IRC-Galleria

Päivisin Tea on kivikova. Hän ei pelkää mitään, häntä pelätään. Kahdeksannella luokalla Tea lentää koulusta pahoinpideltyään kahta opettajaa. Maine kasvaa: ”Jos mua oikein pahasti ärsyttää, voin vaikka tappaa...”

Öisin tulee kauhu. Se alkoi kun Tea oli ollut mukana palvojien joukossa reilut puoli vuotta. Kun Tea on yksin, joku kiekuu ilkeästi hänen korvaansa: Et ole yhtään mitään... Sinusta ei ole mihinkään... Et ole mitään... Tapa itsesi... Tapa itsesi... Sinusta ei ole mihinkään... Tapa itsesi...

Tean sydän jyskää. Hän ajattelee, että äänen on pakko olla kangastus, harha, se ei voi olla totta.

Mutta totta se on. Ja todellisia ovat hänen kuulemansa askeleet. Kuin joku olisi astunut huoneeseen, vaikka ketään ei näy.

Hän näkee painajaisia verisistä ruumiista. Kerta toisensa jälkeen hän herää pian nukahtamisen jälkeen omaan kauhuunsa. Painajainen jatkuu valveilla.

Kun Tea menee vessaan, hän hätkähtää lattialla lojuvaa veristä ruumista. Hän ei uskalla katsoa peiliin: omat kasvot peilissä alkavat vääristyä, muuttua saatanan naamaksi. Kun Tea avaa vaatekaapin oven, kaapista löytyy luuranko.

Tea on jähmettynyt pelon möhkäle. Viikkoihin hän ei nuku kunnolla. Ei jaksa syödä, meikata, ei välittää mistään. Tea epäilee sekoavansa. Ajatukset ovat pelkkää sössöä. Teasta tuntuu, että mitä enemmän hän on palvojien joukossa, sitä vaikeampaa on. Eikä palvojaveljien ja –sisarten lisäksi hänestä piittaa kukaan.

Öisistä ahdistuksista ei palvojaporukoissa puhuta, vaikka samaa sattuu muillekin. Kauhuissaan vikisevää nöyryytetään koko joukon edessä: pelkäät sä, alatsä jänistää.

Lähikaupungissa järjestetyn mustan messun yhteydessä Tea näki, kuinka muutama surkimus pantiin juoksemaan alasti satapäisen palvojaporukan edessä.

Tea yrittää kestää omin päin ja pitää suunsa kiinni.

Kumppaneineen Tea tekee myös ryöstöjä kadulla, potkii mummoja. Se kuuluu juttuun, eikä herätä ensimmäisten kertojen jälkeen suurempia syyllisyydentuntoja. Kaikkeen turtuu. Tavalliset ihmiset ovat Tealle alempaa rotua. Kovuus käy myös edistymisen mittarista, se on saatananpalvojien tapa kilvoitella.

Muuan Tean ystävä tekee itsemurhan. Tea ”kohoaa kastissa”, kun hän antaa jengin ymmärtää, että hänellä oli ystävän kuolemassa sormet pelissä. Tea tietää, että ihmisuhri on ”paras ja voimallisin uhri, suurin ylistys saatanalle”. Kohta hän nousisi papin apulaiseksi. Mutta painajaiset pahenevat. Tea ei jaksa enää pitkään.

Image 2/1999


lololol :D AAAAAAAAAANNNNNNNNNGGGGGGGGGSSSSSSSSTTTTTTTTTT

aika makoisaa paskapuhetta <3