla kaatui bussipysäkin liukkaudesta ja luiskahti bussin alle. Minä sain just ajoissa napattua tytön haalarin hartioista kiinni, ennen kuin kokonaan katosi bussin alle. Riuhtaisin neidin ylös ja bussiin asti ja tässä rytäkässä kauppakassini kaatui ja levisi bussin alle. Niitä koittaessani pelastaa liukuivat rattaat Nella rattaissa vaunupaikalta bussin sisältä kohti minua. Huusin vaan "Milla auta NYT!!" kaikkien ihmisten vaan toljottaen paikallaan. Milla sai napattua rattaista kiinni, ettei ne pudonnut bussista pois ja itse nappasin kauppakassin. Sinne Tesoman valtatielle, mikä lie, jäi bussipysäkille bussin alle autotielle meidän ruokatarvikkeita..

Ja kukaan ei voinut vittu auttaa! Kun näkevät että toinen lapsi liukuu bussin alle äidin sitä sieltä pelastaessa menee ruokaostokset bussin alle ja rattaat meinaa pudota kyydistä.. Vittu ihmiset on vitusta! Monetko rattaat minäkin oon pystyyn napannut, kun on meinannut kaatuilla mun seistessä omien vaunujen kaa äitien istuskellessa selin rattaisiinsa?!

lapsivettä normaalisti ja kaikki muutenkin ok poika on kasvanu hyvin tän hetkinen painoarvio oli 3200g saas nähä kuin iso täst mönkelöst kasvaa viel ois kuitenkin H hetkeen noin 4 viikkoa aikaa kasvaa jos nyt sinne asti pysyy masussa nyt siis viikkoja 36+2 :)

Tänään aamulla seitsemän jälkeen heräsin johonkin ja huomasin Millan tärisevän kippurassa vieressäni. Milla oli siis nukkunut meidän sängyssä isi-ikävänsä vuoksi. Tässä oli ollut jo pari "oireetonta" päivää, eli Millan kuume oli laskenut 37,5 asteeseen ja jämähtänyt siihen välillä käyden lähempänä normaalilämpöäkin.

Mutta nyt yhtäkkiä kuumeen pamahdettua taas 39 asteeseen ja yskän rajuunnuttua soitin lääkärin ajanvaraus- ja neuvontanumeroon kysyen lääkäriaikaa.. Ja vata puhelun aikana mulle valkeni että nythän on lauantai. Meitä kehoetttiin kuitenkin heti lähtemään TAYS:n päivystykseen.

Herätin Paulin, puin lapset ja lähdettiin TAYS:iin. Siellä päästiin nopeasti eteenpäin, sillä vuoronuomerot oli suotuisat. Pääsimme myös heti (karanteeni)huoneeseen, jossa oli Millan hyväksi sänky. Nella oli nukahtanut rattaisiin ja Pauli jäi odotusaulaan huoneemme viereen. Huoneessa oli toinenkin pienityttö, ulkomaalainen. Tytöllä oli vasta alkanut sikainfluenssaoireet kovalla kuumeella, yskällä ja oksentamisella. Tietenkin oksentaminen tapahtui juuri meidän saapuessa huoneeseen. Milla tutkittiin todella "nopeasti". Ensin otettiin kuume (38,5) ja verenpaine ja Milla sai Pronaxen-särkylääkettä, lääkäri kävi tutkimassa korvat, nielun ja sydän- ja hengitysäänet. (Lääkäri sattui vielä olemaan neuvolamme entinen neuvolalääkäri Nellan odotus- ja vauva-ajalta) Sitten pääsimme keuhkoröntgeniin ja verikokeet otettiin. Verikoe oli muuten Millan "ensimmäinen" ilman Emla-puudutuksia ja ihme kyllä Nella ei herännyt siihen itkuhuutoon!

Sitten vain odottelimme, nukuimme ja odottelimme. Ulkomaalainen pieni tyttö oli siirretty pois ja huoneessa olisi ollut tilaa Paulille ja Nellalle, mutta huoneessa taisi haista oksennuksen jääntet tai jotain ja Pauli ei voinut tulla sinne. Haju otti nenään. Pauli meni autoonsa ja Nella tuli rattaissa nukkumaan huoneeseen. Myöhemmin huoneeseen tuli pieni poika isänsä kanssa ja pojalta tultaisiin ottamaan nielunäyte influenssan varmistamiseksi.

