Katselen kohti katua... kuinka lapset riemuiten juoksevat, juuri ostamiensa lelujensa kanssa kohti kotia... kuinka vanhemmat käyvät koko perheellä kaupassa ja riemuitsevat hienosta yhdessäolosta.... kuinka rakastavaiset, suukottelevat toisiaan hellästi... mitään noista en minä ole koskaan saanut osakseni.
Leluja minulla ei ole koskaan ollut, lukuunottamatta rakkainta ja ainoata ystävääni teddy karhua, hän on ollu lohtuni ja turvani, näinä 20 vuotena... joka kerta kun minuun on sattunut, juoksen sen ison nallen viereen ja rutistan ja päästän ensikyyneleet sen karvaiseen rintaan, lopulta nukahdan siihen... se on ainoa, joka ei minua petä eikä hylkää.. se aina on kanssani, elämäni loppuun saakka...
Perhettä minulla ei ole koskaan ollut... oikeat vanhempani kuolivat, kun olin alle vuoden.
Lopulta minut adoptoitiin, kun olin kahdeksan... sitten vasta helvetti alkoikin....
Aluksi luulin että tämä perhe olisi mukava, ja rakastaisi minua, mutta ei.. ei lähellekkään...
Ainoa syy miksi he minut olivat adoptoineet, oli se että he halusivat jonkun palvelemaan heitä...
Jo ensi askeleella uuteen kotiin, minut passitettiin kuuraamaan paskaisia vessoja... ja voitte kuvitella, ettei se ole kahdeksan vuotiaan pikku pojan toiveiden täyttymys, jolla mielikuvitus vain lentää, joka haluaisi tehdä isänsä kanssa huimia retkiä... leikkiä ja pelata rakkaiden vanhempiensa kanssa... mutta ei, saman tien minun haaveeni puhkaistiin, kuin saippuakupla...
Vuodesta vuoteen sain uurtaa... koulusta tultuani, sain ensin siivota koko kämpän... imuroida lattiat... pyyhkiä pölyt... siivota kaiken mahdollisen, pienikin roska lattialla, tai tahra pöydällä... meinasi kymmentä raipan iskua persaukseen... voitte vain kuvitella miltä se nyt 20 vuotiaana näytti...
Kun olin saanut selvitettyä siivoamisen, olikin ruuan laiton vuoro... ja tälle perheelle ei mikään läskisoosi ja perunat kelvanneet.. ei todellakaan, ja itse sain ruuan ahertaa, mutta sitä itse en saanut syödä... hyvällä tuurilla, sain rippeet, jotka muuten olisivat menneet vessasta alas... olin todella alipainoinen tämän takia... ja heikko, mutta se ei tähän nyt liity, joten palataanpa takaisin...
Elikkäs... ruuanlaiton jälkeen oli sitten läksyjen teko... jos toin yhtäkään myöhästymistä, alle 10 numeron kokeesta.. tai mitään mikä vaikuttaisi negatiivisesti numerooni, tietäisi päivää ilman mitää ruokaa, 20 raipan iskua selkään... ja kaikkea mitä kuvitella saattaa...
TO BE CONTINUE... sit ku oon kirjotus tuulel:D
Uusimmat blogimerkinnät
- MITÄ ON TAPAHTUNUT!?!? :D 19.03.
- Kun on toivoa, on kaikkea<3 20.09.
- Ihana vkl<3 07.09.
- Hei! Tässä teille syvällinen kysymys... 10.08.
- Tyrese Gibson's Mayhem! 07.08.
- aamuvuodatus taas vaihteeksi.. 04.08.
- "SINÄ OLET ANDROGYYNI" 04.08.
- Pää ihan hajalla joka vitun mielessä ja ... 04.08.
- J<3J 24.3.07-29.7.09 30.07.
- näin ehkäsevää biisiä en oo pitkään... 29.07.