IRC-Galleria

Sinä yönä itkin paljon. Olin ihan avuton. Luulin päässeeni Chrisistä yli, mutta taisin olla väärässä. Ehkä parempi pysytellä vielä tekstiviesteissä vaan. En tiedä kauan itkin, minulla ei ole pienintäkään käsitystä. Varmaan useita tunteja, en yhtään ihmettelisi.
Lopulta kuitenkin olin nukahtanut.

Heräsin herätyskelloni rasittavaan piipitykseen. Läimäytin kellon kiinni ja kierähdin selälleni. Tuijotin kattoa. Pitäisi kai mennä kouluunkin tänään.

”Hei, Alyssa!”
Steve ilmaantui vierelleni ollessani lokeroni luona.
”Moi.”
”Mihin katosit eilen? Chris sanoi, että vain lähdit.”
”Joo, minua alkoi väsyttää,” valehtelin.
”Jaa, luuletko että uskoisin tuon?” Steve kysyi.
Tuhahdin vain.
”Senkin pieni huijari,” Steve naurahti.

Steveen olen tutustunut vasta tänä lukuvuonna, olemme samalla draamakurssilla. Tutustuimme oikeastaan kunnolla yhdissä bileissä alkuvuodesta. Pidimme hauskaa kännipäissämme ja... no siitä asti olemme henganneet yhdessä.
Stevestä en voi oikein kertoa mitään. Sen verran tiedän, että hän soittaa kitaraa ja harrastaa skeittausta. Steve on tosi mukava ja rento tyyppi. Aika tyypillinen skeittari. Sellainen hauska heppu. Pelle.
Steve on aika normaalin kokoinen, ei pieni eikä suuri. Hänellä on vaaleat lyhyet hiukset ja harmahtavat silmät. Hän on ihan hyvännäköinen. Okei, mielestäni monet kundit ovat hyvännäköisiä.

”Oikeasti, miksi lähdit eilen?” Steve muuttui vakavaksi.
”En kyennyt enää olemaan siellä. Chrisin lähettyvillä. En ole valmis vielä,” sanoin ja suljin lokeroni.
”Ymmärrän. Ei sille voi mitään. Thomas vaan veti aikamoiset pultit Chrisille. Hän luuli, että Chris oli sanonut sinulle jotain pahaa tai tehnyt jotain, en tiedä,” Steve sanoi.
”Kai Chris on kunnossa? Thomas osaa olla aika kiivas luontoinen...”
”Itse asiassa, Thomas kävi Chrisiin käsiksi,” Steve kertoi vaivaantuneena.
”Mi-mitä?!”
”Joo, mutta Chris vaikutti olevan kunnossa. Samoin Thomas. Chris laittoi aika hyvin vastaan.”
”No en yhtään ihmettele. Chrishän pelaa salibandyä. Ihmettelen, miten Thomasilta löytyy niin paljon voimaa...”
”Ai etkö tiedä? Thomas käy salilla säännöllisesti, muutamia kertoja viikossa.”
”Oikeasti?”
Steve nyökkäsi.
”Mutta Chris on kuitenkin kunnossa?” palasin vielä Chrisiin.
”Joo, pitäis. Voithan aina itsekin kysyä. Tekstaa vaikka sille,” Steve ehdotti ja lähti tunnille. Suuntasin itsekin tunnille vaitonaisena. Thomas oli käynyt Chrisiin käsiksi...?

