IRC-Galleria

Lauantain makasimme nurmikolla juttelemassa ja kuuntelemassa musiikkia ja lukemassa ja piirtämässä ja polttelemassa suitsukkeita. Lauantai oli loppujen lopuksi aika turha päivä... mutta teki hyvää rentoutua. Olla ajattelematta mitään. Sää oli loistava. Aurinko paistoi koko päivän.

Pyörittelin kännykkää kädessäni. Yritin päättää pitäisikö soittaa vai ei. Istuin saunan takana omassa rauhassa. Lupasin Alicelle pitää kännykkäni kiinni, mutta...
Käynnistin kännykän hetken mietittyäni. Avasin numeroluettelon ja jähmetyin. En ollut varma kenelle pitäisi soittaa...

”Haloo?”
”Chris?”
”Alyssa?” Chris kuulosti todella hämmentyneeltä.
”En kai häiritse?”
”Et ollenkaan. Yllätyin vain soitostasi.”
”En tiennyt kelle muullekaan soittaa.”
”Mitä on tapahtunut?”
”Alice ja Thomas... he ovat puhuneet kaikkea ja...” – huokaus – ”He ovat sitä mieltä, että olen huonossa kunnossa ja ovat huolissaan.”
”No, itse asiassa minäkin olen. Olet aika huonon näköinen. Uskon kuitenkin, että pärjäät ja osaat selvittää asiasi.”
”Kiitos luottamuksesta.” naurahdin.

Sunnuntaiaamuna pakkasimme tavaramme ja lähdimme ajamaan kotiin. Alice oli väkisin vinkunut, että lähtisimme aikaisemmin, jotta ehtisi nähdä jonkun konsertin televisiosta. Ajo matka kesti muutaman tunnin. He veivät minut ensin kotiin. Ensimmäisenä raahauduin yläkertaan ja huoneeseeni. Avatessani huoneeni oven, olin saada sydänkohtauksen säikähdyksestä.
Joku oli kietoutunut peittooni ja makasi sängyssäni. Pudotin reppuni lattialle. Huoneessani oli pimeää. En sytyttänyt valoja kuitenkaan. Astelin sänkyni luo ja asetuin istumaan sängyn reunalle. Erotin pitkät vaaleat hiukset peiton lomasta. Varovasti siirsin peittoa ja se joku kääntyi minua kohti.
Thomas!
Hänen kasvonsa oli runnottu pahasti. Vasenta silmää kehysti kamala mustelma, otsassa ja oikeassa poskessa oli järkyttävät ruhjeet ja vasemmassa poskessa oli asfaltti ihottumaa. Hiukset olivat vaihtaneet tumman ruskeasta väriä vaaleaksi.
”Voi luoja...” katsoin vain Thomasia järkyttyneenä. Siirsin hiukan Thomaksen hiuksia, jotta näin ruhjeet paremmin. Milloin Thomas oli tullut meille? Ja miksei minulle oltu kerrottu mitään? Miksei hän ilmoittanut?
En saanut sanottua sanaakaan. Kiedoin vain Thomaksen halaukseen. Poika tärisi.