IRC-Galleria

Eilen illalla meni pullo jacobs creek dry rieslingiä. Ja kaikenlaista muuta. Nyt on sen mukainen olo. Peuranjauhelihapastakastike oli kyllä täydellistä. Kuin myös englantilainen krapula-aamiaiseni papuineen päivineen. Nyt odotan vain huomista päivää. Huomisessa piilee salaisuus ;)

Helvetin vaikea olo. Tekisi mieli vain kyyryillä sohvan nurkkaan lukemaan kirjoja, mutta kun ei jaksa mennä kirjastoon ja vanhat on jo luettu :( Aamiainen on nautittu; kananmunaa, pekonia ja puoli litraa kahvia. Vääntäydyn tästä lenkille koirani kera, kun jaksan. En vielä ainakaan tuntiin. Perkeleen laiska olo. Onneksi olen saanut lenkkivaihteen päälle, sillä muussa tapauksessa kykkisin koneella loppupäivänkin.

Tänään oli ahdas päivä. Ei meinannut askelmittarin täydentämisestä tulla mitään, nukutti vain ja vitutti. Syötiin sentään. Äkkiä ja nälkään. pitakebabbia peuranakeista. Hyvää oli, joten menköön. Juomana oli maitoa. Miten tylsiä olemmekaan. Aamiaisellakaan en ehtinyt nauttia kuin puoli litraa kahvia, sillä heräsin kovin aikaisin ja silloin ei ole nälkä. Päiväunilta herättyäni nautin aamiaiskahvista vasta kunnolla. Neljältä iltapäivällä, kahvia höystettynä suklaakastikkeella. Sitten riensin toisen koiran kanssa lenkille ja sain kuin sainkin edes vähimmäismäärän askeleita kasaan. Enpä olisi muuten helpolla uskonut hurahtavani sellaiseen lenkkeilyhuijausapuvälineeseen kuin askelmittari, mutta hurahdinpas! Ja se auttaa minua. Itsensä huijaaminen on toisinaan ihan hyvästä. Ja koiratkin ovat tyytyväisempiä elämäänsä, kun se ulottuu kotipihan ulkopuolelle muullakin keinoin kuin karkaamalla :D

Lounas oli ajallaan ennen kello 15, mutta en saanut aikaiseksi päivittää sitä aiemmin. Eilen tekemäni peuranlihapullat olivat taivaallisen pehmeitä. Suppilovahveroita kermassa ja pottuja sekä kasviksia. Näin olin täysin tyydytetty taas tänään, aterioinnin osalta. Punkku piti juoda pois etikoitumasta avatusta pullosta. D'istinto primitivo shiraz. Miellyttävä, mutta liian voimakan peuralle, sanoisin. Vaikka se riistaa onkin, on se pehmoista ja makeaa isompiinsa verrattuna.

Odotan jo kovasti helmikuun ensimmäistä viikkoa ja ystäväni saapumista meille pariksi päivässä. Olen kehitellyt jo menu:ta päässäni ja aion pitää sellaiset syömä- ja juomajuhlat hänen kanssaan, että voimme sitten illan ja yön tullen vain kierittää toisemme sänkyyn ja todeta olevamme elossa enemmän kuin koskaan ennen. Ajattelin panostaa huolella jälkiruokiin, sillä en ole aikoihin tehnyt mm. kunnollista suklaakakkua. Tai suklaamoussea! Joo, sitä teen. Menu muuttui. Ja sitten juustokakkua myös. Tai sitten vain mousse ja sen oheen jäätelöä ja jotakin oikeasti aidosti hyvää tummaa suklaata. Mistähän saisin moista täällä maan korvessa? Hmm. Täytyy ihan keskittyä tuohon asiaa. Lidl saattaisi olla ratkaisu yli 70% suklaan ongelmaan. Muistaakseni joku joskus mainitsi niin. Mutta jään odottamaan ensi kuun seitsemättä päivää ja siihen asti syön aivan tavallisesti.

Minun lempiruokailuni vuorokaudesta on aamainen. Keitän pian lisää kahvia nautittuani ensimmäisen maitoa vaahdotettuna sekaan. Ja tietenkin ruskeaa sokeria. Se on terveellisempää kuin valkoinen, tiesittehän? Omenamehu on omista omenista. Puristettua ja pakastettua. Aivan ihanaa! Bulgarianjogurttia höystettynä italiasta tuodulla hunajalla, jossa on aivan uskomaton kukkien tuoksu ja maku. Täti oli kuulemma selittänyt hunajaa ostettaessa, että "bambina, bambina!" Jos lasten makuun, niin minunkin x)

Jatkan aamiaista ja pujahdan sitten kevyttoppapukuuni ja lenkille metsätielle koiran kera. Ja tunnustan; niskalihakset vapauttavien kävelysauvojen.

