IRC-Galleria

4.2Perjantai 16.05.2008 01:44

Kaivon vieressä sojotti muutama lauta muodostaen puisen hökkelin ääriviivat. Ruosteinen pyörä nojasi surkeana vanhaan koivuun, jonka paljaat oksat heiluivat epärytmikkäästi tuulessa. Istuin selkä pyörään päin ja tuijotin pellon reunaan siristäen silmiäni. Katsoin vuoroin kaivon kantta, nostin katseeni ylös metsään ja mökin kautta takaisin kaivolle. Ilmapiiri oli häiritsevän painostava, aivan kuin tunnelma yrittäisi kertoa jotain olevan tekeillä. Tarkensin katseeni uudestaan pellolle ja huomasin aistieni terästyvän. Ei mitään. Vilkaisin nopeasti mökkiä ja säpsähtäen käännyin kaivon puoleen kylmien väreiden laukatessa läpi kehon. Halusin raottaa kantta, mutta olin liian jännittyneessä tilassa. Tahdoin kurkistaa mökkiin, mutta olin pelokas. Kylmät väreet muuttuivat inhottavaksi vapinaksi kulkien varpaista käsivarsiin.

Jotain oli vialla, se oli sanomattakin selvää. En uskonut Sitruunalle tapahtuneen mitään, sillä viime näkemällä se oikoi itseään huoneen nurkassa ja valmistautui nokosille. Mutta luottamukseni Enniin oli kaukana normaalista. Se toi mieleen samanlaisen tunteen kuin astuisi vanhalle riippusillalle ja vakuuttaisi itselleen sen kestävän. Jokainen vastoinkäyminen tuntui olevan liikaa, sillä koin olevani vastuussa naisistani. Pelastamisvietin lisäksi yksi parhaista luonteenpiirteistäni oli yltiöpäinen jääräpäisyys.

Kuukausi sitten jouduin käsirysyyn paikallisen herran kanssa, jonka aivot olivat valuneet käsivarsiin. Nostin pääni kerta toisensa jälkeen maasta, vaikka tiesin pakenemisen ja estelyn olevan mahdotonta. Silti, kun on joutunut pettymään tarpeeksi usein, ei haluaisi laittaa hanskoja naulaan ennen kuin on näyttänyt, ettei ollut vain muiden murjoma jauhosäkki. Adrenaliinin vielä virratessa olin varma, että kehossani oli vain yksi iso mustelma ja naamalla sitäkin suurempi irvistys. Kaikkien poistuttua paikalta nostin etusormeni hiekan seasta ja olin valmis vielä viimeiseen erään. Vastustajia ei näkynyt, joten omalla tuomariäänelläni julistin itseni voittajaksi. Ikuisuuden kestäneen kotimatkan jälkeen hain suihkusta viimeisen voitelun ja kaaduin sänkyyni.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.