IRC-Galleria

Junassa syntyi eräänä päivänä oivallus, jonka sovelsin nyt sitten kivaan tekstimuotoon.

NIMITTÄIN.


Rakkaus on kuin matematiikkaa, eikös.
Saatat tehdä virheitä tajuamatta sitä itse lainkaan, kunnes huomaat, että lopputulos on väärä. Virheet voi myös pyyhkiä, jos olet tarpeeksi omistautunut asialle. Joskus kohtaat pulmia, joita ei voi ratkaista; toisinaan tuntuu siltä, että kaikki sujuisi niin helposti ja kevyesti. Voit luntata kaveriltasi vastauksen, mutta sillä et itse saavuta mitään lopullista. Joskus virheet koituvat kohtaloksesi niin, että ensin feilaat koko kokeen, sitten koko kurssin ja lopulta koko lukion. Jos kuitenkin keskityt ja opit asian, tehtävät tuovat mukanaan jännitystä, nautintoa ja onnistumisen tunnetta.

Koomista, kyllä vain. Kannattaisikohan sittenkin keskittyä koulussa?