Huomasin edukseni, että kannattaisi kirjata jonnekin ylös, mitä kulloinkin on kokannut, mikä on onnistunut ja mikä niinkään ei. Kulinaristi ja viinisti kun olen. Hyöty olisi suunnaton. Joten kärsikää te siitä. *näyttää vettä kielellä*

Tänään saimme aterialle uutuutta, ennennäkemätöntä ja maistamatonta makkaraa: villisikaa ja peuraa sekaisin makkarassa. Paistoin pannulla voissa. Slurpsis! Keralle oli keitettyjä porkkanoita, perunoita sekä aivan ihastuttavaa punaviinikastiketta. Toki oli kastikkeen punaviinikin täyteläistä shiraz:ta italiasta, mutta väittäisin, että suurimman täyteläisyyden kastikkeelle antoi minulle uusi tuttavuuteni muscovadosokeri <3 Aivan ihastuttavaa sokeria mausteeksi kaikkiin kastikkeisiin. Takuulla. Ja marinadeihin ja jälkiruokiin. Vielä pari kynttä valkosipulia, pari kuivattua (itsekasvattettua) punaista chiliä ja mustapippuria. Suurustusta unohtamatta. Ruskealla maizenalla. Avot! Ihastuttava kastike. Olen ylpeä kokkaustaidostani taas pitkään aikaan oikein urakalla.
Nyt uunissa tirisevät elämäni ensimmäiset peuranlihapullat. Muuten perusohjeella, mutta smetanaa ei ollut kaupassa, joten tilalla on creme fraishe:a. Katsotaan mitä aikaan saan. Sillä aikaa nautin, kupin kahvia ja vanilijasokerilla maustettua raparperikiisseliä.
Illalla on kuskikeikan vuoro, joten nautin lähikaupungin pubissa muutaman sikarin, lasillisen punkkua (jos sopivaa löytyy valikoimasta) ja ginger alea sitten loppuillan. Istumme tovereiden kanssa ja ihmettelemme maailmaa hiljalleen. Jos yöllä maittaa, juon italialaisen punkun loppuun kuskikeikan päätteeksi itsekseni ja tuijottelen jotakin teeveestä.
Nautintojen kanssa maailma on varsin miellyttävä paikka.

Tehtävä...

TEHTÄVÄNANTO: paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä(paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä. :>

1. Pihavalot. On aivan inhottavinta, jos pihalla ei ole valoa yöllä nukkuessa. En viitsi aiheuttaa kotona aiheesta taistelua, sillä siippa säästäisi sähköä ja saamuttaisi valon rapun edestä, mutta laitan sen aina salaa päälle kun mahdollista :D

2. Aamiainen. Minusta on jostain syystä tullut aamiaisvimmainen. Haaveilen aamukahvista ja paahtoleivistä sun muusta aina nukkumaan mennessäni. Eikä aavistustakaan mistä tuo johtuu.

3. Juustopurkin kansi. Sitä ei kukaan muu perkele tajua sulkea oikein kuin minä!!! Ja juusto kuivuu!!

4. Tiskit. Kotoa perua aikaa ennen tiskikonetta. Se on syvällä selkärangassa. En osaa huuhtoa astioita ja laittaa suoraan koneeseen vaan niiden kuuluu odottaa kertymistään tiskialtaassa x)

5. Mumina. Minulla on helvetin kantava ääni ja iso suu. Kuitenkin suuren osan oikeista asioista mutisen epäselvästi. Lienen tuolloin epävarma asiasta, jota puhun, mutta piirre ärsyttää minua suunnattomasti.

Laurie
Hellbilly
_Koo_
Foxmagon
tuuliainen

Minusta on tullut. Juon sherryä pakkasiltana. Nuuhkin vanilijasikareita, mutten polta niitä.

Kuukautista, tulemista, menemistä, jäätävää jäämistä. Sytytän tulia taloon, jotta se pysyisi lämpimänä kylmän yön kourissa. Pelkään maalla pimeää vielä hieman, mutta en enää niin paljon, kuin viikko sitten. Aina vain vähemmän. Ja aina pelkään vain yksin. Pääsenkö aamulla autolla tallista ulos, sen kertoo vasta aamu. On vastuussa eri tavalla itsestään, kun asuu metsänkorvessa. Ei lähdetä bussilla. Mutta ei myöskään voida sanoa, että bussi oli myöhässä. Hassua. Ja reikähuulisena tuntuu taas enemmän minulta. Kuin silloin, kun olen ollut enemmän. Luova, sanoisin. Osannut muutakin, kuin näitä tunnelmia. Kirjoittamiseenkin oppii vain harjoitellen. Sallikaa minun harjoitella.