”Mutta hei! Entä jos puetaan Steve naiseksi ja törkätään se sinne muijien pukkariin?” Mark heitti.
”Eihän se oo reiluu! Silloinhan vaan Steve näkee kaikki hyvännäköiset muijat puoli pukeissa,” Fred totesi. Muut yhtyivät Frediin.
”Hei! Katsokaa kuka tuli!” Mae huusi ja kohotti pulloaan.
Kaikki kääntyivät katsomaan, ketä Mae tarkoitti.
Chris.
Chris seisoi muutaman metrin päässä. Katsoin häntä. En ole kohdannut Chrisiä kasvokkain eromme jälkeen, en ole kyennyt. Chris katsoi takaisin minuun.
”Chris! Luulin jo ettet tulekaan,” Alice iloitsi.
”Joo, päätin tulla sittenkin,” Chris sanoi ja asteli rinkiin. Alice väisti, jotta Chris pääsi istumaan meidän väliimme. Hivuttauduin lähemmäs Thomasia.
”Se on hieno juttu! Antakaas miehelle kaljaa!” Fred huudahti. Pian Chrisilläkin oli kalja ja hän yhtyi keskusteluihimme. Tai oikeastaan muiden. Ryhdyin puhumaan Thomasin kanssa.
”Tiesitkö että Chris tulee?” kuiskasin.
”Anteeksi, mutta se oli Alicen idea. Hän on huolissaan teidän kahden väleistä. Lupasimme olla kertomatta,” Thomas pahoitteli.
”Mitä?! Siis... ei teidän olisi...” vaikenin. Laitoin kaljan maahan ja nousin.
”Alyssa, mihin sinä...?” Alice aloitti.
”Tuun kohta takas,” tuhahdin ja lähdin ringistä. Menin vähän matkan päässä olevan puun luokse, asetuin istumaan nurmikolle ja kaivoin tupakat laukustani. Sytytin yhden ja vedin syvään henkeen. Nojasin puuhun ja yritin rauhoittua.
En kykene kohtaamaan Chrisiä.
En vielä.
Istuin siinä tovin ja muutaman tupakankin poltin.
”Hei.”
Käännähdin ja huomasin Chrisin. Hän nojasi puuhun, jota vasten itsekin nojasin.

Chris on siis ex-poikaystäväni. Erosimme muutama kuukausi sitten, enkä ole kyennyt kohtaamaan häntä kasvokkain sen jälkeen. Chris on aina ollut tärkeä minulle. Ensin hän oli paras ystäväni, mutta aloimmekin myöhemmin seurustella. Seurustelimme lähes puoli vuotta, kunnes Chris kertoi, ettei enää pystynyt olemaan kanssani. Ymmärrän sen. En ole varma olenko päässyt vielä Chrisistä yli.
Chris on aina ollut mielestäni hyvännäköinen. Muistan, miten nuorempana aina katsoin koulun käytävillä kun Chris meni ohi ja toivoin, että tuntisin hänet. Sitten meillä olikin yhteinen äidinkielen kurssi ja tutustuimme siellä.
Chris on minua pidempi, hyvässä kunnossa oleva salibandyn pelaaja. Oikeastaan hän on maalivahti. Hänellä on mustat, sellaiset puoli pitkät hiukset, vaalea iho ja tumman ruskeat silmät. Chris pukeutuu aika neutraalisti. Tuolloin hänellä oli vain harmaa huppari ja tavalliset farkut.

”Ai moi.”
Chris asettui istumaan viereeni.
”Tulit sitten tänne yksin polttelemaan?”
”Joo,” sanoin hiljaa.
Siinä sitten istuimme.
Hiljaa.
Sytytin taas uuden tupakan.
”Oletko kunnossa?”
”En tiedä,” myönsin.
”En minäkään. Ollut outoa ilman sua.”
”Samat sanat.”
Hiljaisuus.
”Minun pitää mennä,” sanoin ja nousin.
”Mitä?” Chris katsoi minua ihmeissään. En normaalisti lähde ennen kuin on pakko.
”Nähdään taas,” totesin ja lähdin poispäin.
”Alyssa!” Chris huudahti perääni.
Lähdin juoksuun. Kyyneleet täyttivät silmäni, en kyennyt kohtaamaan vielä Chrisiä. En vaikka kuinka halusin.

