IRC-Galleria

polem

polem

תֹהוּ וָבֹהוּ

Raiteiltaan vinksahtaneena!!Sunnuntai 14.09.2008 16:00

Antakaa voimaa!

Kirjoitus on tärisevää nyt kun ei ole kyennyt kohtaamaan aamuyön kurittomia demoneita. Ovatko nämä asiat oikeasti tapahtuneet? Sekavia muistikuvia... Jotain hysteeristä naurunvirkoa ja mielettömyyttä.. Ei järkeä missään, mutta kuuluuko olla? Olenko vihdoin tehnyt itsestäni saavuttamattoman hörhön? Pellen, jossa roihuaa sellainen liekki, jota ei sammuteta jos se kerran on syttynyt. Hämillään on oltava, muuten ei olisi eilen tapahtunut yhtään mitään ja sekö harmittaisi. Kaikki on syvän harmaan peiton alla. Mitä sieltä paljastuu? Ehkä ei mitään, tai sitten jotain aivan hirvittävää. Olen kauhistunut! Mutta samalla huomattavasti huojentunut. "Se joka tekee itsestään pedon, vapautuu ihmisenä olemisen tuskasta." --Tri Thompson
Tämä värssy sallii minun tehdä tätä jokainen kurja elämiseni viikko, ei minulla ole mitään menetettävää. Ja vaikka olisikin... Kaikista viimeinen asia olisi sen menettäminen kuitenkin. Voi LUOJA mihin jorpakkoon tuli jalka tungettua, nyt on yltpäält itsekin mudassa ja moskassa. Tämä ei tottavie lähde pesemälläkään. Ihan totta, miksi kukaan voi menettää malttinsa ohella muistinsa ja sitä kautta jotutua päristelemään näiden karmivien flashbackien maailmassa? Kuka vastaa tällaisesta summittaisesta hirveyksien olomuodosta. Miksei kukaan sanonut mitään? Tai ehkä joku sanoikin, mutta miksi minä en kuunnellut? Toivon mukaan yksi ainoakaan ei ollut todella mukana siinä tilanteessa, toivon mukaan kaikki oli yhtälailla tunkeutuneina helvetin kieliin. Toivottavasti kaikki ovat selvinneet tästä koettelemuksesta ilman kummempia. Ihan ilman kummempaa ajatusrehkintää. "EI se mitään" on sanottava itselleen ja jatkaa mutkitta kuin mitään ei olisi todella tapahtunut. Aamuyö oli oikeasti siveellistä unta, ei mitään psykedeelistä trippiä tai edes huvittavan voimakasta viinahumalaa. Ei se ollut MITÄÄN todella, järkipaikka oli säilynyt koko ajan. Hulluus iskee vasta tärinässä ja sen olisi määrä NUKKUA pois mutta keskenkasvuiset jumalat ovat suoneet minulle sisältä kumpuavan tahdon kirjoittaa kaikki nämä ylimääräiset ajatukset johonkin, äkkiä, ennenkuin pursuan pahasti yli vainoharhaa ja mielettömyyttä. Minun ei anneta nukkua levollisesti eikä minulle anneta edes vettä, niin paljon kammoksun kehoni disorientaatiota. En pysy pystyssä, en pysy vaikka olisin maaten. Tuokaa nyt joku se lasi vettä minulle, aivoni kuihtuvat janoon ja sydän lakkaa lyömästä kun säikähdän menneen haamukuvia ja tulevan perverssiä uhkaa. Ei, otan tuon takaisin, mikään perverssi ei ole uhka, se on pikemminkin mahdollisuus. MIELI sattuu olemaan sen verran avoin, että turha on kieltää mitään itseltään. Ja ehkä lohduttava suklaalevy myös, muutoin tulen lopullisesti merisairaaksi. En voi liikkua mihinkään, en muista kuinka liikutaan, enkä muista miten liikehdin tänä aamuna - tai eilen yöllä, vai oliko se kenties viikkoja, kuukausia, ehkä päiviä sitten? Kuitenkin! Minä liikuin, koska muussa tapauksessa en ikimaailmassa olisi NYT tässä tilanteessa, onnettomassa krapulahuurussa joka vainoaa minua kuin susi. Aivot sykkivät, niistä tulee jatkuvasti tietoa eilisestä. Miten voisin sanoa niille, että minä en halua tietää tätä, älä kerro minulle eilisestä, ei sitä koskaan tapahtunutkaan. Silkkaa vesiperäisyyttä tällainen.. Ei minua ole luotu kertomaan tarinoita, minä olen yksi hyvin kuvittunut tarina, en ole ehyt ja se on se juttu. Minussa on monta, olen monia, maailmanvalloittaja, voittaja. Mutta antakaa minun nukkua, ensin antakaa suklaata ja lasi maitoa, sitten, antakaa minun herranjumala nukkua. En kestä tätä painetta, en halua järjestellä mitään, rukoilen ettei mitään ole mennyt rikki, ettei mitään kummempaa ole tapahtunut pääni sisällä tai ympärilläni. Mitään. rien. Hyvää yötä.

KuulostaaPerjantai 12.09.2008 19:05

Être amoureux est
sept marches devant

et deux derrière

pas seulement pour plaisir

Je ne comprendes pas pourqoui...

My bffTorstai 11.09.2008 22:49

<3

When it will stop aching so much?Maanantai 01.09.2008 15:36

irenelt hauska heheheeeheTorstai 21.08.2008 16:33

googleta ja lisää oma nimi eteen:

"tarvitsee": Emily needs to be told "No, there are certain things that just are NOT allowed"

"näyttää": Emily looks like she may effect Jamaica more than previously thought.

"sanoo":

emily says:
at least let me see ur face
emily says:
or hear ur voice
emily says:
LOL

"haluaa": Emily wants a Pony!: And galactic invasion won't stand in her way.

