IRC-Galleria

Enhän mä jaksa teille enää muusta kirjottaa, kun Radin valmennuksista :D No, tuskinpa se harmittaa.

Aamusella siis jälleen ja voi Luoja jalat laulaa taas Hoosiannaa. Miten vaikeaa voi olla istua alas? Ilman jalustimia pistettiin menemään ja viimeiset viisi minuuttia mä taisin sitten osata istua siellä "löysänä".

Muuten mä istun kuulemma ihan ok, mutta aaaivan turhan jäykkänä (juu, tikku paskassa vai miten ne sanoo?). Ja Patricia kilju äänensä käheäksi, kun tämmönen puskajuntti ei meinannu onnistua siinä pahuksen fleksauksessa sitten mitenkään.

Nooh, ens kerralla sitten taas vähän paremmin. Pirulauta, opittava istumaan!
Nadin tosin totesi, että siinä vaiheessa, kun mä kykenen istumaan Radin selässä, niin mä kykenen istumaan kenen tahansa :D
Ja Patriciakin sanoi, että tallin vaikein hevonen istua, joten eiköhän me voida vähän anteeksiantaa ;)

Ja nyt tuli hirveä hinku omien hevosten selkään kokeilemaan, että miten se liike muuttuu, kun ratsastaja löysäilee :D

Hyvää ystävänpäivää kaikille, joille en sitä erikseen käynyt toivottamassa :)

Ossin kanssa vietimme tänään vuosipäivää, vaikkei samassa maassa ollakaan. Kiitokset entisille omistajille, poika on paras <3

Tallin kotisivut jopa esiteltävässä kunnossa, laitetaan osoite vielä tähän
http://www.burghof-bottani.de/

Ääääplööööh.
Aamusella oireiltiin taas koliikki, muttei yhtä pahasti kuin eilen. Yksi ylimääränen piikki ja kävelytys, ei sen kummempaa :)

Radilla tunti tänään.
JIPPII! Osaan "puskea" sen laukkaan ja kädetkin pysyy ihan hyvin paikallaan... vaan pirulauta ne siirtymiset. Ympyrällä joo ihan ok, mutta kolmikaarisella. Ei Luoja -_-
Ja jalat on sellasessa kuosissa, että hyvä jos jaksaa kävellä. Piti puristaa reisillä ja samaan aikaan ratsastaa pohkeella & istunnalla, että laukataan, mutta ollaan kuitenkin siirtymässä käyntiin. Au au AU!
No jaa, hitaasti, mutta varmasti.

Ja onhan mulla opettajana "kouluratsastus professori", sekä "maailman paras kouluratsastusopettaja"... jos en Patrician antamia nimityksiä Radille ihan väärin muista ;)
Tottahan tuo, mitäpä sitä kieltämään.

Aamusella talliin ja Nadin ilmoittaa saman tien, että pulassa ollaan... Pacito oireili jälleen koliikkia. Että sillä viissiin, sotki hienoisesti päiväjärjestystä, kun jonkun piti koko ajan olla sitä vahtaamassa (ts. tallissa ja lähellä).

Itse vietin lounastauon tallissa, Luojalle kiitos se hevonen lopulta paskoi ja pahin oli ohitse *phiuh*. Nyt iltasella jäi ihan tyytyväisenä mutustamaan heinää, toivottavasti ei ollut tämän ihmeellisempää.

Radilla sitten kävin vain kävelemässä alkukäynnit, Patricia itse ratsasti tänään. Huomenissa mulla tunti :P

No onhan tässä taas menny melkeen viikko viimosesta kirjotuksesta :D

Vapaata tänään, Radilla olin kuitenkin tunnilla. Pakkasta oli semmonen -5 astetta ja hiki vaan virtasi aika iloisesti.

