IRC-Galleria

Muutama paiva on phi philla heilahtanut ja tama on ihan mukava mesta low seasonin aikana. Olusia ja bucketteja on tullut maisteltua suuressa maarin ja todella hauskoja iltoja ollut. Taalla on baari minka keskella on nyrkkeilykeha. Sellaisen 6kk tassa on meinattu thaiboxinkia menna katsomaan ja nyt onnistui kun keha on tuotu kapakkaan.
Oli pakko itsekkin tarttua ilmaisen viinan houkuttimeen ja astua kehaan. Nimittain jos kay ottamassa matsin saa ilmaisen amparin. Otin sitten ottelun jotain mexicolaista jamppaa vastaan ja uskomattoman raskasta hommaa. Heiluin kehassa kuin tony halme ilmaa kauhoen, koska kaveri oli jotain 17 kertaa minua nopeampi. Mutta ilmaiset viinat ansaittiin ja mahtavaa kuvamateriaalia tuli. Saman baarin ylakerrassa on toinen juottola missa on ns seksikas ilmapiiri ja tahan olemme anttonin kanssa syvasti ihastuneet.
Kyseessa ei ole ns full blown strip joint koska naisten vaatteet eivat juuri vahene, mutta kutsuttakoon heita strippareiksi silti koska vaatetus on vahaista jo valmiiksi. Ilta meni sitten siella naiden strippareiden kanssa jutellen ja aivan mahtava nainen oli tama minka kanssa vietin koko illan. Kaunein nainen minka olen ikina tavannut ja puhui ehka kolme sanaa englantia :D Baarin sulkeuduttua paadyimme 6 stripparin kanssa syomaan paikallista sapuskaa. aikaisemmin vaikka on tilannut tulista ruokaa on eteesi saapunut ns turisti annos mika ei ole tulista ollenkaan. Tama saa matkaajassa aikaan valheellisen turvallisuuden tunteen siita etta pystyy syomaan oikeata thai ruokaa.
tytot tilasivat poydan tayteen ruokaa ja kuvitelmat siita etta olen joskus tulista ruokaa syonyt lahtivat ensimmaisella lusikallisella. Huvittaa ajatella etta piti stripparien kanssa tulla hakemaan oikeata thai ruokaa. hyvaahan se oli mutta kielesta lahti tunto ja jaapalat suussa tuntuivat ainoastaan helpottuvan.
Ennen syomaan menoa oli joukko paidattomia erittain kannisia britteja tullut yrittamaan ostamaan meidan naisiamme ja heidan ilmeet olivat ikuistamisen arvoisia kun kavelimme pitkin katuja 6 stripparin kanssa. Your money cant buy what my dick gets for free.

Jalassani ollut haava on ilmeisesti tulehtunut, koska jalka on turvonnut ja perkeleen kipea. Eli antibiootti kuurilla ollaan. Tata kirjoittaessani suunnitelmat rannalle lahtemisesta voi unohtaa kun alkoi satamaan vetta, eli eikohan tana iltana olla taas seksikkaan ilmapiirin baarissa missa meidat tunnetaan nimelta :D

