IRC-Galleria

Mitäs tässä... kesä jatkuu vähän viileänpuoleisena ja sateisenakin. No, kesähän se on silti.

Miettimistä on taas paljon, mitä mun ei varmaankaan tarvis tähen edes kirjottaa. Mitä tehään tuon miehen kanssa, joku siirto on kyllä nyt pakko saada aikaseksi. Mieluummin sais kyllä muuttaa tänne. Täällä Porissa kun olen nyt vähän, tuota, miten sen sanoisi... headed for trouble. Eihän sen näin pitäny mennä mutta kuitenkin. Minkäs näille teet, se on elämää...

Huomenna olis pakko viettää vähän siivouspäivää taas, jos vaan kunto antaa suinkin periksi. Tänään meinasin taas pyörtyä kipuihini, mutta onneksi se vanha kunnon burana auttaa. Jospa se auttais huomennakin sen verran että jaksais. Paree olis...

Mitäs tässä taas... jazzeja odotellessa. Huomennahan ne jo alkaakin. Paras kaveri ei vaan varmaankaan töiltänsä ehdi ihan kauheesti kuitenkaan tässä kauoungilla riekkumaan. Ehkä mä sitten vaan haahuilen itekseni tai muussa seurassa.

Ally McBealia olen kattellut kovaan tahtiin ja onhan se semmonen sarja johon jää koukkuun. Kolmannen kauden lopussa ollaan.

Noh, ei kai tässä. Rakasta on ikävä.

Kuumaa on piisannut. Ja kosteeta. Ulkona.

Perjantaina oltiin siellä Särkänniemessä ja olihan se reissu. Mukavaa oli vaikka huono olo meinas mulle tulla kun liian tiiviiseen tahtiin menin koneesta toiseen. :D No kyllä sitä voi kuitenkin kutsua laatuajaksi parhaan kaverin kanssa ja molemmat oltiin aivan kuolleita kotiin päästyämme.

Pari viime päivää olenkin sitten tuskaillut kämppäni lämpötilan kanssa. Pyörii tuossa 30 ympärillä. Huhheijaa. No, se on kesä ny.

Mitäs tässä muuta... no, ajatuksia ajatuksia ja ajatuksia. Kaipa kaikki suhteellisen ok on, luulisin.

Eipä tänne vaan tule kirjoteltua joka päivä, vaikka kuinka oli aikoinaan tarkotus ottaa semmonen tavaksi.

Noh... naamakirjassa parisuhdestatukseni kerkisi olemaan sinkku muutaman päivän. Tuli taas saatua selville sellasia asioita jotka pisti epäilemään koko suhteen todenperäsyyttä, kannattavuutta sun muuta. Mutta kun aikamme setvittiin ja juteltiin, niin pakkohan se oli anteeksi antaa ja jatkaa, eihän sitä kuitenkaan viitsi ihan tuosta vaan kaikkea menemäänkään heittää.. Niinä muutamina päivinä kun kerkisin niinsanotusti sinkkuilemaan, sattuikin ja tapahtuikin sitten kaikenlaista. Elämäni ensimmäisissä vaahtobileissä tuli oltua ja jatkoillekin eksyin melkosen mielenkiintoseen paikkaan, melkosen mielenkiintosessa seurassa... kaikkea ei edes uskois jos ei olis ite kokenut.

No, perhekin on lisääntynyt ja mitäs tässä muuta...huomenna sitten särkänniemeen, särkänniemeen. Jee jee. Ja parhaan kaverin seurassa, on luvattu oikein kesäistä hellesäätä jota tänäänkin on pidellyt, eli mukava reissu pitäis olla tulossa. :)

Semmosta tällä kertaa

Sadetta on tänään saatu vähäsen, pilvistä on ollut, mutta nyt näin iltaa kohti tuntuis että alkaa selkiämään.

Kummallinen kipu tuolla melkein kyljessä vaan jatkuu kolmatta päivää, huomenna neljättä. Kai se on soitettava huomenna lääkäriin ja kysyttävä että mitäs tehdään.

On tullut siivoiltua ja semmosta... huomenna olis perjantai, voisin hakea sen särkkiksen rannekkeen. :)

Ilman tätä kipua olis kaiketi ihan ok fiilis.

Tässähän tätä viikkoa kulutellaan. Siihen on tähän mennessä kuulunut suurta ihmetystä byrokratian rattaiden toiminnasta, sulostuksia naapuritalossa, ja ja ja... no, ens viikolla sitten ainaskin mukavaa. Piti olla ens maanantaina työpäiväkin, mutta se peruuntui. Ja ens viikon perjantaina sitten... Särkänniemeen, Särkänniemeen! :D

Remppamiehiä taas kylään odotellen

Näin se keskikesän juhlakin sieltä taas tulla tupsahti. Eilen jo matkustin takasin kotiin Oulusta, ja tuntuu nyt kyllä oudolta olla kotona itekseen. Juhannuksen juhlinta kuuluu alkaneen täällä Impola cityssä, ja itellä ei hajuakaan illan suunnitelmista. Ei kai sitä pahemmin mitään oikein tule tehtyä eikä mihinkään mentyä kun kaikki kaveritkin on aina näin juhannuksena jossain hukkapiilossa. No, koitan olla rauhassa tässä ja hajoilematta sen suuremmin... juhannuksia vaan

Yli viikko kulunut täällä Oulussa. Ja eihän tässä nyt ole kaikki taaskaan mennyt ihan niinkun piti... Paljastui asioita mitä en olis edes halunnut tietää, no isokos yllätys tuo sitten oli. Nyt tässä vaan miettii että miten pystyy vai pystyykö luottamaan kun on kerran saanut kiinni toisen sellasista asioista, selkäni takana.

No, jalkkista oli eilen ohjelmassa ja grillibileet. Sielläkin oli aika, hmmh, mielenkiintosta... Tänään jatkettiin vähän pyöräilykautta vaikka kivut oli melkoset, ennenkun sain taas buranaa heitettyä huiviin. Ihanaa olla nainen.... todellakin.

Koskahan täältä sitten pääsee kotiin ja miltähän se sitten taas tuntuu mennä sinne olemaan yksin? Varmaan pää hajoaa sielläkin asioita miettiessä.

Täällä sitä sitten nyt ollaan taas oltu jo muutama päivä, ja pääpiirteittäin kaikki ihan hyvin. Ollaan vietetty aikaa yhessä, sormuskin on nyt sitten sormessa ja semmosta. Eilen käytiin morjestamassa vähäsen noita kavereita ja mukavaa tutustua uusiinkin ihmisiin ja nähdä tuttuja. :) Mii sou häpi.

Tällä hetkellä mies on töissä ja mä pidän täällä sen kämppää pystyssä. Kai sitä tarvii vähän siivota täällä ja tehä herralle ruokaa kun tulee töistä kotiin puolenyön aikoihin. Ja semmosta...

On tänään. Kaupungilla taas parhaan kaverin kanssa. Sitten tässä iltasella vaan vähän pakkailua ja tuskailua kun tuntuu että kaikkea pitäs olla ja tehä ennenkun voi mihinkään lähteä. Olenko unohtanu jotain... olenko olenko...

No ei auta, huomenna menoksi ja illalla sitten Oulussa. :)