"tekee": Whatever Emily is doing, it's working.

"inhoaa": Emily hates most of her fans, but she has good reason.

"kysyy": Emily asks Jimmy "am I behaving like a whore?" (Jimmy's reply is: "Whoring is a peacetime activity.")

"menee": EMILY GOES WILD

"tykkää": Emily likes to wander the streets and eat goldfish crackers.

"syö": emily eats poo emily eats poo emily eats poo emily eats poo.



=)

HAHHAHAHAAAAAA!Tiistai 19.08.2008 16:12

IL ne faut JAMAIS déspérer! Ha!

Huomaan tekeväni en mitään asialle.
Huomaan uskovani jotain mitä en olisi koskaan uskonut.
Ihmisen henkilökohtainen kehitys?

Eilen halusin tappaa jonkun.
Toissapäivänä halusin tappaa elämästäni
joitain sekunteja
Sitä edeltävänä aamuna
en ollut tuntenut juurikaan mitään haluja
tehdä pahaa millekään




Hey Miss Cane

tsoriSunnuntai 17.08.2008 15:05

17.08.08 12:01 <polem> VOI PASKA
17.08.08 12:02 <polem> no regrets, right.... mun life menee just sitä vitun alamäkee ja välil ylämäkee niin ett VÄLIL FLIPPAA, väil hajottaa, tekis mieli olla TASAPAINOSSA edes ittensä kanssa ja sit kattoo muita et mikä meininki niil on
17.08.08 12:02 <polem> :c





Nilkka mäsänä taasSunnuntai 10.08.2008 01:57

Sattui enemmä kuin koskaan ja sit viel ku Rain tulee riisumaan mut
aseista

olen haavoittuvaisimmillani.

järkeily ei ole mitään vahvimpia puolia minussa - kaikkea muuta kuin toivottomuutta kyllä
ikinä ei ole epätoivon aika, on muistettava.
aina on mahdollisuus itkuraivokänniin, tiedättehän.
tunnelataus tekee krapulasta yhtä suurta hämminkiä, tärinää
(todellisuus värisee)


ota kiinni täst luodist




<3

TULISEN JÄRJEN AIKATiistai 05.08.2008 00:55

On hyvä huomata:

pää on yhä visusti hartioiden välissä, niskan kannattelemana

ranteet ovat yhä toiminnassa, käsien kanssa hyvässä synkrossa

nilkat suotuisassa asennossa nykyään.

Minä pystyn kulkemaan!

Mutten tohdi kauhean pitkiä matkoja sillä on aina olemassa EPÄKOHTIA joista lähtee pikkuruisia säikeitä ONGELMIIN - tästä tulee fraktaali verkosto, ikäänkuin seitti joka kietoo.

Miksi ymmärrys ei voi kohota edes jossain suhteessa?

Aina on olemassa joko oman rantaviivan kiiski tai vastarannan.

Kuka keksi skeptisyyden, kuka toi, kuka vei sen äärimmäisyyksiin?

Minua kiehtoo maagisten kysymysten esittäminen, eikä oikeastaan niiden lopullisten vastausten selviäminen.

Sekin tosin on melkolailla suosittu laji. (totuus) Luc Ferry kirjoitti siitä kirjan (Opi elämään). Kaikinpuolin vallan mainio kirjoitus.

Kysymysten esittäjät vanhenivat ja kyllästyivät lopulta, koska huomasivat saaneensa jo ratkaisuja. Miller oli yksi niistä ja uusin suosikkini Henri Michaux, belgialainen. Onko mitään psykoseksuaalisempaa kuin tekstissä aavemaisesti leijaileva kysymys?

"- - Kirjoitan Teille maailman äärestä. Teidän on se tiedettävä. Usein puut värisevät. Me kokoamme lehdet. Niissä on hyvin paljon suonia. Mutta mitä ne hyödyttävät? ei ole enää mitään niiden ja puun välillä, ja me hajaannumme hämillämme.
Eikö elämä maan päällä voisi jatkua ilman tuulta? Vai pitääkö kaiken väristä, aina, aina.
On myös maanalaisia liikahduksia, ja talossa kuin vihan puuskia, jotka tulevat teitä kohti kuin ankarat olennot, jotka haluavat pusertaa teistä tunnustuksia.
Mitään ei voi nähdä, paitsi semmoista, jonka näkeminen ei ole tärkeätä. Ei mitään, ja kuitenkin värisemme. Minkätähden?"

"- - Lisään vielä sanan, tai oikeastaan kysymyksen.
Virtaako vesi Teidänkin maassanne? (En muista, oletteko sen minulle sanonut) ja saako se Teidätkin värisemään, jos se todellakin on vettä.
Pidänkö siitä? En tiedä. Vedessä tuntee itsensä niin yksinäiseksi, kun se on kylmää. On aivan toista, jos se on lämmintä. Siis? Miten sanoisin? Miten Te sanoisitte, vastatkaa minulle, jos puhutte siitä peittelemättä, aivan avoimesti?

EhkäTorstai 31.07.2008 22:24

Olen sekaisin soijaproteiinista varmaan!! Ei pidä leikkiä empaattista jos on vilpillinen tai mielenhäiriöinen ja/tai kumpaakin. Ei ole ongelmaa. Sydämeni on herkkä, voitettavissa. Uhrautuisin ehkä. Mutta nyt elän itseäni varten, olenhan opetellut jo tavoille.

Lopeti n koulun, al otin elämän, tei n pah haa roukaa ja tein ihmisii hermostuneiks ja riekaleiks, morjens!

Jeesuksen vittukyrpä, Allah anna voimoo, mis ooooooooooot oikeeeeeeeeeeeee???????

Kits.