No juu, käsi pysy ihan ok paikallaan, mutta kuinka vaikeaa voi olla "puskea" hevonen laukkaan? Sitä sitten ähellettiin menemään monen monta kertaa ennen kuin onnistuin... vaan onnistuinpa kuitenkin :D

Kyllä mä tästä, hitaasti mutta varmasti. Onneksi vanha pappa jaksaa aina huomauttaa kauniisti, mutta näkyvästi ;)

Taaskaan ole jaksanu kertoa teille samoja vanhoja juttuja.
Perjantain vapaapäivä meni nukkuessa ja siivotessa, lauantai & sunnuntai ihan normeja tallipäiviä (ilman ratsastusta, muita tyttöjä hoitamassa sitä hommaa :D)

Tänään sitten ensin maastossa Tigerillä (6-vuotiaaksi kääntyvä xx-ruuna. Boksissa saa varoa niin etu- kuin takapäätäkin. Ymmärtääkseni vähän huonosti kohdeltu edellisessä paikassa).
Yllättävän fiksu yksilö ratsastaessa, boksissa se kun tuppaa välillä tulemaan melkeen silmille. Hauska poika se loppujen lopuksi on... pelkästään väärinymmärretty, kuten meidän äippä sanoisi :)

Ja Radilla kanssa maastossa, pappa oli vallan mainio kuten aina :>

Illan naurut sain, kun juttelin erään hevosenomistajan kanssa ja tuli sitten puhetta meidän aasipojasta. Kerroin millainen menijä se on ja kuinka se haistattaa närhet toisille ponikokosille.
Naurettiin siinä sitten ja Patricia tulee samalla hetkellä talliin:
"No mikäs noin hauskaa on?"
"Laura tässä kertoili vaan hauskoja juttuja aasistaan"
"Miksi sä et mulle koskaan kerro niitä?"
"Hmmm... emmä tiiä :D"
Ja pakenin paikalta.

Tjuuh... auton sain tänään takaisin.. pelkääjänpuolen etuovi ja sivupeili vaihdettu ja muut lommot paikkailtu parhaan mukaan. Ihan ok. Kyllä siitä näkee, että jossain käyty vähän kylkimyyryä vetämässä, mutta ei niin pahasti kuin parisen päivää sitten ;D

Radilla tänään tunti. Ne kädet ne kädet... ja suoraanki olis hyvä kattoa eikä sinne voltin päätepisteeseen (O.O Hämmästytti tämä ohje suunnattomasti).
Muuten se meni ihan ok. Laukasta käyntiinkin meni aika makiasti sitten lopulta :P
Vaan olihan mulla kerpeleen hyvä hevonenkin alla.

Huomenna vapaa, saan nukkua (kolmena aamuna noussu viideltä -.-)!

Tjaah... aamusella pyöräilin sitten töihin ja saavuin 20min liian aikaisin :D
Eipä tuo toisaalta haitannut, kengittäjä oli tulossa, joten ajoissa olikin hyvä saada kaikki valmiiksi.

Auttelin kolmen hevosen kengityksessä ja haiskahdin sen jälkeen ihan mukavasti käristetylle kaviolle. Nämä siis muokkaavat kengät kuumina ja kuumaa kenkää sovitetaan sitten kavioon -> savu nousee ja totta mooses suoraan jalanpitelijän naamaan.
Vaatteet pyykkiin ja suihkuun, ei sitä lemua kestänyt haistella koko päivää. Onneksi talosta löytyy kuivausrumpu :P

Latisha heitti mut lounaalla ja illalla himaan sekä lounaan jälkeen haki takasin töihin. Auttoi vielä hommaamaan uuden peilin mun autoon, kun sillä löytyy niitä ihmisiä tuttavapiiristä. Iiiiison palveluksen jään velkaa.
Tänään hakevat auton tallinpihasta, ovat uuden oven löytäneet siihen :D

Muutenhan se päivä menikin sitten ihan normaalisti...