Ovi kello soi ja ryntäsin avaamaan. Alice seisoi ovella muovipussin kanssa, joka oli täynnä kaljaa.
”Moi,” Alice tervehti iloisesti.
”Moi vaan. Tule sisälle,” sanoin ja astuin pois tieltä, että Alice pääsi sisälle.
”Oletko valmis?” Alice kysyi.
”Melkein. Laitan vain housut jalkaan,” sanoin ja palasin huoneeseeni Alice perässäni. Otin mustat pillifarkut sängyltäni ja aloin laittaa niitä jalkaan.
”Ketä kaikkia on tulossa?” kysyin.
”Mia, Steve, Thomas, Mark, ehkä Mae, Fred, Nick ja Jack,” Alice luetteli.
”Ehkä melkein koko porukka,” totesin kerätessäni tavaroitani olkalaukkuuni.
”Mihin muute menemme?” kysyin vielä.
”Puistoon. Mark ja Fred lupasivat hommata meille jotain vahvempaa. Ja jokainen tuo jotain jos pysyy,” Alice kertoi.
”Okei.”
Pöyhin vielä hiuksiani hiukan ja puin mustat hupparin avonaisen punaisen topin päälle, mutta jätin kuitenkin hupparin auki. Kaulaani sidoin mustavalkoisen PLO –huivin.
”Mennään sitten,” sanoin ja nappasin olkalaukkuni lähtiessämme huoneestani.

”Hei! Sait Alyssankin mukaan!” Mia huudahti nähdessään minut ja Alicen.
”Ai, meidän pörröpäät!” Thomas huudahti ja nousi. Muut istuivat ringissä puun varjossa. Thomas asteli vähän meitä vastaan.
”Tietty! Ainahan saan Alyssan mukaan,” Alice naurahti ja asettui muiden kanssa rinkiin. Itse jäin vielä seisomaan Thomasin kanssa.
”Saanko lainata tätä pörröpäätä hetkeksi?” Thomas kysyi. Muut myöntyivät. Menimme hiukan sivummalle muista ja asetuimme istumaan toisen puun juureen.
”No, mitäs sinulle kuuluu? Sinua ei ole näkynyt hetkeen,” Thomas totesi.
”No niin... Vähän rankkaa ollut eron jälkeen.”
”Ai niin! Te erositte Chrisin kanssa...”
”Niin...”
”Alice kertoi, ettet ole nähnyt Chrisiä pahemmin sen jälkeen?”
”En niin, mutta olemme silti puheväleissä. Tekstarit kulkee aika tiuhaan,” lisäsin nopeasti.
”Se on hyvä se. No, mutta mites muuten?” Thomas kysyi.
”Muuten... ihan ok. Entäs sinulla?”
”Sitä samaa vanhaa. Mun elämä on niin tavallisen tasapaksua,” Thomas naurahti. Nauroin myös itsekin.

Thomas on hyvä ystäväni. Tutustuimme suurin piirtein vuosi sitten. Tutustuimme eräällä foorumilla ja huomasimmekin asuvamme samalla alueella, joten... Thomas on paljon tekemisissä tietokoneiden kanssa. Hirveä nörtti, mutta silti todella mahtava tyyppi.
Thomasilla on pitkät tummat hiukset, joita hän pitää yleensä auki ja, joita rakastan! Thomasilla on ihanat hiukset! Ja kauniit silmät, ihanat syvänsiniset. Ja Thomas on muutenkin hyvännäköinen mielestäni. Hän on myös aika pitkä, tai no, minua pidempi.

Palasimme muiden luokse ja asetuimme rinkiin Alicen ja Markin väliin. Jokaisella oli oma kaljansa ja vahvemmat juomat kiersivät ringissä, siitä joko otti tai antoi eteenpäin. Oikeastaan kaikilla oli tupakka suupielessä. Minulla ei ollut, otin aina sauhut Thomaksen tai Alicen tupakasta. Muutama tunti kului ja porukka alkoi olla aika sekaisin. Itse olin Thomaksen ja Steven kanssa aika selvin päin. No, paremmassa kunnossa kuin muut.

