IRC-Galleria

Skole niinku loppu. Oli vähän outo koulupäivä. Siivottiin vaan ihan vitusti ja ihmeteltiin, että miks aina me siivotaan koko osasto vaikka kakkoset, kolmoset ja me kaikki ollaan sotkettu se. + kaikki vierailevat tähdet tietenki. Jos tämä jatkuu ens vuonna, niin teen kyllä valituksen. Ehkä uudet ykköset on ahkerampia ku nyt valmistuvat kolmoset.

Ville lähti viemään Jenniä Alavudelle ja käymään Keskisellä tekemässä bisnestä. En tiiä ees mitä. Oli hyvä ku tultiin Marikan, Maijun ja Merin kans Törnävältä linkalla niin sitte ku tultiin koulun pihaan niin näin vaan ku Ville oli justiin jonku kaverinsa kans lähössä autolla pihasta. Huomas mut onneks. Mut sitte mua jäi harmittamaan, ku en huomannu kysyä että oisko Marika voinu tulla meidän kyydissä asemalle. Ku se joutu kait kävellä. En kyllä tiiä oisko Ville ees suostunu. Ku sen piti viedä se kaveriki jonnekki. Huvittavaa muuten, miten erilainen Ville on kavereittensa seurassa kuin mun seurassa. Saman huomaa jätkistä yleensäkin. Aina joku rooli päällä. Toisaalta, oon mäki eri tyyppi luokassa kuin kotona. Ja se riippuu kyllä päivästäkin että kuka mä olen.

Pitäis päättää, mitä laitan huomenna päälle ja ei kiinnostais niinku yhtään mennä tuonne vaatekaapin luo ja ruveta vaihtamaan vaatteita. Oaaargh. Pitäis syödä, mutta ruisleipä tulee jo korvista pihalle ja Ville ei ole TAASKAAN tiskannut. Vittu nuo tiskit on maannu tuolla kohta viikon. Eipäs! Ne on maannu siellä jo yli viikon! On ilmeisesti ylitsepääsemättömän vaikeaa tiskata ne kaikki kerralla ja putsata se tiskipöytä siinä samalla. Tai esim. laittaa kananmunankuoret biojäteastiaan. Tai porkkanankuoret. Tai mitkä kuoret vaan. Mut en mä jaksa ees raivota. Huomenna vasta. Vituttaa tällanen ku pitäis voida elääkin täällä ja yks ei vaivaudu tekemään yhtään mitään. Istuu vaan ja kattoo telkkaria tai pelaa. Okei, voisin ruveta kotiorjaksi ja tehdä kaiken itse mutta se edellyttäis sitä, että herra Vainionpää painuu muualle täältä. Joku raja sentään.
Teen tässä joku päivä sellasen hienon listan, josta käy ilmi mitkä kotityöt kuuluu kellekin. Pitää varmaan vielä allekirjoituttaa se Villellä niin voin vedota aina siihen. Paitsi että ei mun tarvi, koska mä voin vedota ihan vaan siihen että me asutaan yhdessä ja homma ei toimi jos vaan toinen tekee kaiken työn.


Oisko jo riittävästi valitusta? :)))) Keitän kahvit ja syön sen jäätelöt. Muahhahaa. Lakritsisuklaajätelöä suklaakekseistä! (Se siis otti multa eilen kaksi suklaakeksiä, traagista. Vitun sama oikeasti.)

Tällaista:

Jos näkisit minut poliisiautossa pidätettynä, minkä rikoksen luulisit minun tehneen? Vastaa kommenttikohtaan ja laita sitten viesti eteenpäin ja katso mitä rikoksia sinä saisit.



(Ja se ois sitte pikkusen parempi vastata!)

Taidan tehdä maijut ja nukkua parvekkeen ovi auki. Ehkä välttyisin kerrankin siltä aamuyöheräämiseltä. Alan tosin epäillä, että se johtuu siitä, kun liikenne hiljenee sillon. Sillon on ihan hiirenhiljaista. Joten, hmm, korvatulpat? En diggaa. No. Jaa-a. Luultavasti alkuiltaan sijoitettu hikilenkki ja sen jälkeinen suihku lopettaisivat tämän, mutta eipä taida tuollainen onnistua. Ainakaan näillä opiskeluaikatauluilla.

Menen vielä tekemään viimeiset bilsantehtävät ja sitten saa luvan riittää.

MUTTA. Ruotsin kuuntelukokeesta kymppi! Täysi ja puhdas. Edellisestä tuli seiskapuoli ja vähän vitutti. Mutta tänään olin skarppina kuin porkkana. :))


Minda sukeltaa vesikupissaan. Hoaah.

