IRC-Galleria

On se siistiä tää elämä. Aika kuluu quakea pelatessa sisällä, vaikka ulukona ois ties miten hyvä ilima. Ei vaan jaksa tehä mittään. :D

Nojaa, eilen tuli käytyä salilla. Olin yllättyny siitä että painoihin tottuu tosi äkkiä. Huomenna frisbeegolfia ja spinningiä. Toivottavasti ei oo kova tuuli, en tykkää heittää frisbeetä tuulella. Putit menee aina minne sattuu.

Sitten... mistähän niitä kesätöitä löytyisi. Ouluhallissa ois Rakentajan messut tänä viikonloppuna. Oiskohan niistä mitään apua?

Jees, nyt taas frisbeegolf kulkee. Heitin Hiirosen radalla uuden ennätykseni 58, eli 1 alle paarin. Ennen kierroksen alkua käytiin ostamassa Biltemasta ledejä yöheittelyä varten. En ollu syöny juuri mitään koko päivänä, kilon banaaneja tosin, joten aattelin ettei voi kovin hyvää tulosta tulla tällä kertaa. Asetin tavoitteeksi 70:n alituksen.

Kolmannella väylällä alkoi mennä hyvin, kun pitkä putti meni sisään. Sitten pari seuraavaa väylää meni normaaliin malliin ja sitten alkoi taas mennä pitkät putit kuppiin ihan tuosta vaan. 9. ja 11. väylillä heitin birdiet. Ekalla mettäväylällä heitin kiekan ainoan bogien, kaikki muut reiät menikin sitten paariin. En ollut aikaisemmin saanut 13. väylää paariin. 17. väylällä hermoilin ja heitin avauksen johonki 50 metriin. Sitten puttasin johonki 6 metrin päähän korista ja putti sisään. Viimenen väylä meni ilman kummempia ongelmia, vaikka loppuun jäi taas 6m putti.

No, meni ainaki alle 70:n. :)

Saapi nyt ainaki viikon ottaa rennosti kun Sami on ulkomailla, eikä paranna ennätystäni heti seuraavana päivänä, kuten kävi edellisellä kerralla. :)

Tuli tässä sitten toinenki ennätys, quaken puolelta nääs. Tehtiin Mathiaksen ja Thomasin kanssa End EH3 aikaan 29 sekuntia. Ihme räpellystä oli välillä, mutta uskaltaisin väittää sen olevan optimaalinen aika. :)

Tämä päivä alkoi varsin ankeasti, heräsin päänsärkyyn ja joku vielä porasi parkkipaikalla jotain. Murrr. Pitiki jättää se ikkuna auki yöksi. Sen jälkeen aloin pelaamaan quakea, mutta se vaan pahensi mielialaa, eikä mistään tullut mitään. Voitin kuitenki lodiksen yhellä sekunnilla dazsp1 EH:ssa.

Alakerran jamppa kävi ovella kyselemässä lainaan dvd-soitinta. Aina se on vailla jotain, eikä koskaan selvinpäin. No, se siitä hepusta tältä erää.

Lähin sitten Tarmolle muuttoavuksi klo 10 ja siellä alko mennä paremmin ku oli sosiaalista elämää saatavilla. Kamojen roudaaminen oli ihan siistiä puuhaa, kylmä ei tullu vaikka ulkona olikin vähän viileää. Siinä sai pelata taas tetristä. Se on muutoissa hauskinta puuhaa. Roinat mahtuivat hyvin kahteen henkilöautoon ja kahteen pakettiautoon. Miten jotkut voivatkin pitää niin paljon rojua kämpässään, ihmettelen kyllä. :)

No, sitten päästiin Tarmon uudelle kämpälle ja sitten mentiinki syömään viereiseen ravintolaan, joka ei mielestäni kovin kummoinen paikka ollut. Ainaki maha lopetti murisemisen, mutta kylläiseksi siitä ei tullut. Sitten taas raahattiin romuja, lämmin tuli. Kun homma oli tehty, Kian isä antoi mulle rahaa. Katoin ensin, että mitä ihmeen ruskeaa lappua se pitää kädessään. Lappu osoittautuikin 50 euron seteliksi. Niitä ei kovin usein näillä kulmilla näe. Harmittelen tässä nyt, etten osannut kiittää kunnolla, mutta hymyssä suin nuo lähtivät pois. :)

Semmosta. Oon tässä nyt pelannu taas quakea ja kuunnellu Pink Floydia. Pitäs vissiin kohta lähtä opettelemaan maalausta isän luokse.

Kattelinpa innoissani kämppiksen ikkunasta, että revontulia näkyvissä. Kiirehdin ulos, mutta huomasin paristojen olevan lopussa. Ei oteta kuvia siis. Tulin takaisin ja otin varaparistot, mutta perillä havaintopaikalla huomasin niidenki olleen lopussa! Ei yhtään kuvaa siis. :(

Tähtitaivas oli mielenkiintoinen, mutta kaikki huomio kiinnittyi kilometrin päässä olevaan jätevedenpuhdistamon lamppuun. Se paloi niin kirkkaasti, että näin lukea kameran tekstejä! Mihin ihmeeseen niin kirkasta valoa tarvitaan? Ei se niin strateginen kohde ole, että kilometrin päästä tarvitsisi nähdä kaikki liikkujat.