”Moi,” vastasin tylsistyneenä kännykkääni.
”Hei! Et sitten ollut koulussa,” Alice sanoi iloisella äänellä.
”En niin.”
”Olisi kannattanut! Chris veti sellaisen show ruokatunnilla, ettet uskokaan!” Alice kuulosti siltä kuin alkaisi hyppiä seinille.
”Aijaa. Mitä hän teki?”
”Alkoi hyppiä ruokalassa pöydillä ja huutamaan kaikkea hullua! Ja kaiken huipuksi ja hän heitti paitansakin pois!” Alice selitti innoissaan.
”Mitäh?! Ei Chris tekisi ikinä sellaista! Ihme, jos hän onnistuu luopumaan hupparistaan.”
”No niin hän teki kuitenkin. Juttelin Peterin kanssa ja hän sanoi, että Chris haisi ihan viinalle. En sitten tiedä...”
”Chris?! Juonut?! En usko ennen kuin näen sen itse,” tuhahdin.
”Se selittäisi Chrisin käytöksen! Eihän hän muuten tekisi sellaista!”
”Mutta Chris lähetti minulle viestin kahdentoista aikaan...”
”Niinkö? Mitä?”
”Totesi etten ollut koulussa.”
”Okei. No, en tiedä,” Alice huokaisi.
”No, mut oliko koulussa jotain muuta erikoista?”
”Ei. Muuten tavallinen päivä. Lähdetkö muuten illalla juomaan? Meitä on isompi porukka lähdössä.”
”Hmm... voisin vaikka lähteäkin. Vaikka onkin arki-ilta,” totesin.
”Hyvä! Tulen hakemaan sinut jossain kuuden aikaan. Mun täytyy nyt mennä. Moikka.”
”Okei. Moiks.”
*tuuttuut*

Love is a many splendored thing
Love lifts us up where we belong
All you need is love


Please don't start that again

All you need is love

A girl has got to eat

All you need is love

She'll end up on the street

Uhh

All you need is love

Love is just a game

I was made for loving you baby
You were made for loving me

The only way of loving me baby
Is to pay a lovely fee

Just one night
Give me just one night

There's no way
Cause you can't pay

In the name of love
One night in the name of love

You crazy fool
I won't give in to you

Don't leave me this way
I can't survive without your sweet love
Oh baby don't leave me this way

You think that people would have had enough of silly love songs

I look around me and I see it isn't so, oh no

Some people wanna fill the world with silly love songs

Well what's wrong with that
I'd like to know
Cause here I go again

Love lifts us up where we belong
Where eagles fly
On a mountain high

Love makes us act like we are fools
Throw our lives away
For one happy day

We could be heroes
Just for one day

You, you will be mean

No I won't

And I, I'll drink all the time

We should be lovers

We can't do that

We should be lovers
And that's a fact

Though nothing would keep us together

We could steal time

Just for one day
We could be heroes
Forever and ever
We could be heroes
Forever and ever
We could be heroes

Just because I, and I will always love you

I only can't help

Loving You

How wonderful life is

Now you're in the world

Dear Bradenton
You have been good to me
You've kept your word
And got me through these years

All I ask
Is that you'll be there
When I return
From Anna's Isles
To lake woods fields

This is our town
This is you were meant to be
This is our town
Where our roots have grown so deep
This is our town
This is where we're meant to be
This is our town
We'll keep coming back because

Dear Bradenton
As the city sleeps tonight
You found us hiding out
Under parking garage lights
And you know
You know you'll find us here
When we return

This is our town
This is our town
This is our town
(what are we running for?)
This is our town
(what are we running for?)
This is our town
(this is our town)

Dear Bradenton
As I gently close my eyes
I hear you whisper softly
As we continue our goodbyes
And all I ask
Is that you'll be there
When I return


*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*

Kirjotin ton biisin sanoista erään runon tapaisen.


Dear Brandenton

As the city sleeps tonight
You found us hiding out

This is our town
This is where we're meant to be

And all I ask

Is that you'll be there
When I return

This is what we're meant to be

This is our town
This is our town

”Alyssa.”
”Mmmm... älä.”
”Alyssa.”
”Anna olla.”
”Alyssa!”
”Mitä?”
Ponnahdin istumaan. Olin nukahtanut lattialle. Katsoin pikku siskoani, joka istui vieressäni vaaleat hiukset pörrössä ja pyjamassa.
”Miksi olet kotona?”
”Minulla on kuumetta. Entä sinä?”
”En tiedä.”
”Kello on kohta kaksitoista. Joitko eilen?”
”Herran jestas, en! Tiedät etten juo arkisin.”
Kompuroin pystyyn ja aloin vaihtaa vaatteita. Vaihdoin vähän rennompiin; tavalliset verkkarit, t-paita ja huppari.
”Etkö mene kouluun?”
”Miksi menisin? Kello on jo kaksitoista,” tuhahdin ja läksin alakertaan. Alex seurasi perässä.
”Eikö sinulla ole kohta kokeet?”
”Jep.”
Astelin keittiöön ja suoraan jääkaapille. Avasin jääkaapin ja tutkailin mitä jääkaapissa oli.
”Eikö sinun sitten kannattaisi mennä kouluun?”
”Kuka sinut on laittanut kyselemään?” kysyin. Otin jääkaapista appelsiinimehua ja join sitä suoraan tölkistä.
”Ei kukaan.”
”Miksi sitten kyselet?”
”Koska haluan tietää.”
”Olet liian utelias.”
”Enkä ole!”
Samassa kännykkäni pärisi taskussani. Kaivoin kännykän esiin ja katsoin näyttöä.
Yksi uusi viesti.
Avasin viestin. Se oli Chrisiltä.

