Kuva1.
Hampaiden valkaisu suoritetaan joko kevytvalkaisuna tai Zoom- tai laservalkaisuina. Nämä valkaisut tehdään vastaanotoilla. Kevytvalkaisussa käytetään vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia. Zoom- ja laservalkaisuissa valkaisuaineen lämpötilaa voidaan nostaa valolla tai laserilla, jolloin valkaisuteho tehostuu. Nuorille henkilöille turvallisempi valkaisuvaihtoehto on kevytvalkaisu, jossa vältetään hampaan ytimen ärsytystä. Nuorilla henkilöillä hampaat ovat muutenkin vielä vaaleat, joten tehokkaammalla valkaisulla ei välttämättä saada parempaa tulosta kuin kevytvalkaisulla.
Pelkällä hammaskiven- ja värjäytymienpoistolla saadaan kirkastettua hammasta jo niin paljon, että se saattaa riittää toimenpiteenä vaaleampaan hymyyn. Perusteellisen hammaskiven- ja värjäytymienpoiston suorittaa joko suuhygienisti tai hammaslääkäri. Apuna käytetään ultraäänilaitetta, puhdistuspastoja ja/tai sooda-/ jauhepuhdistimia.
Hampaiden kotivalkaisu tehdään yksilöllisesti valmistetuilla valkaisulusikoilla tai -liuskoilla. Valkaisulusikat ovat turvallisin kotona suoritettava valkaisun muoto. Kotivalkaisu sopii henkilöille, joilla on lähtötilanteessa suhteellisen vaaleat hampaat. Valkaisulusikat ja –aineet kannattaa aina tilata ammattihenkilöiden; suuhygienistien tai hammaslääkärien vastaanotoilta. Valkaisulusikoita käytetään halutusta tuloksesta riippuen 1-2 viikkoa yleensä yön yli. Valkaisutulosta voidaan ylläpitää toistamalla valkaisujakso 1-3 päivän ajan pari kertaa vuodessa.
Valkaisevat hammastahnat, kynät ja geelit
Suurin osa valkaisevista hammastahnoista on rakenteeltaan karheita ja kuluttavat siten säännöllisessä käytössä hampaan kiillettä. Ne eivät nimestään huolimatta ole valkaisevia, vaan värjäytymiä poistavia hammastahnoja. Valkaisevia hammastahnoja ei suositella säännölliseen käyttöön, mikäli vaikutus perustuu värjäytymien poistoon hankaavan tahnan avulla. Apteekissa myydään muutamia valkaisevia hammastahnoja, -kyniä tai –geelejä, joiden valkaiseva vaikutus perustuu mietoon vety- tai karbamidiperoksidimäärään tai värjäytymiä hajottaviin entsyymeihin ja näiden tahnojen käyttö on turvallisempaa kuuriluontoisessa tai säännöllisessä käytössä.
Kuva2.
Valkaisujen haittavaikutukset
Valkaisun jälkeen suurin ja yleisin haittavaikutus on hampaiden vihlonta. Vihlontaa saattaa esiintyä 1-3 päivään valkaisun jälkeen. Vihlontaa voi yrittää helpottaa syömällä ksylitolituotteita, hieromalla fluorihammastahnaa hampaille tai purskuttelemalla fluoripitoisella suuvedellä. Voimakkaita väri- ja makuaineita kannattaa välttää muutaman päivän ajan valkaisun jälkeen.
Valkaisuaineet ovat happamia ja kiilteen mineraalit liukenevat helpommin hetken aikaa, joten hampaiden harjausta kannattaa välttää heti valkaisun jälkeen. Syljen mineraalit korjaavat vähäiset vauriot kunhan vauriot eivät ole liian suuria tai toistu liian usein.
