IRC-Galleria

Mä olin tänään kanalassa töissä koko päivän. Ikävä kyllä se oli häkkikanala, hieman ahdistavahan se eläinystävälle on, mutta tätä alaa opiskellessa on pakko vaan vetää raja johonkin. Jos menen maatalousharjoitteluun maatilalle ja he käskevät minun purkaa laatikoista kanoja tehokkaasti metallihäkkeihin ja survoa ja survoa ja survoa ja roikottaa, niin minkäs teet, kieltäytyä en voi.

EI pidä väärin ymmärtää, tila oli miellyttävä, ihmiset ihania ja työ oli mielestäni oikein mukavaa, kunhan vaihdoin aivoni "luonnontieteitä opiskeleva eläinystävä" -tilasta "ruuantuotantoa opiskeleva tulevaisuuden agronomi" -tilaan, kaikki meni loistavasti. Olin kuitenkin porukan hellin kanasille, kun piti kantaa ylimääräinen kana vajaaseen häkkiin, en voinut roikottaa reppanoita jaloista vaan otin syliini vahvaan halaukseen ja kuiskuttelin rauhoittavia. Onneksi kukaan miehistä ei kuullut.

Nautin päivästä, olen naatti, koska en ole tottunut tällaiseen. Minun on pakko vetää raja tähän, en voi ruveta säälimään kanoja, koska muuten olen väärällä alalla ja väärässä harjoittelupaikassa. Onneksi en enää joudu tekemään muuta kanoille, kun ruokkimaan ja keräämään ja pakkamaan munia. Mutta täytyy myöntää, että haluan kahta kauheammin ostaa luomumunia tästä eteenpäin. Häkkikanalathan kielletäänkin pian Suomesta, mikä on loistava asia.

Väsyttää, olen paskainen, haisen. Suihkuun ja petiin. Öitä.