Mikset ole koulussa?

Näpyttelin vastauksen nopeasti.

En jaksanut tulla

Lähetin viestin. Laitoin mehun takaisin jääkaappiin ja palasin huoneeseeni. Chris välittää sittenkin...

Joni: "Susta tulis hyvä venäläinen agentti."
Kay: "Täh?" ?O.o?
Tanja: "Miten niin?"
Joni: "Noku siit tulee mieleen joku venäläinen agentti."
Tanja: "No kyl siit vois tulla joku saman tasonen kyl."
Kay: "Aijaa..." O.o
Tanja: "Mut ei siit mikään venäläinen tulis. Eikä ees virolainen. Liian pieniä maita ne."
Kay: "Tää on tosi hyvä ku te suunnittelette mulle uraa."
Tanja: "Eiks ookki? Mietitään kaikki valmiiks." :D
Kay: "Joo. Ei tarvii enää miettii mitä haluun tehä."
Tanja: "Niinpä. Kato sit ku mä oon maailman hallitsija, sä voit ruveta mun sihteeriks." ;)
Kay: "Tietty. Toihan on loistava idea!"
Tanja: "On se hyvä ku mä alotan tälläsist pienist asioista."
Kay: "Jep."
Tanja: "Nii, ja sit sä meet Bond-leffoihin." *vinkvink*
Kay: "Jaahas..." -.-

Tälläinen pieni muotoinen keskustelu käytiin sitten Tanjan ja Jonin kanssa OLKAssa ollessamme.

Makasin huoneeni lattialla ja tuijotin kattoa. Alice makasi sängylläni. Huoneessani leijui kevyt vaniljan ja ruusun tuoksu. Suitsukkeita. Olimme kumpikin horroksessa ja tuijotimme kattoa.
”Alyssa.”
”Niin?”
”Onko sinulla ikävä Chrisiä?”
”Koko ajan.”
”Oletko kertonut sen hänelle?”
”En, en uskalla.”
”Sinun pitäisi.”
Kohottauduin käsieni varaan, jotta näin Alicen.
”Alice... tiedät jotain.”
Alice käänsi katseensa pois.
”Vaikka tietäisin, en voisi kertoa.”
Sen sanottuaan Alice nousi, keräsi tavaransa ja lähti. Mitään muuta sanomatta.

Sytytin uuden savukkeen. En ollut liikkunut siitä lattialta mihinkään. Makasin edelleen samassa asennossa. En tiennyt kellosta mitään. Olin maannut varmaan monta tuntia. Miettinyt... ajatukseni karkailivat koko ajan. Ne eivät pysy kasassa.
Chris.

Turning my memories
Hoping to find out
where all the loyalty's gone
The friends that I had then
Turned into strangers
Thinking of you all alone
If you see me know
You won't see me alone
If you see me
I'll be heading home
'Cause this is my town
This is my city
Through my eyes it looks so pretty
This is my town, this is my city now
These are my people, this is my song
Dirty streets where I belong
This is my town, this is my city now
This is my city now
This is my city
Through my eyes it looks so pretty
This is my town, this is my city now
These are my people, this is my song
Dirty streets where I belong
This is my town, this is my city now
My City

*~*~*~*~*~*~*~*~*~*

Jos joku tietää kyseisen kappaleen esittäjän tai mistä pystyisi lataamaan tän kappaleen, nii olis kiva jos kertoisit ;D