Lääkärin tullessa kertomaan tuloksia, jotka olivat kaikki kunnossa, kysyin miksei Millalta varmisteta testein sikainfluenssaa, vastasi lääkäri tähän tämän olevan "selvä tapaus", eikä tartte testata (ymmärsin mielessäni oitis, sillä testit maksavat 100€/testi). Keuhkokuvissa ei ollut mitään, verikokeissa CRP (tulehdusarvot) oli alle 1, joten ei ainakaan bakteerin aiheuttamaa oireilua ole kyseessä. Pääsimme kotiin, mutat särkylääkkeestä huolimatta kuume ei laskenut ja Milla oli koko 4 tunnin sairaalassa oloajan ollut vähän voipunut ja makoillut.

Kotona kuume oli kuitenkin taas 39,2 astetta ja tunnin kotona olon jälkeen Milla valitti huonoa oloa ja rintakehään sattumista. Siinä hoksasin, että tyttö oli valittanut nälkää koko aamun sairaalassa ja passitin leipää syömään. Ei pystynyt syömään. Huoleni kasvoi kasvamistaan ahdistukseksi asti. Millan käytyä kakalla olo parani. Outoa. Kohta söimme ruokaa ja annoin Millalle panadolia. Kuume alkoi laskemaan ja tyttö sai energiaa ruoasta. Toivottavasti tästä selvitään taas vain tällä suoraan sanottuna vittumaisella säikähdyksellä, mutta kyllä silti huolettaa, kun oireet palasi pahoina, eikä MISSÄÄN ole MITÄÄN! Pelkään jotakin ilmenevän liian myöhään. Hälytyskellot soi herkästi.

Nyt Paulilla alkoi oireet pahoinvointina, liekö siitä johtunut jo muutenkin herkän nenän herkkyys sairaalassa. Kotona maannut vain sängyn pohjalla ilman kuumetta. Nellakin aloitti lämpöilyn.

No nyt se sitten saatiin Pirkanmaan epidemian ensimmäisten joukossa (todettu testeissä Millan mummulta ja lapset olivat viikonloppuna yökylässä isällään -joka asuu väliaikasesti vanhemmillaan- ja lasten isä oli tietämättäni kipeänä. Sitten sairastui mummu, joka riskiryhmiin kuuluvana testattiin positiiviseksi sikainfluenssaksi). Maanantai-tiistai yönä Millalla oli noussut 38,8 asteen kuume jota seurasi tiistai-iltana kertaluontoinen oksentaminen ja mahan löysyys. Milla oli oksentanut myös edellisenä torstai-iltana kerran. Kuume vaan nousi nousemistaan särkylääkkeistä huolimatta aina 40,3 asteeseen saakka. Päivystykseen eivät suostuneet ottamaan vastaan, kun yöllä soittelin sinne.

Kovan kuumeen lisäksi Millalla on jatkuva päänsärky, joka ei mene ohi lääkkeillä, ilkeä kurkkukipu ja kovankuuloinen ärhäkkä yskä. Yskää esiiintyi jo ennen kuumeilua, mutta nyt kuumeen aikana on yskäkin "hellittänyt" 2%. Ruokahalukin puuttuu kokonaan. Nyt tänään keskiviikkona on kuume pysynyt "aisoissa" ilman lääkkeitäkin, eli pudonnut "vain" 38 asteenseen. Jos kuume vielä nousee illalla kovastikin, lähdemme suoraapäätä päivystykseen ja pamautan vaikka kaulimella sen tainnoksiin joka meitä estää sisään pääsemästä.

