IRC-Galleria

Padasjoki - Hämeenlinna - Lahti - Vääksy - Padasjoki

Trippy!

Matkojen aikana kului:
- 2-3 Kuppia kahvia
- Aski Marlboro -tupakkaa
- Kohtuullisesti dieseliä
- Yöunien menetys

Kannattaa! Kuka muu tekee tällästä? MINÄ!

Last train to satansville leaves at 25 o'clock! Hurry the FUCK UP!

Niin sitä tuli oltua Hollolan Nuokulla ihmettelemässä Ladykillerin keikkaa, ja olihan se aika sirkusta, mutta teknisiltä ongelmilta ei ikinä päästä karkuun. Saldohan oli kielen katkeaminen 2. kitaristilta, kierto-ongelmat ja mikin kaatuminen vahvistimen edestä kumoon. Hienoa hienoa.
Sen jälkeen kutsui taas vaihteeksi Lahden yö, hihhei, ja sinne meni rahat nua... Rokkisitikka toi sitten minut kiltisti kotiin aamulla. Ehkä olisin voinut olla tuon yön aivan jossain muualla, mutta ei ni ei.

Tässä sitä taas oltiin ja siihen tultiin, juomassa rakkaita rahoja pois. Ei jaksais katsella enää sitä menoa, mutta minkäs teet kun kalja maistuu ja viina piristää. Työttömän on helppo hymyillä, perseaukisen ei. Paskaaks siinä, kai se on jotain alettava tehdä, ettei elämä ihan sirkukseksi mene.

Saas nähdä mitä ensi viikonloppu tuo tullessaan.
Last train to Satansville leaves at 25 o'clock. Remember to bring a black rose.

Ny o käyny sillälailla, että Akilta on loppunu katottavat jutut kesken, ja niitä tarvis nyt saada äkkiä lisää.

Elikkäs ehdota Akille elokuvaa, jonka hän voisi katsoa.
ps. Ei rakkausperseilyjä!!!
pps. Eikä pornoa, kun niissä on aina sama juoni!

Right jos poinaat haluaa nopean kännin, resepti on seuraava:
6-12 kaljaa
2 Tequila -paukkua
ja jotain lisäksi.

Okei, jotkut voi pitää mua ihan kahjona seuraavan tekstin jälkeen. Reader's choice.

Kyseinen jakso käsitteli näkemistä tulevaisuuteen, sanotaanko vaikka 8-10 vuoden päähän. Mitä helvettiä se toisi tullessaan? Kolonisaatio kuussa? Kasvihuoneilmiön ratkaisu? Ja sitten ne omat jutut. Kuinka elämäntyyli on muuttunut tästä sinne? Mikä on IN ja OUT?

Vuonna '96 tuskin tiesin, että tulen soittamaan kitaraa näin isolla tasolla kuin nyt tai edes kitaraa ollenkaan. Tuskin tiesin, että minusta tulee yli-oppilas (no, sehän taas ei merkkaa mitään). Sen varmasti tiesin, että vanhenen ja mukaan astuu aikuisten jutut (vastuu ja alkoholi). Tuskin tiesin yhtään mitään tulevaisuudesta. Eipä tiennyt Aki...

Mutta entäs sitten, jos näkisinkin tulevaisuuteen?

Vuosi olisi silloin noin 2016, olisinko silloin rock-tähti tai edes kuuluisa tai edes mitään? Entäs sitten missä asuisin? Kuka eläisi kanssani? Kersoja? Elintaso? Ikäni tuolloin olisi 29, nuori, mutta auttamattomasti liian vanha. Kuuluisiko päivätoimiini herääminen kellokortti-työhön? Kuluisiko päiväni tehden samaa hommaa siihen asti, kunnes pääsen eläkkeelle?

Okei, nyt alkaakin se hauskin osuus.
Eli vaikka sitä näkisi oman tulevaisuutensa, niin ihminen sitä vastoin AINA yrittää korjata ne asiat, jotka ovat väärin. Oli kyse sitten elämäntavasta, puolisosta, ja kaikesta mikä voi olla väärin. Oikeastaan tarkemmin ajateltuna se olisi suoranaisesti helvetin perseestä nähdä oma tulevaisuutensa. Sitä yrittäisi korjata kuitenkin.

Uskotko itse kohtaloon?

Right, siitäkin onkin pitkä, kun tänne on viimeksi asiaa kirjoitellu. Noh, Kerrotaan ny muutama pikku juttu tässä näin ensi alkuun.

