IRC-Galleria

Mirel Wagner - Goodnight
Anna Puu - Vuoroin vieraissa
King Dude - Hello Mary
Ace Wilder - Busy Doin' Nothin'
Jenny Wilson - Only Here For The Fight
Mirel Wagner - What Love Looks Like
Joan Baez - House Of The Rising Sun
Susanna Erkinheimo - "Kirjoita Postikorttiin"
David Guetta - Sun Goes Down (feat. MAGIC! & Sonny Wilson)
David Guetta - I'll Keep Loving you (feat. Birdy & Jaymes Young)
King Dude - Don't Want Me Still
King Dude - Witch's Hammer

Hidasta elämää

Hyviä vinkkejä vaikkakin moni noista vie muutaman kuukauden, jotta vaikutuksia alkaa kunnolla huomaamaan. Kauhean moni ei jaksa käydä läpi sitä muutosprosessia ja takapakkejakin tulee. Alitajunnan harjoittamista pitäisi alkaa opettamaan jo ala-asteelta lähtien. Aivot "ohjelmoituu" sillä mitä ihminen kokee, näkee, ajattelee ja toimii eikä "ohjelmointi" lopu missään vaiheessa elämää. Oman persoonan peruspiirteiden muuttamiset on jo sitten eri asia, joihin ei nykytiedon perusteella pystytä juuri ollenkaan vaikuttamaan.

Huvituttaa muuten toi meditointi-kohta. Se pitää paikkaansa useamman ihmisen kohdalla (nostaa esim. serotoniinitasoja hetkellisesti, meditointi nopeuttaa luunmurtumien paranemisaikaa yms.) mutta esim. adhd:n omaava yleensä vaan tuskastuu lisää ja stressitasot nousee :D joka ei tietenkään palvele enää tarkoitusta.

Tuliko minusta tylsä, koska en oppinut dokaamaan?




Nuorempana "tuonkaltaiset" ihmiset vaikuttivat tylsiltä, mutta samalla, takaraivossa syntyi eräänlainen (joiltakin osin hieman tiedostamaton) vakaa kunnioitus heitä kohtaan koska he edustivat jollakin tavalla sitä pysyvyyttä, vakautta ja tasapainoa, jota vanhemmat tarjosivat tai yrittivät tarjota. Yritin kuitenkin kapinoida tätä vastaan nuorempana alitajuisesti kuin myös tietoisesti. Se oli sitä aikaa kun ihminen alkaa oikein kunnolla kehittämään omaa persoonaansa erilleen vanhempiensa persoonista, joku tällä tavalla, joku toinen taas eri tavalla. Nyt hieman vanhempana näen, että me kaikki ollaan yhtä tärkeitä, eikä ole olemassakaan mustavalkoisesti tylsää tai "vastakkaisesti" villiä/mielenkiintoista ihmistä, on vain eri näkökulmia. Jokainen yksilö omaa ne tylsät sekä villit/mielenkiintoiset piirteet, ne on vain löydettävä.

http://www.voice.fi/suhteet/oletko-erityisherkka-ihminen-16-merkkia-paljastavat-totuuden/4/69277?fb_action_ids=823691854318189&fb_action_types=og.likes



Erityisherkkiä on 15-20% väestöstä, Persoonallisuushäiriöisiä 10%, traumaperäisiä stressihäiriöisiä 15%, (erityyppistä) bipolaarista mielialahäiriötä 5% väestöstä. adhd:ta 5%. Saa olla tarkkana mihin tämä erityisherkkyys perustuu koska se voi olla myös jokin em.:sta sairauksista tai/sekä johtua "epänormaalista" tai epänormaalista aivokemiasta.
http://www.hs.fi/elama/a1401249471173 (tuolla on myös 23 kohtainen erityisherkkyystesti)

