IRC-Galleria

Aamu valkeni kuudelta, mutta herätys oli vasta kahdeksan maissa. Riisikasvispossu-aamiaisen jälkeen Bin kaasutteli meidät takaisin Angkoriin. Tänään ohjelmassa oli pari "korkeata" temppeliä eli Prah Khan ja Takeo sekä Ta Prohm eli "viidakkotemppeli".

Paremman kuvan naista saa netista, esim sivulta:
http://theangkorguide.com/

Upeita paikkoja. Hiekkakivesta rakennettuja eli pintamateriaali oli aika rapistunutta ja siella taalla sisakatot olivat pudonneet, mutta temppelien korkeus ("korkeat" temppelit oli rakennettu yhta korkeuksia tavoitteleviksi kuin Egyptin pyramidit) ja massiivisuus antoi kuvan siita, etta ne rakentanut kulttuuri ei ollut heikko tai kehittymaton.

Lopuksi halusin nähdä aluetta runsaat tuhat vuotta palvelleen tekoaltaan, läntisen Baryonin, josta vettä oli johdettu viljelmille Angkorin valtakunnan alkuajoista asti. Tie, sileä ja hyväkuntoinen, kulki bambu- ja betonimajoista rakennetun asuinalueen ja kansainvälisen lentokentän vieritse.

Suorakaiteen muotoinen, käsivoimin kaivettu tekoallas oli muhkeat 8 * 2 km laajudeltaan ja keskisyvyydeltään 7 metriä. Keskellä oli keinotekoinen saari, jolla sijaitsi pieni temppeli. Angkorin itäpuolella oli toinen samanlainen, mutta jo umpeenkasvanut allas. Bin kertoi, että paikallisille Baryon on sekä kasteluveden lähde että virkistäytymispaikka. Lapsia ja aikuisia pulikoikin rannassa kymmenittäin huolimatta kello kahden paahtavasta kuumuudesta - tai ehkä juuri siksi :)

Bin ajoi meidät takaisin hienostohotellialueen vieritse kulkevaa tietä. Suuri osa hotelleista oli nimetty temppelialueen nimillä ja niiden edessä oli miltei poikkeuksetta nagoja, norsuja, demoneita tai muiden Angkorin patsaiden moderneja kopioita.

Iltapalan söimme lähes viimeisillä dollareillamme Banana Leafissa kävelykadulla, jolla huomiosta kilpailivat katukaupustelijat, eri puolilta kaikuva musikki ja isolle kankaalle heijastettu formulakisa. Räikkönen ei pärjännyt.