Nyt itselläni on yskä ja veto pois.

raskausviikko 35+4
painon muutos/viikko -233
turvotus +/+
RR 114/76 pulssi 98
u-prot -
u-guk -
Hb 122
kohdunpohjan korkeus 34.5
sydämen sykkeet 130+
liikkeet ++

eli kaikki ok :) maanantaina onkin sit se ultra ja seuraava neuvola on 18 päivä.

lokakuun 22pvä torstaina pojalla nous yht äkkiä 40 asteen kuume.... kävin läpi kaikki sairaudet mielessäni.... sikaflunssat yms. seuravaana päivänä kuume oli poissa ja poika oli kuin ei mitään olisikaan. viikonloppu meni hyvin ja maanantaina poika pääs tarhaan. hain pojan kotiin ja huomasin että taas on kumetta.. lähemmäs 40... soitin lääkäriin ja kerroin että pojalla astma ja nyt jo toinen kerta kun kuume näin korkea viikon sisäll. Olkaa vaan kotona ja antakaa paljon juomista, vähän vaatteita ja oleskelua viileässä huoneessa... ok ajattelin ja tein työtä käskettyä...tiistaina se kuume oli poissa taas. pidin pojan kotona silti keskiviikkona kun meille tuli vieraita. Sit se nous taas keskiviikko iltana. soitin torstaina kun en saannut kuumetta laskemaan lääkäriin ja taas tuli samat ohjeet. sekä kehoitus että jos lapsi ärtyy ei vastaa herätyksiin eikä anna pitää sylissä ja menee elottomaksi niin sitten tänne. no huh huh ajaattelin... pitääkö lapsen kuolla ennen kuin täällä saa hoitoa.. no tein työtä käskettyä ja johan kume laski... ja sit se hiukan kohoili perjantaina mutta ei silti lämpöä pahempaa ollut.. viikonloppuna ei mitään. oltiin sisällä viel varmuuden vuoks koko v.lopun. tosi paha yskä tuli kuumeen sijaan. nyt maanantaina vietiin poika tarhaan. hain pojan tarhasta ja huomasin että poika ei ole kunnossa... tultiin kotiin soitin miehelleni et alas tuleen kotiin, saat vissiin lähtee pojan kans lääkäriin ja sit soitin lääkärille. olkaa kotona ja taas samat ohjeet. pojalla ei tosin ollut kuin lämpöä hiukan. no ajattelin et jos nousee illan aikana mähän meen sinne lääkäriin ja istun siel niin kauan et saadaan palvelua. mut ei se kuume noussu.mentiin kaikki nukkumaan, siirettiin pojan sänky meidän huoneeseen että mun olis helompi olla ja saisin tsekata pojan hengityksen välillä ilman ravaamista ja tytön herättämistä... no poika nukku ok ja yöllä kömpi mun viereen. silloin kauhistuin. TAAS KUUMETTA JA NYT 40 ASTETTA. No ajattelin et ei ne kuitenkaan heti ota vastaan joten odotan aamuun. siitä lähtien poika on herännyt 15min välein ja huutanut suoraa huutoa. lääke ei auta. yskii tosi pahan kuulosesti, ja tietysti herättää pikkusiskonsa siinä välissä. ja ukko nukkuu... viideltä tajusin et on ihan turha nukkua joten läksin keittämään kahvia ja ajattelin et tänään poika lekuriin hinalla millä hyvänsä... ja arvatkaa vaan. NOI KAIKKI NUKKUU TUOLLA ILMAN MITÄÄN HÄTÄÄ!!!! arvatkaa vituttaako?



Tulipas taas tilitystä.... huh et helpotti..

mut ihan tosi. tänään saavat ne saatanan lekurit ottaa meijät vastaa. just kävin mittaan kuumeen ja oli tasan 39...

raskausviikko 34+5
painon muutos/viikko +233
turvotus +/+
RR 115/76 pulssi 87
u-prot -
u-guk -
Hb ei nyt mitattu
kohdunpohjan korkeus 34
sydämen sykkeet 128+
liikkeet ++

sf mitta on parissa viikossa kasvanu sen 2 cm seuraava neuvola onkin sit 4.11 nyt kuulemma ne on aina viikon välein ultra mul on sit 9.11 ton rd takia näkee sit mönkelön koon :) alapään tilannetta ei katottu vaik suppareit on kun meinas et siit on enemmän haittaa kuin hyötyä...niin ja tiistaina kävin sen possurokotteen ottamassa niin ei oo muuta tullu kuin käsi on kipee :)

Tänään oli siis rakenneultra. kaikki ok ja mitat vastas viikkoja ja tyttöä lupailtiin... ainut ongelma et meil o vaan pojan nimiä keksittynä. joten nimi ehdotuksia kiitos...