No niin, eihän sitä hyvää tuulta voinut sitten kestääkään kuin yhden päivän.
Aamulla ajoin ilosena töihin ja mutkassa oikealle otin liikaa oikealle... auton kylki rysähtää sillan kivipaaluun ja metallikaiteen terävä reuna vetää siihen oveen vielä semmosen kivan avonaisen vekin.
Mahollisimman nopeesti tietty seis ja kun näin miten kävin, niin johan lensi kirosanaa jos jonkinlaista. Ajoin sitten tallille ja paniikissa tein hommiani ja odottelin Patriciaa.

Patricia otti asian suht hyvin, aamupäivästä kykeni jo vähän nauramaankin asialle. Ilmeisesti vaihtavat oven koko autoon, jos se vaan on mahollista. Muista lommoista en tiiä miten peittävät, mutta...
Joten musta tuli sitten polkupyöräilijä ja koirasta kotiasukki hetkeksi. Kyllä tässä rupeaa ikävöimään jopa sitä risaa Sanilia, jota saa potkia ensin 5min ennen kuin se suostuu edes polkemalla lähtemään käyntiin.

Muutenhan tää päivä menikin sitten ihan suht ok... Radilla maasto taas vaihteeksi :)

P.S. Sori pieni punanen bemarini, en mä tahallani kuitenkaan :(

Sori porukka, tässä oo mitään ehtiny kirjottamaan, kun on aina ollu liian väsyny tai menossa jonnekin/jossakin :D

Perjantai ihan normi päivä, Patricia ratsasti itte Radin, joten silläkään ei tullut köpöteltyä.
Lauantaina olin yksinäni ja pistin sitten ihan kunnolla tuulemaan ja olin valmis karsinoiden kanssa (siivous, oljet/purut) 09:40. Siinä teille senkin hernenenät! ;)
Lauantaina myös käytiin maastossa Mellyn + sen kaverin kanssa (nämä Mellyn hevosilla, minä Radilla). Reissu meni todella hyvin laukkoineen (!) kaikkineen. Radi oli ihan huippu ja yllättävän pirteä. Odotin sen olevan laiskempi, koska perjantaina Patricia veti sillä kunnon hikitreenit. Taas vanhus yllätti :)
Etenkin laukan jälkeen sieltä tuli niin pitkää raviaskellusta, ettei ole tämä tyttö moista ennen kokenut.

Ja tänään sitten... aamusella heräsin kuudelta ja olin töihin lähdössä. Keittiössä söin aamiaista, kun joku koputtaa ikkunaan (meinas murot lentää suusta, säikähdin ihan vain vähän). Melly siellä koputtelee. Menin sitten avaamaan ovea ("Mitä hittoa se täällä tekee?"). Melly onnittelee syntymäpäivän johdosta ja käskee vaihtamaan vaatteet, en oo menossa töihin tänään vaan pienoiselle ylläriretkelle.
Joo, tämä lähtee vaihtamaan vaatteita ja sitten tallille antamaan Pacitolle pistos ja avaamaan ovet Latishalle, jonka jälkeen Mellylle syömään aamiaista. Lahjaksi sain häneltä ja perheeltä paidan (punamusta, hieno!) ja pehmoleijona-avaimenperän.
Yllärireissu kohdistui Zugspitzeen (iso vuori, 2 690m). Käytiin huipulla, hienoinen tuuli puhalsi, joten pysyteltiin pääasiassa sisätiloissa ja syötiin lounas siellä. Pirun hieno reissu.

Koko päivän vietin siis heidän kanssaan, illalla italialaiseen syömään ja 10min sitten kotiuduin. Aika hauskaa, pari viikkoa Melly on tätä järkännyt enkä mä ole osannut edes aavistaa. Kunhan luulin, että Patricia on niin vihoissaan siitä sunnuntaista, ettei tällä viikolla anna mulle vapaata.
Sekin soitti sitten, kun oltiin menossa vuorelle ja onnitteli :D

Loistosynttärit, vaikkei oman perheen kanssa tullutkaan juhlittua <3