IRC-Galleria

Otsikon kuvaama lause riivaa minua jokaisen vähänkään vähemmän tekemisissä olevan ihmisen nähdessä minut, puhumattakaan sukulaisista "koska menet töihin" "mitäs meinaat alkaa tekemään"
Ja kun kerron että haluan olla kotona vielä lapseni kanssa vielä ainaki kesään asti ja sitten katsoa vaihtoehtoja niin alkaa jumalaton silmienpyöräytys ja mulkoilu, vastaus ei koskaan miellytä heitä, töihin pitäis mennä ja sassiin jotta olisit yhteiskunnallisesti hyväksyttävä veronmaksaja.

Missä on arvostus kotiäitiydestä?
Lain mukaan meillä on oikeus hoitaa lasta kotona kunnes lapsi täyttää kolme ja siitä tarjottava "korvaus" on kutakuinkin samaa luokkaa kun duunarin lomarahat tai sairaanhoitajan palkankorotus /kk, en usko että yksikään vapaaehtoisesti kotona oleva äiti tekee tätä rahan vuoksi, en sitten pätkääkään!

Tuntuu että ihmiset ajattelevat minun olevan laiskoja(tai jopa verrattavissa naapurin piripäähän joka huutelee päivät pitkät parvekkeelta rivouksia ohikulkijoille) kun haluan nähdä lapsen kasvavan ja olla tätä lähellä, olla äiti myös 8-16 välisenä aikana, minun ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä että olen iltasin väsynyt töistä kun tulen kotiin.

Pelkkä makoilu on ainakin minun äitiydestä ajateltu kuvitteluharha. Ihmiset ei muista mitä oli kun heidän pikkunaskalinsa olivat pieniä, nämä minun sukulaisetkaan eivät sen vuoksi että lykkäsivät pienen vauvan hoitoon heti ensimmäisen tilaisuuden tultua kun ei ollut muita "mahdollisuuksia"
Mahdollisuuksia kyllä on, minulle vaan selvä asia on se että tässä vaiheessa kun Rasmus on (9kk) niin minulle kotiäitiys on tärkeämpää kuin raha. Paljon tärkeämpää.

Tosin jokaisen oma valintahan se on, enkä ala moralisoimaan ihmisiä jotka haluavat töihin, moni sanoo olevansa parempi vanhempi kun on töissä, varmasti monella tottakin, mutta minä en sitä henkilökohtaisesti töissäkäyvänä äitinä voisi olla.

Seuraavan kerran kohdatessani kysymyksen "koska menet töihin" vastaan suoraan ja selkeästi ilman tarvetta selittelyille:
Haluan olla kotona toistaiseksi lapsen kanssa, ARVOSTAN kotona olemista, haluan olla mahdollisimman paljon läsnä lapsen kasvua seuraamassa, oli se sitten pois rahasta tai koulutuksesta tai työkavereiden arvostuksesta. Tulen kyllä vielä menemään töihin, viemään lapseni hoitoon ja olemaan kuin te "muut"
Jos kuvittelet minun makaavan päivät pitkät, olet ihan tervetullu hoitamaan poikaa, mutta huomioi se että työaika ei lopu klo 16.

Antakaa kaikkien kukkien kukkia vaan!