Ilman anttonia en kirjoittelisi tätä KLssä. Kävi näin,että parin tapaamani suomalaisjampan ja muutaman muun kanssa lähdimme guesthousesta olusille. Ensinnäkin muutamat oluset vaihtuivat kolmeen pirtupulloon(se vain oli niin halpaa) ja baari johonkin yksityisasuntoon johonkin päin manilaa.
Tytöllä oli hieno kämppä ja kaljaa kylmässä. Toimme pirtupullosemme sinne myös ja aloimme juopottelemaan. Jossain vaiheessa iltaa viinaa haettiin vielä lisää ja baariin lähteminen unohdettiin ja klo 6 herätyskin taisi olla unholassa.
Muistan heränneeni peilikaapista engelsmannin räpsiessä kuvia minusta, mutta sitä en muista tapahtuiko tämä ennen madcook sessiota. Tytöt kävivät ostamassa jotain filippiiniläistä "perinne" safkaa, eli kananmunaa missä on se sikiö sisällä. Siinä sitten kovasti yritin syödä sen mutta päädyin oksentelemaan olohuoneen lattialla olevaan roskikseen.
Kun sitten tajusin lähteä kohti guesthousea porukan mukana, iski muutamalle pakottava tarve urinoida julkisella paikalla(kiellettyä filippiineillä) ja paikalle tuli poliisipartio. Ensin mietin että eiköhän nämä muutamalla pesolla lähde kulkemaan tästä, mutta seurueessamme oli filippiiniläinen joka aloitti keskustelun sanoilla "Vittu ettekö te tiedä että kuvernööri x on minun serkkuni ja teiltä lähtee duunit jos meidät putkaan laitatte"...Näin jo sieluni silmin kuinka istun putkassa kun lento kohti KLlää lähtee. Mutta herran taktiikka toimi loistavasti ja pääsimme menemään maksamatta pesoakaan.
Heräsin väjän yli 7 siihen kun Anton kertoo taksin olevan pihalla... Olin ajatellut ummistaa silmäni vain viideksitoista minuutiksi ja laittanut kännykkäänkin kolme herätystä. Joku dormissa asusteleva oli vienyt kännyni vessaan herätteleen. Selvittyäni ylös koitin saada muita taksiin lähtijöitä hereille ja ainoastaan parvekkeelle sammunut engelsmanni pääsi minun ja Antonin lisäksi taksiin. Kahdella suomalaismatkaajalla kävi sitten sellainen kenkä että missasivat lennon...


Kovasti mietityttää olenko löytänyt krapulattoman viinan kun en koko päivänä ole joutunut siitä kärsimään. Oikeastaan matkustaminen oli kivutonta kun nukuin kokoajan.

Reilun viikon aikana filippiineillä kaksi kertaa tekemisissä poliisin kanssa, kolmannella olisi varmaan napsahtanut.

Filippiinit on kyllä ihan ykkös mesta. Parempi kuin thaikkula ja ainoastaan Laos vetää jollainlailla vertoja.
Satuimme Puerto Galeran white beachille juuri joidenkin festareiden aikaan. Ranta täynnä jengiä ja niiiiiiiin paljon hotteja naisia että niskat meni. Pitänee kirjoitella tarina loppuun kuala lumpurista kun olut on maistunut taas vähän...

Saapuminen filippiineille oli kohtuullisen kuumottava. Ihan ilmankin puolesta, mutta laitoimme antsan kanssa tupakiksi
heti koneesta noustuamme ja kävelimme kohti terminaalia niin polisi tuli korjaamaan tupakit pois. Sitten kun seisoimme passin
tarkastusjonossa tuli paikalle joku ilmailuviranomainen ja kaksi poliisia jotka tahtoivat meidät toimistoonsa passien tarkastuksen
jälkeen. Tässä vaiheessa alkoi sitten vituttaa, ja arvailimme sakkojen suuruutta. Tarkastuksesta kun pääsimme läpi alkoivat
poliisit puhumaan sormenjälkien ottamisesta jne. Siinä vaiheessa kuumotti todella että miten vitun iso juttu kessun vetäminen
täälä oikein onkaan.
Pääsin jutustelemaan kuitenki sen viranomaisen kanssa ilman niitä poliiseja niin saimme jatkaa matkaa ilman mitään seuraamuksia
, mutta kun taksia otimme niin toinen poliisi tuli jutustelemaan seuraamuksista pihalle. Menetin äkillisesti kaiken englannin
kielen taitoni ja hyppäsimme taksiin. Täytyy toivoa että äijä ei ole vuorossa kun poistumme maasta.
Clarkin kentältä on sitten jotain 100km manilaan ja istumme nyt auton kyydissä taksi kuskin etsiessä hotelliamme,
3 tuntia on nyt kulunut ja kuski on tunnustanut että ajaa kolmatta kertaa manilan keskustassa, aika toivottomaltahan tämä etsiskely
vaikuttaa...


