IRC-Galleria

Näin sunnuntai-illan aikan tuli tällane pieni ajatus mieleen. Voitte halutessanne miettiä sitä tarkemminkin.

"nii'in.. tänään on huomenna eilinen..eli joka ikinen päivä on eilinen, aivan kuin jokainen päivä on huominen. Periaatteessa tänään ei ole kuin kerran, loppu on historiaa tai tulevaisuutta, joka on aina historiaa. Ts. elämä on yhtä historiaa."

Rakas päiväkirja!
En oikein tiedä miten aloittaisin. Tää asia on nyt nii vaikee..voi että..on se ku elämä potkii...*yhyy*.. ei se vaan aurinko paista lehtikasaan, ei...ei ole vielä kellastuneet heinä-elokuun Kalevat. Siinä ne lumenvalkoisina lösöttää kaapin kolmella eri hylyllä, jotka on jaettu kahteen osaan, eli 6:ssa eri kohdassa. Sitäpaitsi, eipä tuo aurinko ole kovin näyttäytynytkään viimeaikoin, vettä on tullut kuin sen kuuluisan esterin perseestä.

Noh...mistäs sitä aloittaisi...no tämä päivä on menny sillee taiteillen..aamulla herätys klo 5.45 kuten niin monena muunakin aamuna tänä kesänä (pois lukien muutamat viikot keskuun aikana). Nousin siis ylös istumaan sängyn laidalle. En edes torkulla pitänyt. Kourin ja raavin vähän aikaa pallejani ja makustelin huoneen ummehtunutta hajua. No siinä aikani tuumailtua ja pallit vereslihalle raavittuani nousin vihdoinkin jaloilleni ja menin keittiön puolelle. Jälleen raavin pallejani. Aloin keittää kahvia..noh...muuten hyvä ajatus, mutta perjantainahan se oli kahvi loppunut!

Siis KAHVI LOPPUNUT!?!? Mitä helvettiä?!?! Pitäähän oikella ja kunnon duunarilla kahvia olla. Eihän työpäivä raksalla ole mitään ilman päivän termospullossa ummehtunutta kahvia. "Voihan perse!" ajattelin (ja sitä en kerro, kenen persettä ajattelin). Ei edes aamukahviakaan. No eipä siinä auttanut kuin ottaa kahvinkorviketta, teetä. Tuo englantilaisten lahja Kiinasta maailmalle. Kiitos imperialismin. No eipä se tee mitään auttanut. Parempi se oli kuin ei mitään. ahh..niin ihanalle paperipussille haiseva Yellow Lipton. Ja vain englantilaiset ja homot juovat teetä. Ja englantilainenhan minä en ole! WTF!?! (nii ja en ole kyllä se toinenkaan, todistettua tuli)

Juotuani sen keltaiseksi värjätyn, pahanhajuisen veden läksin sitten töihin. Tokihan olin syönyt erittäinkin kunnolla ennen lähtöä. Tee mukaanlukien 1 kananmuna ja 1 prk jugurttia. Niillä sitten raksalla selviää. Noh..nousin siis hopenaväriseen maantiekiituriini sporttimallin Saabiin. Auto hörähti käyntiin tutun ja turvallisen kuuloisesti. JA myös tuttuakin tutumpi bensatankin valo tervehti minua. Siispä tankille.

Kuka väittää että Oulun kaupungissa on aamuruuhkaa? Siitä ei nimittäin ollut tietoakaan missään päin kaupunkia. Pääsin ajoissa Heikinkadun A24 asemalle ja juotin Saabini tankkiin 10 eurolla E98 bensaa. Ja sehän se maistuu sille daamille. Pohjaton on sen vatsa kuin vanhalla maalarilla konsanaan.

Noniin..koitti siis työpäivä uusine kujeineen. Pääsin töihin ja LUULIN, vaikkakin pieni epäilys oli, että olisi koko päiväksi ollu töitä. Mitä sitä vittua. Päivän tavoite oli vain olla piilossa muiden silmistä. Hommaa ei ollut vaikka kuinka yritin keksiä sitä. Poimin joka ikisen roskan ja lankunpätkän pihalta näyttääkseni ahkeralta. (Ovathan hekin maksavinaan palkkaa.)
Sitä helposti luulisi, että töissä on kivaa kun ei tarvi tehä mitään. Väärin! päivä oli sitä, että poristiin arkipäivän asioista rattorimiehen kanssa ja välteltiin toisten silmiä lankkupinojen takana. Loppujen lopuksi se meni siihen, että itse jopa mestaria aloin pakoilla, ettei hän olisi nakittanut minulle mitään turhaa täytehommaa.

Yhteenvetona tästä päivästä voin sanoa, että jos aiotte lopettaa tupakoinnin, niin sitä ei auta se , että unohdat kahvin päiväksi poisa, eikä sekään että ei ole koko päivänä yhtään tekemistä.

Siinä siis syy miks tää päivä oli mitä oli...

...en nyt siitä edellisestä merkinnästä enää tiedä. Nii että ;)

Eli perutaan sitte koko edellinen hanke..sori vaan kaikki ihana vapaat tytöt.. tää jätkä ei vieriasiin pöytiin vilkuile enää xp

että sellasia ;)

nonii!

ei tullut kovinkaa monta ehdokasta joten olenkin valmis luopumaan tietyista vaatimuksista, eli lasketaan rimaa x)

Luin Dr_Petteriltä samaan aiheeseen liittyvän tekstin ja siitä se ajatus sitten lähti...

