IRC-Galleria

KaappiM0rso

KaappiM0rso

Nuku rauhassa ikuista untasi meidän kaunis enkelimme <3 25.9.1996-22.9.2013

tällästä tänäääPerjantai 13.01.2012 17:49

(Tunti on just loppumassa, Tiia hyppelhtii ympäri luokkaa)
opettaja:" TIIA, ISTU ALAS !"
Tiia:" alistat sä mua ?" o:
kyllä, Tiia on rauhallinen ja hyvin käyttäytyvä kympin oppilas c:

kaikkia taas kinostaaaTorstai 12.01.2012 18:19

En ole varma onko minusta mitään jäljellä enää. Kaikki on kadonnut, pala palalta kaikki minusta on hävinnyt tuuleen. Olen muuttunut, se tyttö jonka ennen saatoit tuntea on poissa. Se Marikki joka todella halusi kuolla sai tahtonsa läpi, häntä ei ole enää. Mitä opinkaa tässä elämän koulussa ? Sen että kaikella on tarkoitus. Ennen itkin joka ilta ja toistelin mielessäni samaa kysymystä: "miksi minulle käy näin? miksi minä?" Kysymys itsessään sisälsi vastauksen, vaikka en vieläkään tiedä että miksi. Tiedän vain sen että sillä mitä jouduin käymään läpi on jokin tarkoitus, tai sitten ei ole, mutta uskon siihen että on koska sillä tavoin pystyn hyväksymään tapahtuneen.
Melkein neljä vuotta elämästäni valui hukkaan. En arvostanut elämääni tai itseäni. Kaikki tuntui turhalta, ajattelin vain että jonain päivänä kumminkin kuolen joten miksi se ei voisi olla tänään kun lähteminen sattuisi kaikista vähiten. Olin pohjalla ja ummisitin silmäni siltä kaikelta hyvältä mitä ympäriläni oli. Olin sokea ja hukassa. Luulin että määränpääni oli vain kuolema ja itsensä satuttaminen.
Astuin synkälle, kapealle ja kiviselle polulle eikä rinnalleni mahtunut kulkemaan ketään, yksin minun oli kuljettava tieni loppuun, kohti ikuista lepoa. Olin varma ettei takaisin ollut paluuta, ei toivoakaan paremmasta huomisesta. Mutta jotenkin pääsin pois, olin lopen uupunut mutta näin valoa, se opasti minua. Juoksin viimeisillä voimillani valoa kohti ja pian löysin itseni maailmasta jossa olin ennen ollut. Kaikki oli helpomapaa. Näin selvemmin eteeni ja pystyin suunnittelemaan reittini itse eikä minun tarvinnut enää kulkea masennuksen polkua synkkien ajatusten ohjaamana.
Olen taas alussa, mutta tiedän että tämä reitti on helpompi edetä. Minun ei tarvitse ajatella tieni päättymistä, se päättyy kun joku niin määrää ja se joku en ole minä itse. Minulla on nyt jotain mihin uskon ja mistä haluan pitää kiinni- minulla on unelma.

[Ei aihetta]Keskiviikko 11.01.2012 19:55

hetkessä paha olo saavutti minut vaikka luulin päässeeni jo karkuun, se sai minut kiinni ja vangitsi sisäänsä, tie ulos on taas entistäkin vaikeampi kulkea.

[Ei aihetta]Lauantai 07.01.2012 13:32

se vaatii taitoo et osaa nauraa itelleee :---D

muistatko minua enää ?Torstai 05.01.2012 23:30

Tää maailma erotti meidät, mun oli vaa mentävä. Unohdin sut pitkäks aikaa ja nyt yli viiden vuoden jälkee ikävöin sinua enemmän kuin mitään. Muistatko vielä minua ? Muistatko kun olimme erottamattomat? Tai siis niin luulimme. Etsin Sinua kenet menetin vuosille

[Ei aihetta]Torstai 05.01.2012 13:33

entistä vahvempi, sinnikäs veri virtaa mun suonis, en anna periks !

[Ei aihetta]Tiistai 03.01.2012 18:04

sydän vaa rakastaa ja järki huutaa et "UNOHDA !!!"

hauskaaa.Tiistai 03.01.2012 09:47

Tietääks jätkät mikä on hauskaa ja seksikästä ? Eiks kukaa tiiä ? o: No, tietysti se että tällänen karavaanarimimmi laittaa nakit nenää ja leikkii mursua !!! Viik oijk viik oijk c;

[Ei aihetta]Maanantai 02.01.2012 18:09

I'm closer than ever, I'm not giving up now... future here I come !

[Ei aihetta]Sunnuntai 01.01.2012 02:29

eihän tää oo totta, eihän ? Mä lupasin ettei mun enää tarvii, ei enää sekunttiakaa tarvis kestää. Lupasin jo viime vuonna ja nyt joudun elää sen hetken uudestaa muistaa sen kaiken itseinhon ku tajusin että kalenteris luki se kirottu päivämäärä 1.1 Aamulla ku herään joudun selittää miks mulla on paha olla ja pilaa maa kaikkien muittenkii alkuvuoden. MIKS VITUSSA PITI KÄYDÄ NÄIN !?! Mä en ymmärrä, antakaa mun vaa nukahtaa ja älkää ikinä herättäkö.