Sähköäkin menee ihan hukkaan, kun valoa ei ole suunnattu kunnolla. Sitten ihmetellään, mistä saisi lisää energiaa ja ydinreaktoreita, kun ei riitä sähköt talossa. Äly hoi, päättäjät! Ei ne harakat ylimääräisestä valosta yöllä tykkää. Häiritsevät elämää. Eihän ihminenkään valossa nuku mielellään, vaikka poikkeustapauksiakin on... eläimiltä ei mitään kysytä, vaan syydetään saasteita ympäristöön, jopa liiallisen valon muodossa.

Näköjään meni avautumiseksi tämä raapustus.

Muuten on ollut ihan mukava päivä. Olen reikifoorumilla kuin kotonani. :)

Tulipas väsy taas ulkoillessa. Kävin frisbeegolfin viikkokisoissa. Alku meni ihan seinille, mutta se paikka, mikä yleensä menee huonosti, meni tänään paremmin kuin koskaan. Tulos 69, ei katastrofi. Kisan jälkeen heitin vielä amatööriysin, josta tuli 28, ei mikään hirvitys sekään. Bogie jäi harmittamaan.

Noh, sitten tuli aika lähteä pois. swossin typerästä ehdotuksesta innostuneena lähdin 10km kotimatkalle kävellen ja samalla frisbeetä heitellen. 4km ja 100 heiton jälkeen alkoi tulemaan niin paljon populaa vastaan, että piti lopettaa. Ihan hauskaa, paitsi ei ehkä kiekon mielestä. ;)

Puolimatkassa alkoi jalkoja kuumottaa, ja otinkin kengät pois ja kävelin avojaloin. Onneksi asvaltti ei ollut vielä kylmää, mutta lasinsiruja sai katsella jatkuvasti. Niiden lisäksi ehdin katsella ympäristöä ja varsinkin taivasta, joka puolitoista tuntia auringonlaskun jälkeen oli todella hieno. Rakastan illalla liikkumista, sillä katuvalot ja hiljainen tienoo luovat mystisyyden ilmapiirin.

2 tunnin vaelluksen jälkeen pääsin kotiin ja nyt syönkin ihanaa vegevuokaa.

Näen toisinaan unta, että olen jotenkin päätynyt auton rattiin ja en saa autoa pysähtymään. Jarrut ei joko toimi tai niitä ei ole ollenkaan. Yleensä myös kaasu puuttuu. Olen yleensä hätääntynyt siitä, että mitä jos osun johonki kulkijaan. Eihän minulla ole ajokorttiakaan ja miten yleensäkki olen päätynyt rattiin. Olen autossa aina yksin. Viime yönä näin taas sellaisen unen.

Ajoin taajamassa jonkin valkoisen pakettiauton takana, enkä nähnyt eteeni. Pelkäsin koko ajan, että paku tekee äkkijarrutuksen ja törmään sen perään. Niin ei kuitenkaan koskaan käynyt.

Aloin nähdä näitä autounia 9-vuotiaasta lähtien, kun perheeni oli muuttanut Kainuusta Ouluun. Ymmärrän, että se oli jonkinlainen käännekohta elämässäni ja nämä unet näyttelevät nyt jotain roolia, jonka merkitystä en ole vielä saanut selville.

Pittää muistaa tehä todellisuustesti monta kertaa päivässä, että sen hoksaa tehä unessakin. Siitä huomais olevansa unessa! Sais niitä lucideja näkyä enempi....

Eli nenästä kiinni ja yrittää hengittää sen läpi! Ei onnistu fyysisessä todellisuudessa, mutta unessa kylläkin. ;)

Nyt taitaa irc-gallerian käyttö lisääntyä tämän blogin ansiosta. Oon laiska kirjottamaan päiväkirjaa paperille, joten tämä käy vallan mainiosti. Koitan kirjottaa niin tylsää tekstiä, ettei kukaan vaivaudu kommentoimaan. :)

Naapurin tytön kanssa sovittiin, että ens viikolla pidetään päiväkirjaa muutenkin, että saadaan tietää toistemme päivittäiset rutiinit. Näin huomaamme, miten kaavoihin kangistuneita olemme. Ehkä seuraavalla viikolla sitten kokeilemme jotain sellaista, missä kumpikaan ei oo koskaan käynyt tai edes yrittänyt. Hän ehdotti vesijumppaa. Sinne vaan mummojen sekaan. Voihan se toki olla hauskaakin kun ei voi tietää ennen kuin kokeilee. :)

Mitähän sitä tännäänki tekis, varmaan pelaan taas quakea niinku eilenki. Jospa joku suostuis cooperativeen tai rikkois Morfansin NH:n dam100:ssa. 3:31... koitin sitä eilen, mutta viimeinen shambler tappo mut aina. En osaa tappaa sitä pelkällä super shotgunilla nightmarella.

Hauskaa joulua kaikille sitä odottaville. :)