ulkoasu korjataan myöhemmin

Perhentianille saavuin sitten tällä kertaa vähän isommalla porukalla. Stacy oli hoitanut kaikki matkajärjestelyt, missä petyin
ainoastaan majoitukseen, mutta sitä ei sitten saanut aikaiseksi vaihtaa kun laiskotti. Siihen kirkkaaseen veteen ei oikein meinaa
tottua millään mutta hienoa se vain on. Ensimmäisenä päivänä päätimme ottaa aurinkoa, ja totta vitussa minä menin taas polttamaan
itseni. Aftersunia pintaan vain ja kipu huuhdottiin olusilla.
Sitten se alkoi... nimittäin sade ja sitä kesti oikeastaan kolme päivää, jotka kuluttelimme maistisssa ja isoissa aalloissa peuhaten
vuokrasimme jopa surffilaudan, mutta kukaan ei tällä kertaa päässyt pystöön, lähellä kävi mutta voimat loppuivat niiden aaltojen
hakemiseen. Hukkuminenkin oli lähellä kun virta veti ulapalle ja sai aivan viimeisillä voimilla itsensä uitua rantaan. Useasti näki
kun jengi juoksi auttamaan jotain joka oli ajautunut liian kauas eikä päässyt ominavuin pois.
Meri manasi sateen pois ja lähdimme snorklaus reissulle porukalla. Kilppareita tuli taas nähtyä ja noin 30 bupmhead
parrotfishin parvi, mikä oli aika näky kun kalalla oli kokoa jotain 90cm. Sanomattakin selvää että paloin taas... huoh. Sateen loputtua
ja viinan maistumisen vähennyttyä uskaltauduimme sukellus reissulle. mikä oli ehkä tähän asti paras. Kaiken muun siellä näki
paitsi hain ja sen verran rentonakin tuli oltua että kestoa pulaukselle tuli 55min. Poistuminen saarelta oli mielenkiintoinen, koska
iso aalto löi veneeseen sisälle ja kasteli kaikki kamat ja ihmiset. Mitä sitä siinä murehtimaan, kun ei ollut vielä edes lippuja
kuala lumpuriin. Lähdimme antonin kanssa taksilla kohti kota bahrua ja toivoimme parasta linja-autojen suhteen, mielessä oli
kuitenkin se että joutuisi taksila menemään 500 RM hintaan, koska lento oli lähtevä ja meillä päivä aikaa ehtiä KLnään. Linkku
löytyi, mutta rahaa sitäkin... loput joskus ku on aikaa

Söin eilen soho burgerin, aamulla oksensin.

Kolmen päivän perhentian reissu on takanapäin ja en voi muuta kuin kehua paikkaa. Ilman tuota reissua olisin voinut toivottaa malesialle turvallista matkaa helvettiin. Mutta tuonne saarellehan ei allah näe ja mussukka äijät olivat siellä päissään kuin lappalaiset ikään ja yhtään rättipäätä ei näkynyt eikä moskeijjan moskeijaa. Tämä islam vapaa ilmapiiri oli omiaan piristämään malesian tuottamaa masennusta.
Täytyy sanoa että saaristo omaa ällistyttävän kirkkaat vedet, ei ole koh taota tai mitään thaimaan paikkaa vertaaminen edes. Ainoa miinuspuoli ovat meduusat joita ilmeni ajoittain.

Ensimmäisenä päivänä vetaisimme rapsakat kännit joista viimeinen muistikuva on uimareissulta keskellä yötä muutaman kanadalaisen kanssa ja sitten herättiinkin bungalta aivan mielettömään krapulaan. Ei toivoakaan, että sovitulle snorklausreissulle olisi ollut mitään asiaa vaan nukkuttiin kolmeen asti ja syötiin väkisin ja nukuttiin klo 8 asti ja syötiin taas ja nukuttiin pitkä yö.

Seuraavalle päivälle koitimme saada sukellusreissua, mutta tämä ei onnistunut ja lähdimme snorklaamaan kolmen kohteen reissulle. Rannalla suustani pääsi jo lipellä tutuksi tullut tokaisu "eime mitään vitun aurinkorasvoja tarvita". Koh Taollahan kilpikonnan näkeminen on yhtä harvinaista kuin neekerin bongaaminen lapissa. Täällä sen sijaan oli snorkauspaikka nimeltään turtle point josta löytyi minuutin etsimisen jälkeen kilppari jonka kuoren halkaisija oli 1m. Ihan piti käydä kilpea taputtamassa. Seuraavaksi shark pointtiin haita etsimään. Ja niitähän siellä oli kiitettävästi myös ja vierähti pari tuntia niitä ihaillessa. Blacktippejä siis, nöy greit whites.