Vesimies:
Olet Karhu!
Suuri osa rituaalimurhaajista ja saatanan palvojista
on vesimiehiä. Kulkee aina mustissa ja naama on kuin
Rapalan mainos! Lävistyksiä täynnä ja vartalossa
typeriä tatuointeja. Tyypillinen ihmisten pilkkoja.
Pelkuri...joka ei uskalla olla oma itsensä!
Onnenkalu: Huulirasvapuikko


...perkele!

Noniin...eli otetaan nainen taloon. Mielellään väh. n. 20 vuotias.
Eduksi katsotaan hyvä ruoanlaittotaito, siivousinnokkuus, nalkuttamattomuus, varallisuus, piät itteäs kunnossa eli ts. kulet joko lenkillä, salilla, aerobicissä, pyöräilemässä, uimassa, jumpassa, tai harrastat kaikkia edellämainittuja tai harrastat aktiivista urheilua, miel. tanssia, cheerleedausta, telinevoimistelua, jumppaa, uintia, tai yleisurheilua.
Lisäksi olet sopusuhtainen, normaalivartaloinen, omaat mallin kasvot, sinusta on miss suomeksi vähintään (myös maakunta missi kelpaa) ja pituus mielellään alta 170 senttiä. Suotavaa oisi, että olet hiljaa jos ei kysytä ja etkä puutu minun menemisiin tai tulemisiin, arvostat suunnattomasti minun ystäviä ja vanhempiani, etenki äitiäni. Toivottavaa olisi, että emme kulkisi perheesi luona, vanhempasi eivät kyläilisi kovinkaan useasti, katkaisisit suhteet ystäviisi, paitsi mallikaveriisi tai muihin liikunnallisiin tuttaviisi.

Erityisen hyvällä katson jos olet hyvässä työpaikassa, olet fiksu (väh. 4 ällän ylioppilas), ajattelet omilla aivoilla (mutta et kyseenalaista minua), etkä juokse kukkarollani.

Lopuksi ole vielä söpö ja ihana ja kaikin puolin kelpo rakastettava nainen ;)

Jos tunnet, että täytät edelläolevat normit, niin ota yhteyttä.

Yhteydenottoasi odottaen - rakkauttasi kaivaten, Herkko!

Nythä se ois Oulussahi tietääkseni mahollista.
Menkää hyvät ihimiset ihimeessä kurssille. .

Hintaha on vaivaiset 350€
ja kurssi alkaa 27.1.2007 klo. 14.00 Kaupungin kirjastossa

Lisää tietoa aiheesta: http://www.oulunlaskuvarjokerho.com/info.php

Itsekin menisin, mutta ei ole tuota fyffeä oikeen...

Rahapula on köyhyyttä! =/

...huomasin että ei vittu...minähä alan hempeillä jo liikaa....maine meni, perkele!

Miksi helevetissä täytyy tehä näin kylymiä asuntoja? Heti ku mittari painuu -5C:n alapuolelle nii tänne paleltuu.
Ja ei varmaa auta tätä romuskaa!
Sitten ku minä oon inssinä, nii on ne talot semmosia että tarkenee kesät talavet! Lupaan!

Nonii...ilmeisesti ei kovinkaa moni käy tätä paskaa lukemassa...hyvä...tai sitte ette kehtaa vaan myöntää >:P
Pohditaampas asiaa hiukan: Olen syvästi sitä mieltä, että ne jotka lukee toisten päiväkirjamerkintöjä ovat todellakin sairaalloisen uteliaita. Heillä ei ole omaa sisältöä elämässään ja heillä pitää omaa kurjaa itsetuntoaan pönkittää lukemalla toisten murheita.

En voi ymmärtää näitä ihmisiä! Eikös ne ole juuri niitä elämässään epäonnistuneita? Luusereita? No nii...täytyy muuten olla todella köyhä elämä jos saa iloa näistä teksteistä.

Toisaalta, niinkuin ystäväni Petteri sanoikin, eikös päiväkirjan tarkoitus juuri olekin se, että jakaa toisille ilot ja murheet? Pakko myöntää; on se!

Mutta herääkin kysymys, miksi? Miksi kerromme ja paljastamme asioita ulkopuolisille, täysin ventovieraille?
Eikös sekin jotain kerro meistä? Kerjäämme vaan sääliä toisilta, joilla menee yhtä huonosti. Ja miksi juuri toisilta huonosti meneviltä? No siksi juuri, koska emmehän halua meitä "paremmilta" sitä tekopyhää sääliä. Olemme onnellisia kun saamme toisen mielen matalaksi, olemme toisen yläpuolella. Myöntäkää vain ;) Vaan kuinka moni on onnellinen tai saa mielihyvää siitä, että jollaki menee paremmin kuin juuri sulla. Toivomme vaan, että joku arvostas sua just sen takia mitä oot kokenu! paskaa!
Mutta vain yhdesti sinä voit olla onnellinen siitä, että teet toisen onnelliseksi ja että hänellä menee paremmin. Se on välittämistä. Välittämistä vain yhdestä ihmisestä. (ehkä myös lähimmistä) Sitä myös sanotaan r-sanaksi. Mutta en sano tätä r-sanaa, koska en edes itekkään tiedä mitä se tarkoittaa. Se joka tietää kertoo mulle.

Nyt kuitenkin sanon, että sääliä emme kaipaa! Mitä sillä tekee? Mitä se tekee? Loppujen lopuksi toisten sääli saa mielialamme vain entistä enemmän pohjille, ja olemme taas lähtöpisteessä, ellei jopa alempana. Ei muuta kuin vessaan ja ranteet auki.
Sääli on sairautta ja rahapula köyhyyttä!

ja perkele...nyt puhuin taas ihan ympäripyöreitä... no se on teidän murhe se...ottakaa selkoa mitä yritän kertoa. Ite olen liijan väsynyt saadakseni selville tarkoitusta.


Hyvää yötä! =)