"Elaine Aron käsittelee herkkyyttä ilmiönä, jolla on biologinen perusta. Hänen mukaansa noin 15–20 prosenttia ihmisistä on hermojärjestelmältään erityisen herkkiä – kaikissa kulttuureissa, niin miehissä kuin naisissa, aikuisissa ja lapsissa. Aronin mukaan herkän ihmisen tahdosta riippumaton hermosto reagoi voimakkaasti ärsykkeisiin, kuten valoihin, hälyyn, makuihin, hankaaviin saumoihin tai kofeiiniin. Herkkä havainnoi tarkkaan sekä ympäristöään että sisäistä maailmaansa. Herkkyys voi ilmetä myös vahvoina taidekokemuksina ja taipumuksena imeä itseensä toisten tunnetiloja."

Em. diagnoosit voi kaikki pitää sisällään näitä oirehdintoja. Myös yliherkkä hermosto mm. noradrenaliinin vuoksi on osa joidenkin sairauksien perusluonnetta.
"Tota sanotaan reaktiiviseksi käyttäytymiseksi. Reaktiiviset ihmiset syyttävät ulkoisia tekijöitä omasta huonosta olostaan, kuten vanhempiaan, isovanhempiaan, muita läheisiä, työtovereita, geeneä, ympäristöä ja muita olosuhteita. Jos (sosiaalinen) sää on hyvä, heistä tuntuu hyvältä. Jos (sosiaalinen) sää on huono, se vaikuttaa heidän tekemisiin ja käyttäytymiseensä ja he syyttävät säätilaa. Reaktiivisen vastakohta on proaktiivinen. Proaktiivinen ihminen ottaa vastuun omasta elämästään. He eivät anna muiden kirjoittaa omaa elämän käsikirjoitustaan. He tietävät, että kukaan ei voi vahingoittaa heitä ilman heidän omaa lupaansa. He ikäänkuin kantavat oman (sosiaalisen) säätilan mukanaan."
Suurinosa "normaalin" ihmisen tunnekäyttäytymistä on reaktiivista mutta on älyttömän tärkeää myös työstää tuota proaktiivisuutta. Kuten tästäkin näkee niin asia on hyvin moniulotteinen ja vaikeatulkintainen.

Mistä tietää että on hyvä aamu? No siitä, että täytyy tanssahdella jokaisella askeleella jonka eteensä ottaa.

Yrittäkää palauttaa mieleenne miltä lapsena tuntui kun näki ensimmäisen kerran vimmatusti vipeltävän siilin tai sateesta märän etanan, surrealistineen tuntosarvineen. Maailmassa on paljon paskaa mutta myös paljon hyvää. Kaikessa on tasapaino.

Metallica - Am I Evil?
Metallica - For Whom The Bell Tolls
Metallica - No Remorse
Metallica - The Four Horsemen
Impaled Nazarene - Corgito Ergo Sum
Impaled Nazarene - Nothing Is Sacred
Impaled Nazarene - Total war - Winter war
Impaled Nazarene - Hardboiled and Still Hellbound

Sister Sin - One Out of Ten
Sister Sin - Make my day
Sister Sin - I Stand Alone

Delta Waves
Pelle Miljoona - Viimeinen syksy
Pelle Miljoona & Linnunlaulu - Kyynelhelmet
Pelle Miljoona - Juokse Villi Lapsi
Pelle Miljoona - Moottoritie on kuuma
Hassisen Kone - Seinät
Sielun Veljet - Peltirumpu
Sielun Veljet - Totuus vai tequila
Jari Kullervo - Lasinen Elämä
Ismo Alanko Säätiö - Värityskirja
Ismo Alanko Teholla - Sytytä elämä

http://www.mangu.tv/meyou-embed?v=4986&s=large

1. Liikunta (erityisesti sellaista liikuntaa josta itse nauttii tai kokee mieleisekseen)
2. Meditointi/mindfulness/rauhoittumisäänitteet/suggestiot
3. Myönteiset ajatukset/empatia - Muistele hyviä hetkiä - Katso esim. hellyyttäviä youtube-videoita
4. Auringonvaloa mahdollisemman paljon päivään aina kun on vaan mahdollista/unirytmi kohdilleen
5. Vältä sokeria
6. Tryptofaani/5-HTP:tä Kuureittain/lyhyitä
7. Luovuuden käyttö
8. Musiikin kuuntelu (uppoutuminen siihen maailmaan, jonka sävelet luovat)
9. Hieronta
10. Eläinten paijaaminen
11. Pyrittävä estämään erakoitumista neljän seinän sisälle