Seuraava yö tuli sitten nukkua mahallaan, koska selkäni ei ole koskaan ennen palanut näin pahasti. Purkillinen on mennyt jo aftersunia ja kylläpä kiristelee.

Bussimatka takaisin oli sinäänsä mielenkiintoinen kun selkä oli niin vitun kipiä että. Jostain onnistuin kahmaisemaan 5 tuntia unta bussin pysähdellessä järjettömissä paikoissa, siis kuski kävi ilmeisesti morjestelemassa kavereitaan jne. no penaalissa oltiin sitten 3 tuntia myöhässä ja melkein suoraan webdesign tenttiin. Juho ja Anton suoriutuivat tentistä 10 min kuluessa ja itse taistelin 18 minuuttia. Kahelaa meneekö läpi.

Ilma on pihalla parhainta mitä penaali on tarjonnut aikoihin mutta, eipä viitsi altistaa itseä sille. Vittu muistetaan se aurinkorasva.

Ei ole tullut kirjoiteltua jostain syystä aikoihin, mutta laitetaan nyt muutaman päivän tapahtumia esille...

Kun Penangin aiheuttamasta krapulasta selvittiin lähti minibussi kohti koh lipeä, liput oltiin ostettu koh lantalle, koska penaalissa ei myyty lipelle lippuja. Lippujen vaihto sujui Hattulassa(Hat Yai) kivuttomasti, mutta yllätyksenä kolahti niiden hinta, koska lanta on kauempana kuin lipe ja lipen liput olivat selvästi tyyriimmät. Osviittaa reissun teemasta sai jo matkalla, kun olut alkoi maistumaan vaikka se taskulämmintä olikin.

600 heppainen speed boat toi meidät lipelle ja otettiin luukku Tarutao cabana resortista(VIRHE) ja paineltiin osteleen lisempää olutta. Penaalista oli paikalla jo 7 vaihtaria ja bileet saatiin vaivattomasti polkaistua käyntiin ja sattui sellainen munkki et Job 2 Do oli soittamasssa samana päivänä. Job 2 Do on taikamaan suosituin reggaebandi ja keikkaa fiilisteltiin. Tipahdin täysin jossain vaiheessa iltaa, koska olin liikenteessä 1 tunnin yöunilla.

Tasaisen varmaan tenuamista jatkui muutaman päivän ja kun muut vaihtarit olivat vaihtaneet maisemaa uskaltauduttiin jo rannallekin ottamaan aurinkoa ja Antti poltti jalkansa jalkapohjista perseeseen asti.
Olin aamusella tuumaillut että me mitään aurinkorasvoja tarvita tässä vaiheessa reissua enää. Ja aurinkorasvaa EI tule lisätä uimisen jälkeen missään tapauksessa. Minun onni oli sinääsä jokin kyltti rannalla jonka varjoon nukahdin Antin kärytessä auringossa. Sanomattakin selvää on että seuraavat kolme päivää Antin lempi hommaa oli aftersun lotionin kanssa lotraaminen ja kivun turruttaminen päihtymällä. Reiluna kaverina päihdyin itsekkin samaan tahtiin, en muuten mutta sympatian takia.

Koh lipestä sen verran, että päivisin siellä mitään sähköjä ole, joten krapulan nukkuminen bungassa noin klo 7 jälkeen tarkoittaa hikoilemista noin 2l/h näin ainakin tarutao cabanassa. Päätettiin sitten vaihtaa majoituspaikkaa Porn resorttiin(nimi hämää). Paikka lähenteli täydellistä, koska se oli Sunset beachilla ja pitkälle päivään bunga pysyi viileänä ja ravintolasta sai ruokaakin. Tarutaon ravintolasta sai VAIN nakkeja, riisiä , kananmunaa ja katkarapuja, ja tämän lisäksi kokin tasosta kertoo hänen erikoisensa - paistettu kananmuna kuorien kera.