Aijoo, Ville on ostanut auton. Joku Toyotan rotisko se vissiin on, en mä tiiä ees kun ei se suostunu kertomaan. Huomenna nään sen. Ville ehkä hakee mut koulusta. Vähän weirdoa. Sekin, kun se tänään sanoi että se ei jaksa lähteä enää ajamaan Seinäjoelle. Hha. Oon muuten vähän loukattu, kun Villelle tuli tänään postissa joku Welcome to Seinäjoki -paketti missä oli kaikkia hienoja juttuja, niin eipä ole mulle sitten tullut, vaikka minäkin olen nyt seinäjokelainen. Fuckers! Täytän sentään tänä vuonna kahdeksantoista. Ja minähän nyt sentään olen aikuinen! (Aina joskus.)
Ja on muuten jotenkin hullua, että Seinäjoella on yli 56 000 asukasta.

The Mars Volta heittää keikan Lontoossa mun synttäripäivänä, joka on mulla vapaapäivä. Saisin luultavasti sitä seuraavan tiistainkin vapaaksi. Ja sitä edeltävä sunnuntai on vapaa. Liput maksaa noin 30 puntaa, muttah ne pitäis hakea paikan päältä. ENKÄ MÄ VITTU TIEDÄ MATKUSTAMISESTA YHTÄÄN MITÄÄN.


Anyone? Please?

Se olis maailman paras synttärilahja ikinä.

Laiskuus on sitten ärsyttävä ominaisuus ihmisessä. Toisin sanoen minussa. Tämä kämppä on yhä edelleen samanlainen läävä kuin se oli muuttopäivästä seuraavina parina päivänä. Onko oikeasti niin vaikeaa saada laukut purettua ja paikat siivottua? Ei luulis. Mutta näköjään on. Ville lähti asuntolaan ja mä mietin miksen ole sille vihainen aiheesta "tänään piti siivota ja taas se karkasi". Kai mä en jaksa enää suuttua typeristä asioista. En mä ole havainnut suuttuvani siitäkään, että se ei ole vieläkään tiskannut vaikka meillä ei ole pian yhtään puhtaita astioita.

Palanen mielenrauhaa on asettunut aivoihini ja pidän siitä kovasti.

Työssäoppimissopimukset työpaikkaohjaajan allekirjoitusta vaille valmiit ja koulutyöt edes jotenkin kunnossa. Lukiovalinnat tein tänään ensi vuodelle. Eikä taaskaan venäjää! Vähän ärsyttää. Sitä ei tarjota nähtävästi enää ollenkaan. Ärsyttävää. Biologiantehtävätkin jopa aloitin, ja koe on ens tiistaina, woohoo. Enkku pitäisi kans aloittaa. Ruotsista ei onneksi ole muuta kuin kertausta.


Maybe I'll breakdown, but I might as well try.

Mä en osaa enää. Se johtuu varmaankin siitä, että sängyssä ei ole lakanaa. Mulla on onneksi suunnitelma. Pesen toisen täkkipussin käsin ja toivon että se kuivuu iltaan mennessä ja käytän sitä lakanana ja laitan sen puhtaan täkkipussin täkin päälle. Meillä on kyllä ollut ihan lakanoitakin, mutta vihreä on kadonnut mystisesti (luultavasti Marttilan kortteerin pesutuvan kuivaushuoneeseen) ja se sininen on Evijärvellä, koska äiti ei katsonut tarpeelliseksi laittaa sitä meille mukaan pestyään huvikseen ne pyykit mun puolestani. Ehkä mä vaan menen Anttilaan ja ostan kasan lakanoita ja henkareita. Ratkaisisi useammankin ongelman.

Tänään kotona ja huomenna kymmenen aamu. Meille tuli entisen asukkaan postia ja mua vähän vituttaa. En nukkunut koko yönä, koska olo oli hirveä ja raavin itseäni joka puolelta koko ajan. Enkä tajua miksi. En vaan pystynyt lopettamaan. Sairasta jos jotain. Ja kuvottavaa. Yön pimeimpinä tunteina (joina ei kuulunut edes autojen ääniä Ruukintieltä, mikä on jo aikamoinen saavutus,) nousin ylös ja kävin pesemässä käteni ja meinasin oksentaa sisälmykseni pihalle. Vältyimme kuitenkin välikohtaukselta, kun hakeuduin mahdollisimman nopeasti takaisin vaakatasoon. Ville laittoi kätensä hetkeksi mun kyljen päälle ja jatkoi sitten nukkumista. Kai sekin oli hereillä. Aamulla nukuin muutaman tunnin sen ansiosta, että tajusin laittaa täkin itseni alle. Rauhoituin melkein heti sen tehtyäni. Sitten heräsin joskus seittemän jälkeen ja säikähdin, kun Ville ei ollutkaan vieressä vaan istui koneella, ja mulla oli jostain tuntemattomasta syystä aamutakki peittona. Ville sen oli siihen sitten laittanut. Pelkäsi kuulemma että mulla oli kylmä. Ehkä mulla olikin.