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö heikentää aivojen noradrenaliinin-, serotoniinin-, asetyylikoliinin- ja dopamiinintuotantoa. Ketiapiini toimii periaatteessa annostuksesta riippuen pääosin kolmella/neljällä eri tavalla/lääkkeenä. (Pirun monimutkainen/monimuotoinen farmakologinen profiili.) Unilääkkeenä/nukahtamislääkkeenä, tasoittavana lääkkeenä, antipsykoottina sekä masennuslääkkeenä mm. 5-HT1A reseptoreiden/autoreseptoreiden "osittaisagonistisen" ominaisuuden vuoksi sekä myös 5HT2A/2C/jne. Joissakin tieteellisissä artikkeleissa ollaan myös havaittu ketiapiinin olevan osittain "noradrenaliiniagonisti" keskisuurilla annostuksilla vaikka käyttäjäkokemukset vahvistaisi taas sen, että tämä vaikutus alkaisi jo pienemmilläkin annostuksilla (ainakin joidenkin noradrenaliinireseptorien kohdalla - väsymyksen määrä vähentyy/häipyy lähes kokonaan pois ja voi jopa piristyä annostuksen noustessa tarpeeksi korkealle ja tietyssä vaiheessa se väsymys taas nousee uudelleen). Oikeastihan ketiapiini on ainoastaan 5-HT1A reseptoreiden kohdalla osittaisantagonisti ja sitoutuu serotoniinireseptoreihin hyvin vahvasti jo hiukan pienemmilläkin 100-150mg annostuksilla ja muissa se on antagonisti. Alle 250-300mg:n annostuksella dopamiinireseptoreiden salpaus on ihan älyttömän pientä ja kaiken lisäksi se on suhteellisen lyhytaikaista sekä luonteeltaan heikkoa. Tämän vuoksi ketiapiinia käytetään mm. alzheimerpotilaiden levodopan aiheuttamiin sivuvaikutuksiin. Jos on pakko ketiapiinia käyttää esim. stimujen kanssa niin ottaa ketinsä vasta sen jälkeen kun stimujen suurin vaikutus on mennyt jo ohitse. Se on selvä, että keti heikentää stimujen hoitotehoa enempi tai vähempi mutta jos on pakko niin on pakko. :)

"Some of the antagonized receptors (serotonin, norepinephrine) are actually autoreceptors whose blockade tends to increase the release of neurotransmitters."
"Mikäli autoreseptoria aktivoidaan voimakkaalla agonistilla, solu pyrkii vähentämään välittäjäaineen vapauttamista synapsiin. Mikäli autoreseptori suljetaan antagonistilla, pyrkii solu lisäämään välittäjäaineen vapautumista synapsiin."
http://thelastpsychiatrist.com/2007/07/the_most_important_article_on.html

