Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö heikentää aivojen noradrenaliinin-, serotoniinin-, asetyylikoliinin- ja dopamiinintuotantoa. Ketiapiini toimii periaatteessa annostuksesta riippuen pääosin kolmella/neljällä eri tavalla/lääkkeenä. (Pirun monimutkainen/monimuotoinen farmakologinen profiili.) Unilääkkeenä/nukahtamislääkkeenä, tasoittavana lääkkeenä, antipsykoottina sekä masennuslääkkeenä mm. 5-HT1A reseptoreiden/autoreseptoreiden "osittaisagonistisen" ominaisuuden vuoksi sekä myös 5HT2A/2C/jne. Joissakin tieteellisissä artikkeleissa ollaan myös havaittu ketiapiinin olevan osittain "noradrenaliiniagonisti" keskisuurilla annostuksilla vaikka käyttäjäkokemukset vahvistaisi taas sen, että tämä vaikutus alkaisi jo pienemmilläkin annostuksilla (ainakin joidenkin noradrenaliinireseptorien kohdalla - väsymyksen määrä vähentyy/häipyy lähes kokonaan pois ja voi jopa piristyä annostuksen noustessa tarpeeksi korkealle ja tietyssä vaiheessa se väsymys taas nousee uudelleen). Oikeastihan ketiapiini on ainoastaan 5-HT1A reseptoreiden kohdalla osittaisantagonisti ja sitoutuu serotoniinireseptoreihin hyvin vahvasti jo hiukan pienemmilläkin 100-150mg annostuksilla ja muissa se on antagonisti. Alle 250-300mg:n annostuksella dopamiinireseptoreiden salpaus on ihan älyttömän pientä ja kaiken lisäksi se on suhteellisen lyhytaikaista sekä luonteeltaan heikkoa. Tämän vuoksi ketiapiinia käytetään mm. alzheimerpotilaiden levodopan aiheuttamiin sivuvaikutuksiin. Jos on pakko ketiapiinia käyttää esim. stimujen kanssa niin ottaa ketinsä vasta sen jälkeen kun stimujen suurin vaikutus on mennyt jo ohitse. Se on selvä, että keti heikentää stimujen hoitotehoa enempi tai vähempi mutta jos on pakko niin on pakko. :)
"Some of the antagonized receptors (serotonin, norepinephrine) are actually autoreceptors whose blockade tends to increase the release of neurotransmitters."
"Mikäli autoreseptoria aktivoidaan voimakkaalla agonistilla, solu pyrkii vähentämään välittäjäaineen vapauttamista synapsiin. Mikäli autoreseptori suljetaan antagonistilla, pyrkii solu lisäämään välittäjäaineen vapautumista synapsiin."
http://thelastpsychiatrist.com/2007/07/the_most_important_article_on.html
Kevyt neurolepti verrattaessa moneen muuhun (mielestäni ylivertainen farmakologinen vaikutusprofiili heti Abilifyn jälkeen) ja itselleni sopi(silloin kuin söin neurolepteja vielä) ainoastaan ketiapiinin debot-versio koska lyhyistä sain pahoja sivuvaikutuksia, jotka heikensivät liikaa elämänlaatua (erittäin voimakas uneliaisuus tietyllä annostuksella, tietyllä annostuksella taas korkea aggressiivisuus sekä psykoottisten oireiden esilletuloa (älkää kysykö miksi), rytmihäiriöt + miljoona muuta). Ei tarvi tyytyä sellaiseen neuroleptiin josta tulee äärimmäisen paljon normaalia elämää haittaavia sivareita. Mulla kun on bipo niin dexe+bipo ilman tasaavaa lääkitystä on joissakin tapauksissa ongelmien kerjäämistä mutta pidin AINA neuroleptien määrät niin pieninä kuin mahdollista (säädin itse annostusta lääkäreiden luvalla vaikka aloitin ennen lupiakin jo, sen seurauksena kun aloitin tutkimaan itse asiaa kun lääkärit eivät jaksaneet/halunnee/eivät uskoneet oppivansa lisää yms.).
Ei siinä ole mitään järkeä määrätä pelkästään ketiapiinia masennukseen, varsinkaan adhd:n omaavalle potilaalle... Tätä silti tapahtuu mm. vaikutuksensa vuoksi noradrenaliiniin ja tiettyihin serotoniinireseptoreihin. Kuitenkin itse koin ketiapiinista olevan apua tunteiden tasoittajana/tasasi huippuja, joka helpotti olotilaani, laski stressin määrää. Neuroleptit usein kyllä laittaa ihmisen sellaiseen salakavalaan tiedostamattomaan tunteettomuustilaan, josta herää kun lasketaan annostusta tai lopettaa käytön. Masentunut ihminen ei ole vain tyyppillinen masennus-oireiston kantaja vaan siinä on usein mukana pirusti kaikkea muutakin, ja joissakin tilanteissa ketiapiini(just oikealla annostuksella) voi olla erittäin oiva lisä masennuslääkkeen rinnalla. Oon valehtelematta kysynyt reilu tusinalta lääkäriltä ja kahdelta ylilääkäriltä, tietääkö ne miten ketiapiini oikeasti toimii(edes sinnepäin) ja eivät ole osanneet antaa kertaakaan järkevää vastausta ja jos totta puhutaan niin ei ole olemassakaan ihmistä joka tietää tarkalleen miten ketiapiini toimii kokonaisuudessaan suhteessa eri yksilöihin, annostuksien eroavaisuuksiin, hoitotehoihin yms. Henk.kohtaiset geenikartat kertovat jo enemmän.
Neuroleptien sivuvaikutukset on myös aika lailla yksilöllisiä, jotkut saa pahoja sivareita ja jotkut ei saa juuri mitään erityisen pahoja. Neuroleptien tarkoitushan on nimenomaan vähentää tunteiden, niin negatiivisten kuin positiivisten huippuja, joten tunteettomuutta ilman muuta esiintyy joka tapauksessa. Se "keti-kooma" tulee just ketiapiinin voimakkaasta antihistamiinivaikutuksesta pienellä (osittain keskisuurilla) annostuksilla sekä noradrenaliinireseptoreiden lievästä salpaamisesta. Voimakkaat allergialääkkeet tekee siis samaa tämän a-histamiinin suhteen mutta osittain eri volyymilla/tavalla. Muutama tuttuni saa 24/7 pöhnän allergialääkkeestäkin... Se "kooma" voi olla välttämätöntä joidenkin mielenterveyshäiriöiden hoidossa mutta ihan pelleilyähän se on määrätä joka toiseen ongelmaan ketipinoria. Avainasemassa on kuitenkin tarkkailla tarpeeksi laajoilla verikokeilla säännöllisesti veriarvoja ettei vajaustiloja yms. pääsisi muodostumaan (täytyy itse patistaa että saa niitä verikokeita ylipäätänsä..) JA vaikka syö neurolepteja, se ei tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa terveelliset ruoka- sekä elämäntavat. Neuroleptit voi edesauttaa jonkin sairauden/ongelman/vajaatilan syntyä mutta harvoin se yksinään aiheuttaa esim. metabolista oireyhtymää.
