En oo sitä tyyppii joka venailee, mä lähen hakeen sen. Yöllä tai päivällä, paisteeseen tai sateeseen.
Ja puhun joka asiasta elämässä. Aika on rahaa ja se kuluu jos vaan istun tässä.
Ylös, ulos hakemaan sen, tulos muuten jumittuu. Helppo nostaa jalkansa pöydälle ja tuudittuu.
Mä luotan itteeni, meen läpi kiven harmaan kunnes on kivet harmaat, onks liian itsevarmaa?
Tähän asti rakennettu kaikki ite, ja nyt on käsi ojos ne jotka jeesas vähiten.
Varo mistä unelmoit, se voi toteutuu. Aiotko tehdä jotain, vai aiotko vaan sopeutuu?
Niin paljon kiusauksii, et vaikee pysy nahoissa.