Kevyt neurolepti verrattaessa moneen muuhun (mielestäni ylivertainen farmakologinen vaikutusprofiili heti Abilifyn jälkeen) ja itselleni sopi(silloin kuin söin neurolepteja vielä) ainoastaan ketiapiinin debot-versio koska lyhyistä sain pahoja sivuvaikutuksia, jotka heikensivät liikaa elämänlaatua (erittäin voimakas uneliaisuus tietyllä annostuksella, tietyllä annostuksella taas korkea aggressiivisuus sekä psykoottisten oireiden esilletuloa (älkää kysykö miksi), rytmihäiriöt + miljoona muuta). Ei tarvi tyytyä sellaiseen neuroleptiin josta tulee äärimmäisen paljon normaalia elämää haittaavia sivareita. Mulla kun on bipo niin dexe+bipo ilman tasaavaa lääkitystä on joissakin tapauksissa ongelmien kerjäämistä mutta pidin AINA neuroleptien määrät niin pieninä kuin mahdollista (säädin itse annostusta lääkäreiden luvalla vaikka aloitin ennen lupiakin jo, sen seurauksena kun aloitin tutkimaan itse asiaa kun lääkärit eivät jaksaneet/halunnee/eivät uskoneet oppivansa lisää yms.).

Ei siinä ole mitään järkeä määrätä pelkästään ketiapiinia masennukseen, varsinkaan adhd:n omaavalle potilaalle... Tätä silti tapahtuu mm. vaikutuksensa vuoksi noradrenaliiniin ja tiettyihin serotoniinireseptoreihin. Kuitenkin itse koin ketiapiinista olevan apua tunteiden tasoittajana/tasasi huippuja, joka helpotti olotilaani, laski stressin määrää. Neuroleptit usein kyllä laittaa ihmisen sellaiseen salakavalaan tiedostamattomaan tunteettomuustilaan, josta herää kun lasketaan annostusta tai lopettaa käytön. Masentunut ihminen ei ole vain tyyppillinen masennus-oireiston kantaja vaan siinä on usein mukana pirusti kaikkea muutakin, ja joissakin tilanteissa ketiapiini(just oikealla annostuksella) voi olla erittäin oiva lisä masennuslääkkeen rinnalla. Oon valehtelematta kysynyt reilu tusinalta lääkäriltä ja kahdelta ylilääkäriltä, tietääkö ne miten ketiapiini oikeasti toimii(edes sinnepäin) ja eivät ole osanneet antaa kertaakaan järkevää vastausta ja jos totta puhutaan niin ei ole olemassakaan ihmistä joka tietää tarkalleen miten ketiapiini toimii kokonaisuudessaan suhteessa eri yksilöihin, annostuksien eroavaisuuksiin, hoitotehoihin yms. Henk.kohtaiset geenikartat kertovat jo enemmän.

Neuroleptien sivuvaikutukset on myös aika lailla yksilöllisiä, jotkut saa pahoja sivareita ja jotkut ei saa juuri mitään erityisen pahoja. Neuroleptien tarkoitushan on nimenomaan vähentää tunteiden, niin negatiivisten kuin positiivisten huippuja, joten tunteettomuutta ilman muuta esiintyy joka tapauksessa. Se "keti-kooma" tulee just ketiapiinin voimakkaasta antihistamiinivaikutuksesta pienellä (osittain keskisuurilla) annostuksilla sekä noradrenaliinireseptoreiden lievästä salpaamisesta. Voimakkaat allergialääkkeet tekee siis samaa tämän a-histamiinin suhteen mutta osittain eri volyymilla/tavalla. Muutama tuttuni saa 24/7 pöhnän allergialääkkeestäkin... Se "kooma" voi olla välttämätöntä joidenkin mielenterveyshäiriöiden hoidossa mutta ihan pelleilyähän se on määrätä joka toiseen ongelmaan ketipinoria. Avainasemassa on kuitenkin tarkkailla tarpeeksi laajoilla verikokeilla säännöllisesti veriarvoja ettei vajaustiloja yms. pääsisi muodostumaan (täytyy itse patistaa että saa niitä verikokeita ylipäätänsä..) JA vaikka syö neurolepteja, se ei tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa terveelliset ruoka- sekä elämäntavat. Neuroleptit voi edesauttaa jonkin sairauden/ongelman/vajaatilan syntyä mutta harvoin se yksinään aiheuttaa esim. metabolista oireyhtymää.