IRC-Galleria

Näin se sitten on helmikuukin eletty paria tuntia vaille loppuun. Ilmasto ei kylläkään ennusteissa ihan kauhean maaliskuiselta näytä vieläkään, mutta tarttuipa sentään tänään koiralle uusi villapuku mukaan kun tuo entinen vähän jo veteli viimesiään.

Pitäs aina muistaa että tietyntyyppisistä asioista, kuten unettomuudestaan, ei kannattaisi kirjotella naamakirjassa. Kyllä sitten aina joku tietää paremmin ja tulee neuvomaan. "Ihmekö tuo, kun..." No joo. Ei kai siinä.

Ei ole ihan superfiilikset ei... kevätmasennusta?

Joka yö saa pyöriä sängyssä neljään asti ennenkun uni tulee. Kiitos ihme suurin öisen taivahan.

Tänään on ollut aika lepposa ilma, mutta se lupaa nyt vielä maaliskuun aluksi kunnon pakkasia. Ei taho.

Olen kattellut nyt 4400 - sarjaa, ja se on siinä ja siinä onko niin mielenkiintonen että jaksais kattoa kaikki kaudet.

Mitäs muuta mielenkiintosta... ei mitään. Same old, same old.

Tänään taas ihmettelin kun niin kovin huono olo oli että piti reippaat päikkärit ottaa. No onneksi se siitä sitten tokeni kun vähän ulkoilin. Tuntuu kyllä että tuo puhelin on nykyään turha kapistus mulla, kun mulle kukaan edes soita. Eikä edes vastaa mun puheluihin.

Tässähän tämä perjantai on mennyt rennosti, kaverille tuli nyt sitten uusi perheenjäsen, kisupoika ja mä mietin tässä että mitähän huomenna keksisi. Vähän on taas ajatukset solmussa mutta koska ne nyt ei olis...

Tänään on taas ollut tämmönen suhteellisen turha päivä. Sinänsä siis ainakin kun ei mitään tapahdu. Koiran kanssa ulkona olen vähän ollut ja semmosta, mutta kyllä tämä on tämmöstä päivä kerrallaan oottamista. Oikeastaan ensi viikon loppupuolella vasta ratkeaa moni asia. Kaikki on niin rahasta kiinni...

Turussa pitäis seikkailla enemmänkin ja ja... no, katotaan jos sieltä vaikka niitä töitä löytyis. Tai jotakin.

Mitä varten mä taas edes kirjotin...

Tänään vihdoinkin alkoi aurinko näyttäytyä kunnolla. Keväinen olo oli päivällä kun oli niin aurinkoista että autotiet alkoi jo sulamaan ja kuivuman. Illemmalla sitten tietty ei enää ollutkaan niin keväistä, iltalenkillä pimeyttä ja pikkusen kirpeetä pakkasilmaa.

Ei tässä tänäänkään ole sen kummempia tapahtunut paitsi että Helsingistä tuli semmonen ikävöivä soitto, no minkäs mä sille sitten voin jos ikävöi... Pelaillut olen ja pistin mollin paikkavahtia vähän uusiksi. Jospa niitä töitä löytyisi...

Mahtaskohan tänä yönä tulla jo uni hyvin?

Mitähän tässä... olin tänään Turussa taas, äidin asioista pidettiin palaveria. Ei piristäviä tunnelmia taas... ei todellakaan... No ensi kerralla vien varmaan Kassunkin kyläilemään.

No aika väsy on nyt mutta kiva kun rakkaan kaverin kanssa sai taas vähän jutella. Kaipa taas huomenna uusi päivä kunhan on nukkunut. Tuo kivenmurikka tuolla n. 400 000 kilometrin päässä vaan ei oikein aina anna tehdä sitä.

Mitäs tässä tänään... parantelen itteäni vieläkin, joka päivä vähän parempaan päin. Lunta on tosiaan tarpeeksi edelleen ja päivä on mennyt niinkun kaikki muutkin, paitti että tässä iltasella olen kaverin luona ollut nauttimassa nopeammasta netistä. Heh. Ei kai tässä sitten muuta...

Lunta on tullut enempi kuin olis tarvis ja vissiin jatkuu vieläkin. No kai se on vaan normi talvi. Ja mä jatkan flunssailua, tai en tiedä voiko tätä oikeastaan flunssaksi edes sanoa kun ei ole tuota kuumetta ollut, mutta on tullut tässä huomattua miten täynnä voi ihminen olla räkää. Hyi olkooooon.

No mitäs muuta... uusi viikko taas alotettu ja eipä tässä paljoa mitään uutta ole ilmennyt. Kaipa taas joku päivä elämä repäsee ja tuo eteen jotain erikoista.

Toinen työpäivä meni ihan mukavasti myöskin. Olihan se aamulla aika rajua herätä varttia vaille kuusi, kun ei ole tottunu, mutta sain vietyä päivän läpi suht kunnialla.

Otin tuossa jo pienet unet aikasemmin mutta luulempa että uni tulee hyvin kuitenkin. Päivä kerrallaan tässä täytyy vaan mennä ja toivoa että tulee lisääkin töitä tai vaikka keksisi sen uuden koulutusvaihtoehdon.

Viikonloppu saattaa mennä sarjoja katsellessa. :D

Aamulla parin tunnin unien jälkeen ylös ja kohti töitä. Ihan mukava paikka oli se päiväkoti. Sai pieniä hoidella ja äkkiähän se päivä siinä meni. Yllättävän hyvin jaksoin, tuttujakin siellä oli. Sitten kaupan kautta kotiin. Kassu oli jo odotellu taas ja silleen lievästi sekoaa kun tulen takasin.

Nyt sitten on mehut poissa kyllä, kohta sitä pitää petiin mennäkin kun herätys 05.45. Koskahan olen viimeksi repinyt itteni tuohon aikaan ylös? Voi elämä, toivottavasti ei ihan kärsimystä tule olemaan.

Semmosta...