Päivät kuluivat rauhallisesti turhia hötkyilemättä, joskus vietiin pyykit joskus ne haettiin ja suurin huoli oli lähinnä se että mitähän sitä söisi tai kumpi hakee lisää kaljaa. Sitten vetäistiin kunnon action päivä ja päräytettiin lonkkarilla snorklausreissulle. Jotain taisin missata kun en nähnyt muuta kuin pari bannerfishiä ja miljoona merisiiltä. Sukeltamiset oltiin sovittu torstaille, mutta pari kurssilaista pilasi sen reissun sillä että niiden piti sukeltaa rannalla. Siinä samalla kun käveltiin pettyneenä kohti bungaa napattiin olusia matkaan ja teemapäivän saattoi vaihtaa jo teemaviikoksi.

Lipeltä olisi kestänyt 2 päivää ehtiä Kuala lumpuriin lautta/bussi vaihtoehdolla joten porvarit lentää. Homma aikataulutettiin niin tarkkaan että ehdittiin juuri ja juuri ostaa Formulakisoja varten taxfree viinakset.
20 iloista humalaista suomalaisvaihtaria toivotti meidät tervetulleeksi majapaikkaan ja jossain vaiheessa tunsin teemaviikon rasituksen käyvän liian suureksi ja tipahdin.

Aikaisen tipahduksen ja jatkojen välttämisen vuoksi jaksoin lähteä aamusella Juhon kanssa katsomaan aika-ajoja. Taksikuski kusetti meitä luonnollisesti, koska ollaanhan sentään Malesiassa.

Eilen oli kyllä melkoiset kinkerit. Vietin päivän pelaillen pokeria ja juoden viskiä. Peli kulki ja kortti vei ja toi rahaa minulle.

Söin ruisleipää, ja täytyy sanoa että sitä osasi todella arvostaa. Päälle leivälle laitoin NONHALAL pippurikinkkua ja maku oli taivaallinen, parasta ruokaa mitä olen malesiassa syönyt.

Kauhea krapula vaivaa minua tänään, epäilen syylliseksi sohoburgeria. Joka kerta kun olen mennyt mokomaa syömään on aamulla ollut pakottava tarve oksentaa, tämä aamu ei eronnut mitenkään aikaisemmista siis. Onnistuin välttämään burgerin ostamisen mutta Laura mussutti sitä jatkoilla joten minun oli jostain kumman syystä otettava ihan pieni haukku siitä. Tässä sitä sitten kärsitään.

Tänään niitä on sitten taas tehty rankalla kädellä ja viskin voimin. 14 sivua tekstiä on tullut Merin kanssa kirjoitettua vaikka ei edes deadline puske päälle.

Sitten tarinaa paikallisista Markkinoinnin opiskelijoista. Pohjustetaan ensin hiukan keissiä. Eli keissinä oli tehdä JKKK Guesthouselle markkinointisuunnitelma. Paikka Sijaitsee Penangin saarella Batu Ferringillä(ranta on, mutta se on paskainen ja vedessä ei voi uida). Vuokraa 4 huonetta ja kahta kokoustilaa. Guesthouse on niin huonossa kunnossa, että edes backbackerit eivät halua kusta sinneppäin. GHn piha on koristeltu rakennusjätteillä ja sitä komistaa puoliksi purettu rakennus. Kyse on sentään voitollisesta yrityksestä, mistä kertoo viimevuoden 2000RM liikevoitto(2000/4.5=eurot).

Mitähän paikalliset ehdottivat markkinointisuunnitelmaan?
Tottakai seuraavat toimivat:

TELEVISIOMAINONTA!!
Kohderyhmäksi HÄÄMATKALLE LÄHTIJÄT!!!(avioeroja seuraa jos tuon menee tekemään)
Budjetiksi kaavailtiin noin 140 000RM...

Kaiken tämän esittelivät vakavalla naamalla tosissaan asiaan uskoen ja paatosta säesti vielä powerpoint esitykset joiden joka kalvoon ovat laittaneet vitun hyppivän jäniksen, ja sanojen tulee pyöriä ja välkkyä...

Voin suositella paikallisten esitelmiä mikäli haluaa seurata tahatonta stand up komiikkaa ja tuntea myötähäpeää.