Valkaisuaine saattaa aiheuttaa ikenien ärsytystä. Haittavaikutukset lisääntyvät käyttöajan mukaan, eli mitä pidempi vaikutusaika tai tehokkaampi valkaisuaine, sitä suurempi riski haittavaikutuksille. Valkaisu on aina turvallisinta suorittaa hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla, jolloin ikenet suojataan suoja-aineella sekä muut limakalvot toimenpiteeseen tarkoitetulla erilaisilla suojaimilla. Valkaisu vastaanotolla tai yksilöllisillä valkaisulusikoilla harvemmin aiheuttaa ikenien, kurkun tai nielun alueelle ärsytystä, koska valkaisussa käytettään riittäviä suojaimia. Suun terveydenhuollon ammattilaiset eivät suosittele netistä tilattavia valkaisutuotteiden hankintaa, koska turvallisuutta valkaisuaineen käytössä tai sisällössä ei voida taata. Hampaiden valkaisua tai valkaisuaineiden käyttöä ei suositella raskaana oleville eikä imettäville äideille. Joidenkin tutkimusten mukaan valkaisua ei suositella myöskään tupakoiville.
Hampaiden paikkaamista, erityisesti etualueen hammaspaikkojen vaihtamista ei pidä suorittaa heti valkaisun jälkeen. Hampaaseen jää valkaisun jälkeen aina peroksidia, joka heikentää paikkamateriaalin kiinnittymistä. Valkaisun jälkeen tulisi odottaa pari viikkoa, ennen kuin paikat uusitaan. Tällöin myös hampaiden väri on ehtinyt tasoittua.
Hampaiden värjäytyminen ja tummuminen
Hampaiden tummuminen voi johtua hampaan kiilteen muutoksista. Hampaan kiille voi muuttua rakenteellisesti tai oheta, jolloin hampaan väri tummuu. Hampaat värjäytyvät myös ruoka-aineiden tai bakteerien pigmenteistä. Erittäin voimakkaan väriset ruoka-aineet värjäävät helpommin, kuten mustikka, ketsuppi, kahvi, tee, punaviini jne. Myös tupakka ja nuuska värjäävät hampaita tehokkaasti. Erityisen haitallisina pidetään virvoitus- ja energiajuomia, jotka aiheuttavat kiilteen kulumista, eli eroosiota, jolloin hampaan väri voi kellastua.
Hampaiden värjääntymisen yleisin syy on hammaskivi. Hammaskivi on huokoista kalkkeutunutta ja kellertävää bakteerimassaa, joka kerää voimakkaan värisistä ruoka-aineista värjäytymää. Hampaiden värimuutokset voivat johtua myös sisäisistä asioista, kuten syödystä amoksisilliini- tai tetrasykliinikuurista hampaiden kehityksen aikana. Muita syitä ovat mm. hampaiden fluoroosi (liiallinen fluorinsaanti) sekä luuston ja hampaiden kehityshäiriöt.
Yksittäisen hampaan tummuminen johtuu yleensä traumasta, joita ovat esimerkiksi isku hampaaseen. Trauman seurauksena hampaaseen voi syntyä sisäinen verenvuoto ja aluksi hammas saattaa kuultaa punaisena ja lopulta muuttuu harmaaksi. Juurihoidettujen hampaiden värjäytyminen on myös mahdollista. Tummumista aiheuttaa sisäisen verenvuodon lisäksi hammasta värjäävät juurenhoitoaineet.
Lähteet:
Amemori, M. 2014. Hampaiden valkaisu kotona. Webdento. https://fi.webdento.com/hampaiden-valkaisu-kotona/ (linkissä myös videoita hampaiden valkaisun suorittamisesta)
Porko, C. 2014. Vaalennus vastaanotolla. Therapia Odontologica.
Kuva1: http://www.clivir.com/public_html/images/uploads/images/permanent-teeth-whitening.jpg
Kuva2: Country Dental Teeth Whitening Cambridge. www.flickr.com https://www.flickr.com/photos/cambridge-dentist/13901611125/