IRC-Galleria

Kun kohotin pääni hetken kuluttua... Isä makasi selällään verilammikossa lattialla vieressäni. Cassien kiljui. Katsoin kuollutta isääni järkyttyneenä. Otsassa oli reikä, mistä luoti oli mennyt sisään. Käänsin katseeni Dannyyn, joka näytti vasta tajuavansa mitä oli tehnyt.
”Voi helvetti...” Danny huokaisi. Ponnahdin ylös ja ryntäsin Cassien luokse, joka tarttui minusta kiinni niin lujaa kuin pystyi.
”Kaikki on hyvin. Ei mikään hätä... Se on ohi nyt,” rauhoittelin Cassietä. Lola juoksi vessaan ohitseni suuta pidellen. Danny asetti pistoolin lipaston päälle ja kyyristyi maahan halaamaan meitä. Jätin Cassien Dannylle ja itse astelin isän ruumiin ohitse keittiöön, missä Riku, Jay ja Jon yrittivät saada muita tolpilleen. Astelin Steven luokse, joka piteli päätään.
”Oletko kunnossa?” kysyin.
”Kyllä tämä tästä,” poika sanoi.
”Entä itse?”
Nyökkäsin vain.
”Hyvä,” poika hymyili. Menin Natan luokse, joka oli kaksin kerroin lattialla.
”Onko kaikki kunnossa?” kysyin ja kyyristyin lattialle.
”Ei, tuntuu kuin...” Nata ei saanut lopetettua lausettaan vaan alkoi kakoa verta.
”Nata!” huudahdin. Lola hoiperteli keittiöön huonovointisen näköisenä, mutta lähti saman tien takaisin oksentamaan.
”Soittakaa hätänumeroon! HETI!” huusin.

”Ja kuollut on siis isäsi?” poliisi kuulusteli minulta.
Nyökkäsin.
”Kyllä, minun, Dannyn ja Cassien. Olen meistä keskimmäinen,” kerroin.
”Kiitos. Pyydän, että tulette vielä huomenna poliisiasemalle, jolloin voimme selvittää tämän läpikotaisin,” poliisi sanoi ja lähti kuulustelemaan muita. Otin Cassien syliini ja menin Steven luokse, joka istui ambulanssin luona. Hoitaja puhdisti haavaa Steven otsassa.
”Jääkö hän henkiin?” kysyin.
”Eiköhän. Hänen pitää vielä tulla kuvauksiin sairaalaan sisäisten verenvuotojen ja murtumien varalta,” hoitaja sanoi ja lähti hoitamaan muita ”potilaita”.
”Hei, kiitos kun puolustit minua,” kiitin ja suutelin Steveä.
”No, sehän on hommani poikaystävänäsi, vai mitä?” Steve sanoi ja hymyili.
”Silti! Kiitos, se merkitsi minulle paljon,” sanoin ja silitin pojan hiuksia.
”Tiedätkö miten Dannyn käy?” Steve kysyi.
”Ei mitään hajua. Anette lupasi palkata hyvän asianajajan. Sehän oli itsepuolustusta, joten...”