Olis aika kivaa olla normaalissa kunnossa joskus. Oletan sen edellyttävän sitä, että tämä kämppä on jonkinlaisessa järjestyksessä, mutta kuinka mä järjestän yhtään mitään, kun en jaksa edes seistä hetken aikaa?


Huooooh. Pitäis vielä hoitaa ihmissuhteita tässä tämän viikon aikana. I'm oh so into it.

Oon hokenu tänään kotiin tultuani kahta sanaa hyvin ahkerasti. "En jaksa" ja sen eri variaatiot. Ja täällä ei siis oo muita kuin minä, koira ja kissa.

Yeah.

Kissat on ihania. Tohvo on ottanu ton meidän sohvan ihan omakseen ja nyt kun oon ollu pari päivää kotona sairastamassa niin on ihana kattoa kuinka sikeästi se osaa nukkua. Ei se ikinä iltapäivisin, aamuisin eikä iltaisin nuku tuolleen. En meinaa saada sitä ees hereille. Ja sitte ku sillä on niiiiin mukavaa. Awws.

Oon ollu tässä viimeiset neljä tuntia kauhea smileyface. Virnuilen koko ajan jostain syystä. Tai no en mä virnuile kun mä hymyilen. Vaikka fiilis on oikeastaan aika kökkö. Pitäis syödä jotain kunnollista taas. Ehkä mä vetäisen lautasellisen ruispuuroa taas. Niinkun eilenkin about tähän aikaan.

Jotenkin mukavaa, että bilsanopettaja toivottaa sähköpostiviestissään paranemista ja kertoo sivulauseessa olevansa itse kolmatta viikkoa sairaana. Ja sitten vielä tarjoutuu tulostamaan mulle paketin tehtäviä, jotka pitäisi tehdä netissä.

Vääähän oli kova peli eilen se Suomi-Kanada. Kattoin jopa kokonaan, vaikka meinas mennä silmät kiinni. Mutta olihan se sen arvosta. Kun jellonat kerran voitti ja kaikkea. Ihmeen väkivaltanen peli vaan.

Minda on sitten söpö kun se tajuaa että millon mä oon huonossa kunnossa. Ja se jopa ymmärsi, kun laitoin vessan lattialle sanomalehtiä ja sanoin että siihen pissitään ja kääkitään. Sinnepä se on sen tehnytkin. Kun mä en oikeen ole jaksanut ulkoiluttaa sitä. Eilen kävin vähän sen kans tuolla, mutta otti aika koville. Tänään vois olla paremmat saumat. Ei ollu oikeastaan enää kuumetta. Kaikesta päätellen hikoilen parhaillaan sitäkin vähää pois. Oli vaan yöllä ärsyttävää, kun ensin oli ihan sairaan kuuma ja sitte heräsin joskus aamuyöllä siihen että mun yöpaita oli aivan hiestä märkä ja mulla oli jääkylmä. Huomenna yritän mennä kouluun. Pakko alistua menemään linkalla, koska varmaan saan jonkun kohtauksen jos lähden pyörällä vääntämään.


Vois viedä roskat ja testata että onko musta mihinkään vielä.

Ai niin ja se etätehtävä. Y-E-A-H. Pitää suunnitella 5- ja 9- vuotiaalle pikkumuijalle arki- ja juhla-asu. "Huoliteltu kokonaisuus", yeah right. Mä oon niin taitava niissä sellasissa. Ja sitte joku tausta vissiin. Pelkkä rajauskin kyllä tais kelvata. Saa nähdä. Ai niin ja sitte pitää tehdä luonnos oman ryhmän maskotista. Woohoo. Mä yritin tehdä tuota tehtävää kyllä jo viikonloppuna, mutta meinas mennä taju ku se oli vähän liikaa mun kunnolle.

Tajusin muuten aamulla, että päättäjäiset on ihan pian. Enää neljä viikkoa koulua, hoh.

Jääkaapissa on kääretorttu jota himoitsen, mutta sitten tulee joku pieni ääni joka sanoo että Kakon olisi hyvä syödä ensin vaikka voileipä. Minkä seurauksena tunnen lievää kuvotusta ja unohdan kääretortun taas hetkeksi aikaa. Sain äitiltä purkin mehua, joka on ilmeisesti tehty ruusunmarjoista ja maistuu todella epämiellyttävältä. En saanut sitä alas puoltakaan mukillista.