Parin päivän ajan IKK:n palaamisen jälkeen Dasha vaikutti varsin etäiseltä. Hän vietti aikaa paljon enemmän varastolla ja kävellen yksin kaupungilla kuin Fireboundin basella. Ja jos joku häntä näkikin, hän yleensä vältteli katsomasta ketään silmiin ja mutisi jotain itsekseen. Jossain vaiheessa hän oli lopulta käynyt ilmoittamassa Naotolle ja Michaelille lähtevänsä takaisin Venäjälle ja oli kuulemma vielä vannonut, ettei koskaan enää palaisi Savonlinnaan.
Noin reilun viikon päästä Firebound ja Waterfall saavat kirjeen Venäjältä. Käsiala on hyvin koukeroista ja kaunista, vanhaa kaunokirjoitusta.
Hyvä Fireboundin/Waterfallin väki
Minun on ikäväkseni ilmoitettava, että ystävänne Dasha Tatiyana Jekaterina poistui joukostamme 29.7. Hän jätti jälkeensä viestin, jonka liitän tämän kirjeen mukaan. Ymmärtänette sen tarkoituksen minua paremmin.
Neiti Jekaterinan hautajaiset pidetään Jekaterinburgissa, Venäjällä, 18.8. Toivon, että saavutte paikalle muistamaan häntä, sillä muuta perhettä ei neidillä koskaan ollut.
Syvimmät osanottoni
Igor
Lisäksi mukana oli tilaisuuden pitopaikan osoite.
Dashan jättämä viesti oli rypistynut, vereen tahriintunut paperinpala. Siinä luki:
Kaikki oli minun syytäni.
Antakaa anteeksi.
Jekaterina-mansion, heinäkuinen aamu on kirkas ja aurinkoinen. Vanha, kurttuinen goblin kasaa pyöreälle matellitarjottimelle aamiaista ja pudistelee huokaillen päätään. Lopulta annos on valmis ja ukko lähtee viemään tarjotinta neidin huoneeseen. Koputukseen ei vastata, tänäänkään, ja vanhus työntää oven auki. Tarjotin ja siinä olleet astiat kolisevat lattialle, kun hän näkee Dashan makaavan lattialla verilammikossa, Gorenien lävistämänä. Goblin syöksähtää elottoman ruumiin luo ja alkaa kutsua tätä nimeltä. Kyberkädessään Dasha puristaa paperinpalaa. Vanhus kurottaa kätensä ja lukee viestin, vaipuen tämän jälkeen hiljaisuuteen.