YOn uusinnat alkoivat kuullunymmärtämisellä tossa maanantaina, uusin englannin, koska se meni niin paskasti kevään YOssa ja, kyllä, olen perfektionisti. 2.10 on sitten kirjallinen koe.

School's In -konsertti oli tossa 26.8., jossa soittivat mm. Zugabe(Vääksy), Rogue(Padasjoki), meidän yhtye GraveHeart(Padasjoki), 51Koodia(Joensuu). Liittyi myös muutamia ongelmia kyseisen tapahtuman kanssa. Seuraava listaus tässä.
- 51Koodien piti toimittaa meille rummut, jotta bändien vaihdot menisi nopeasti. MUTTA, vasta 26.8. sain tiedon, että 51Koodia ei anna rumpuja käyttöömme, jolloin pulassa oltiin me, Zugabe kuin Roguenkin. Hommasta selvittiin siten, että rumpalimme haki treenikseltä omat rummut omaan, Zugaben ja Roguen käyttöön. Ennen klo 14 olisi pitäny tehdä soundcheck, mutta se nyt jäi haaveeksi, sillä rumpalimme asui 30km päässä keikkapaikasta ja oli juuri matkalla keikalle, kun soitin hänelle tiedon rumpujem eväämisestä. Syyn tuohon rumpujen eväämiseen haluaisin mieluusti kuulla.
- Solidaarisuus on aina hyvä juttu, kun bändien kanssa yhteiskeikkoja tehdään. Me lainasimme Zugabelle ja Roguelle rumpuja, niin minä lainasin Zugabelta kitarakaapin ja 2. kitaristime lainasi vahvistimen Roguen kitaristilta. Ei siitä lasta eikä paskaa, jos kaikki ois nyrpeenä omien kamojensa perään.
Muutoin keikka meni meidän kohdalta mainiosti, muutamaa soittovirhettä lukuunottamatta.
Keikka taltiotu sekä videolle, että minidiskille.

Työtkin loppui tuossa 16.8. joten raha ei enää tule, eikä anneta. Eli sitä ootellaan armeijaa, joka alkaa 8.1. Riihimäen Viestirykmentissä.

Kai sitä pitäisi käväistä Helsingin seudulla miittaamassa #ironmaiden.fi -porukkaa.

Teppo ratsaa kaikkien mopot
Oli mikä hyvänsä Teppo ajaa haluaa
Ruma kypärä päässä ja kyrpä otassa
Hommaa vittu oma mopo

Aki-setä skeittasi ilman paitaa. Aki kaatui. Akin selkä on verillä, kuten myös Akin olkapää ja kyynerpää. Akia tulee kirvelemään haavat suihkussa. Aki on vihainen.

Sainpas sitten töitä, tosin suhteiden kautta, mutta minkäs sille mahtaa?

Elikkäs,
Minut sitten rekrytoitiin Aspocomp Oy:n Padasjoen tehtaalle, jossa sitten pääsen toimimaan toimistorottana, lähetysvastaajana ja arkistointihiirenä. Palkasta en halua puhua mitään, mutta kyllä se sen 0e voittaa. Tosin se taas siirtää/poistaa kesäsuunnitelmia aika paljonkin.

Tuntuu oudon tylsältä herätä päivään, jolloin ei ole mitään tekemistä. Ei pakollista menoa kouluun, ei mitään tärkeää tekemistä, ei menoa töihin, ei menoa yhtään minnekkään, SE RASSAA TIEKS?! Töihin on kyllä haettu, mutta vastauksia ei ole kuulunut.

Päivät menevät useimmiten sillai, että herään, syön+juon, soitan kitaraa/rumpuja/bassoa, menen rullaamaan, tulen takaisin, menen koneelle kahvikupin kera, syön jotain ja sen jälkeen nukkumaan. Kohta varmaan rupean soittelemaan kitaraa Lahden Hesen edessä viikonloppuisin, että saisin rahaa ryyppäämiseen.

Mutta mutta, onhan niitä hyviäkin asioita tapahtunut:
Rumpalin kanssa huomattiin, että bändiprojektissamme on 5 biisiä melkein valmiina (2.sta puuttuvat sanoitukset), biisien nimet näet alhaalla.
Vakituisen basistin etsintä on edelleen käynnissä, mutta suunnitelmassa on jatkaa projektia Tampereen suunnalla armeijan jälkeen.

Eipä tässä enää mitään, toivottavasti joskus pääsisi jopa levyttämään noi biisit. Haaveita saa aina olla, niillä ihminen elää.